Arvonlisä­veron yleisen vero­kannan korotuksen voimaantulo­periaatteet

Vastauksissa on oletettu, että verokannan muutos tulee voimaan 1.9.2024, mikä ei tätä kirjoitettaessa ole vielä täysin varmaa, vaikka muutosta koskeva hallituksen esitys onkin jo hyväksytty eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä 19.6.2024.

Suoriteperuste ja ennakkomaksuja koskeva poikkeus

Verokantamuutoksen voimaantulossa sovelletaan pääsääntöisesti suoriteperustetta eli sovellettavan verokannan kannalta ratkaisevaa on tavaran toimittamis- tai palvelun suorittamishetki. Ennakkomaksujen osalta soveltuvan verokannan suhteen ratkaisevaa on kuitenkin ennakkomaksun kertyminen (vastaanottaminen).

1. KYSYMYS: Tavara lähetetään elokuussa, lasku lähtee elokuussa. Tavara saapuu asiakkaalle syyskuussa, lasku erääntyy ja maksetaan syyskuussa. Onko arvonlisävero 25,5 prosenttia?

VASTAUS: Myyntiin soveltuu lähtökohtaisesti 25,5 prosentin verokanta, koska tavara saapuu asiakkaalle syyskuussa eli tavaran toimitus tapahtuu uuden verokannan voimaantulon jälkeen. Jos asiakas kuitenkin maksaisi laskun ja maksu kertyisi myyjälle jo elokuussa, kyseessä olisi ennakkomaksu, jolloin verokanta olisi ennakkomaksun kertymishetken mukaan 24 prosenttia. Nykyinen 24 prosentin verokanta soveltuisi myös, jos tavaran kuljetus olisi asiakkaan vastuulla eli tavara luovutettaisiin asiakkaalle tai tämän toimeksiannosta tavaran kuljettavalle kuljetusliikkeelle (tai muu vastaava.) elokuussa.

2. KYSYMYS: Jos hankitaan asiakkaan tilaukseen materiaali 1.8 ja laskutetaan heti, niin onko arvonlisävero 24 prosenttia, vaikka materiaalista tehty tuote toimitetaan 1.9 jälkeen.

VASTAUS: Elokuussa tapahtuvan materiaaliveloituksen verokanta on 24 prosenttia, koska kyseessä on kysymyksen kuvauksen perusteella tällöin tulevaa tavaratoimitusta koskeva ennakkomaksu. Jos asiakkaalta veloitetaan loppukauppahinta toimituksen yhteydessä syyskuussa tai sen jälkeen, tältä osin soveltuva verokanta on 25,5 prosenttia, koska tuotteen toimitus tapahtuu uuden verokannan voimaantulon jälkeen.

3. KYSYMYS: Jos palvelu valmistuu 31.8 ja asiakas noutaa valmistuneen palvelun 1.9, onko tällöin käytössö uusi vai vanha arvonlisävero?

VASTAUS: Palveluiden verokannan osalta ratkaisevaa on palvelun suoritusajankohta. Keