CTA Paikka

Rakennusalan käännetyn arvonlisäveron uusi ohjeistus

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus tuli voimaan aprillipäivänä 1.4.2011. Käännetty verovelvollisuus on yksi niistä toimista, joilla hallitus halusi viime vaalikaudella puuttua rakennusalan harmaaseen talouteen.
16.5.2011

Markku Ojala asiantuntija, Taloushallintoliitto

Verohallinto on antanut ohjeita uuden lain soveltamiseksi, mutta ohjeistusta on tullut myös muilta tahoilta. Rakennusteollisuuden liitto on muun muassa työstänyt listan helpottamaan rakentamispalvelun määrittelyä. Ja Kuntaliitto on antanut ohjeistusta ja kertonut, minkälaisena se näkee kunnan ns. statuksen rakentamispalvelujen ostajana.

Pääperiaatteet

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun yritys

  • myy kiinteistöön kohdistuvaa rakentamispalveluja ja
  • ostaja myös itse harjoittaa rakentamispalveluiden myyntiä muutoin kuin satunnaisesti.

Urakointiketjussa aliurakoitsijat veloittavat rakentamispalvelut verotta ketjun yrityksiltä. Vasta pääurakoitsija laskuttaa rakentamispalvelun verollisena, mikäli ostaja ei harjoita rakentamispalvelun myyntiä tai se on satunnaista.

Myyjä laskuttaa rakentamispalvelun verotta ja vähentää myyntiin kohdistuvien hankintojen verot. Käytännössä myyjä saa arvonlisäveron palautusta, jota verotilijärjestelmässä voi käyttää maksettavien työnantajasuoritusten kattamiseen. Ostaja laskee laskun perusteella rakentamispalvelusta ostajan suoritettavaksi tulevan veron ja tekee vastaavasta määrästä ostovähennyksen, jos palvelu tulee vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.

Suoritettava ja vähennettävä vero ilmoitetaan yrityksen kausiveroilmoituksessa. Rakennusalan käännetyn arvonlisäveron mukanaan tuomasta muutoksesta yrityksen arvonlisäveroilmoittamiseen on kerrottu aiemmin Tilisanomien numerossa 1/2011.

Hienovaraista säätöä

Verohallinto antoi lokakuussa 2010 ohjeen uuden lain soveltamisesta.

Ohjeessa ostajan status rakentamispalvelun myynnin harjoittajana (muutoin kuin satunnaisesti) on määritelty hyvin tiukasti.

Tiukkalinjainen laintulkinta on naulattu esimerkkiin maanviljelijästä, joka korjauttaa navettaansa. Urakoitsijan oli esimerkissä sovellettava käännettyä verovelvollisuutta, kun ostajana ollut maanviljelijä harjoitti silloin tällöin ja tiettyyn aikaan vuodesta kaivuutyötä kaivurillaan ja myi tätä palvelua muille.

Rakennusalan käännetty verovelvollisuus voi siis tulla vastaan yllättävissä tilanteissa. Lain soveltamisalaa kun ei ole rajattu vain päätoimisesti rakennustoimintaa harjoittavien yritysten väliseen myyntiin.

Ostajan harjoittaman rakennustoiminnan laajuudelle ei ole asetettu erityisiä kriteerejä. Edellytyksenä on vain, että toimintaa harjoitetaan säännöllisesti tai niin kuin lakiin on kirjoitettu muutoin kuin satunnaisesti. Tulkintaohjeessa säännöllisen toiminnan kynnys on nyt asetettu hyvin alhaalle.

Betoniin valettu tulkinta

Verohallinto antoi lain voimaan tulon alla 29.3.2011 uuden ohjeen betonialalle. Uuden näkemyksen mukaan kyse on rakentamispalvelusta ainoastaan silloin, kun betonin tai sen kuljetuksen myyjä myös levittää ja/tai tasoittaa betonin, tekee valukallistuksia tai muutoin osallistuu purkamisen jälkeisiin betoniin kohdistuviin rakentamistöihin.

Viime syksyn ohjeen mukaan betonin myynti oli ollut rakentamispalvelua, kun betoni siirrettiin puomistolla pumppaamalla, kun taas betonin myynti purettuna esimerkiksi rännillä tai hihnapurkuna oli nähty tavaran myyntinä.

Mutta tästä ohjeesta on nyt luovuttu.

Tulkintamuutos selkiyttää lain soveltamista tältä osin – mutta kertoo samalla, kuinka hienovaraista rakentamispalvelun määrittäminen uuden lain tulkinnoissa on.

Kunnat rakentavat, valtio ei

Uuden lain mukaan rakentamispalvelujen käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta, kun näitä palveluja myydään valtiolle. Myyjä siis laskuttaa valtion viranomaisia normaaliin tapaan verollisella laskulla.

Valtion liikelaitokset ja valtio-omisteiset osakeyhtiöt ovat valtiosta erillisiä orgaaneja ja uuden lain soveltuvuus rakentamispalvelujen myyntiin näille tahoille tulee selvittää tapauskohtaisesti.

Myös kunnan tai kuntayhtymän kanssa sopimusta teh-täessä käännetyn verovelvollisuuden soveltuvuus on selvitettävä aina erikseen.

Rakentamispalvelun myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, jos kunta tai kuntayhtymä itse harjoittaa rakentamispalvelujen myyntiä muutoin kuin satunnaisesti.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan suurin osa kunnista tulee uuden menettelyn piiriin, koska rakentamispalvelujen myynti on usein jatkuvaa vaikkakin vähäistä.

Helmikuussa 2011 antamassaan ohjeessa Kuntaliitto ohjaa kuntia kertomaan käännetyn verovelvollisuuden soveltamisesta kunnan ostoihin esimerkiksi internet-sivuilla tai lähettämällä toimittajilleen asiasta tiedotteen.

Vierailu ns. kuutoskuntien (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Vantaa) verkkosivuilla osoitti, että näissä kunnissa käännetystä verovelvollisuudesta oli kerrottu ja annettu laskutusohjeet rakentamispalvelun myyjää varten. Vantaan sivuilla löytyi tietona tosin vain: ”Vantaan kaupunki kuuluu rakentamispalveluiden käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden piiriin”.

Kunnallinen liikelaitos, kuten kaupungin vesilaitos on osa kunnan sisäistä organisaatiota – ei itsenäinen oikeushenkilö tai kirjanpitovelvollinen. Kunnan kirjanpidossa liikelaitosta käsitellään ns. taseyksikkönä. Kunnallisen liikelaitoksen status ostajana määräytyy siis samoin kuin kyseisen kunnankin ja rakentamispalvelun myyjän laskutus sen mukaisesti.

Sen sijaan kuntaomisteinen osakeyhtiö on kunnasta erillinen organisaatio ja kuntaliiton ohjeistuksen mukaan kunnallinen osakeyhtiö saattaa harjoittaa rakentamispalvelujen myyntiä säännöllisesti ja omistava kunta taas ei – ja päinvastoin.

Sopimuksia tehdessä ja viimeistään laskutusvaiheessa pitää siis kiinnittää huomiota siihen, onko ostajana kunta, kunnallinen liikelaitos, kuntayhtymä vai kuntaomisteinen osakeyhtiö ja onko myyntiin sovellettava käännettyä verovelvollisuutta vai ei.

Rakennusteollisuus listasi rakentamispalvelut

Rakennusteollisuuden liitto on laatinut yhdessä Verohallinnon kanssa rakentamispalveluja kuvaavan luettelon, jossa selitteiden avulla on haluttu antaa pelkkää nimikettä sel-keämpi kuva rakentamisalan palvelun luonteesta.

Luettelo perustuu Tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokitukseen, josta on poistettu käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalan ulkopuolelle jäävät palvelut ja lisätty siihen kuuluvia palveluja. Tämäkään esitys ei ole tyhjentävä vaan tarkoitettu apuvälineeksi yritysten käyttöön.

Rakennusalan palvelujen luonteen ymmärtäminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi pitää selvittää se, kohdistuuko palvelu kiinteistöön eli arvonlisäverolain 28 §:n mukaan maa-alueeseen, rakennukseen ja pysyvään rakennelmaan tai niiden osaan.

Erityisesti pysyvän rakennelman määrittäminen voi tuottaa ongelmia, joihin on esitetty saatavan tulkinta-apua jopa liikevaihtoverolain aikaisesta oikeuskäytännöstä. Satunnaisesti tulkintoja tekevälle yrittäjälle työ on raskas.

Laki on pakottavaa

Rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltaminen on ns. pakottavaa oikeutta. Lakia on sovellettava, jos edellytykset täyttyvät. Myyjä ei siis voi laskuttaa arvonlisäverolla ”vanhaan tapaan”, jos kyse on rakentamispalvelun myynnistä ja ostaja itsekin harjoittaa säännöllisesti rakentamispalvelun myyntiä.

Lain pakottavuuden vuoksi myyjä ja ostaja eivät voi myöskään sopia, että käännetty verovelvollisuus sivuutetaan ja myyjä laskuttaa rakentamispalvelun verollisena normaaliin tapaan.

Sopimuksia virhetilanteiden varalle

Rakennusteollisuuden liitto (RT) on julkaissut lomakemallin alan käyttöön ostajalta saatavan sitoumuksen liittämiseksi urakkasopimukseen.

Mikäli ostaja ilmoittaa lomakkeessa harjoittavansa rakentamispalvelun myyntiä, ostaja sitoutuu samalla luopumaan oikeudestaan arvonlisäveron palatukseen, jos käännetty arvonlisäveromenettely todetaan myöhemmin virheelliseksi ja myyjälle olisi määrättävä vero jälkiverotuksin.

Lomakkeet ovat saatavissa Rakennusteollisuuden verkkosivuilta (www.rakennusteollisuus.fi).

Myyjän lisäksi riskinsä on myös ostajalla. Ostaja saa verollisen laskun ja vähentää laskuun merkityn arvonlisäveron omassa verotuksessaan. Mikäli kyse on kiinteistöön kohdistuvasta rakentamispalvelusta, ja ostaja itse myös harjoittaa rakentamispalvelun myyntiä ja kaiken kaikkiaan on siis kyse uuden lain mukaisesta käännetyn verovelvollisuuden tilanteesta, ostajan olisi pitänyt saada veroton lasku. Veroton lasku, jonka perusteella hänen olisi pitänyt suorittaa rakentamispalvelusta vero. Ostaja on maksanut myyjälle myös arvonlisäveron osuuden, mahdollisesti vähentänyt sen, mutta jättänyt suorittamatta tosiasiassa hänen suoritettavakseen kuuluvan veron. Ostaja on siis maksanut virheellisesti arvonlisäveron osuuden verran liikaa myyjälle veron, jonka hänen kuuluisi suorittaa valtiolle.

Rakennuspalvelujen myyntiä harjoittavan ostajan kannattaa miettiä siis omaa selustaansa tilanteessa, jossa hän on saamassa verollisen laskun palvelusta, joka haiskahtaa kiinteistöön kohdistuvalta rakentamispalvelulta.

Lisää torjuntatoimia rakennusalalle

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toiminut työryhmä antoi huhtikuussa mietintönsä ja ehdotuksensa rakennus-, majoitus- ja ravintola-alan harmaan talouden torjunnan uusiksi tehostamistoimiksi.

Ehdotusten toteutuessa rakennusalan ulkomaisilla työntekijöillä pitäisi olla erityinen veronumero. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilötunnusta, jotta työntekijä voidaan rekisteröidä Verohallinnon asiakkaaksi. Työryhmä ehdottaa myös palkan käteismaksun kieltämistä, tilaajan vastuun laajentamista urakoitsijan yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisen selvittämisessä sekä korotetun laiminlyöntimaksun käyttöönottamista.

Uusia ehdotuksia antaneen työryhmän työn taustalla on valtioneuvoston vuoden 2009 lopulla tekemä periaatepäätös. Siinä hallitus sitoutui lähes parinkymmenen harmaan talouden torjuntatoimen selvittämiseen ja/tai käyttöönottoon. Ja tuohon periaatepäätökseen pohjautuu myös rakentamispalvelujen käännetyn arvonlisäveron käyttöönottaminen huhtikuun alusta.

Kirjanpito ja verotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki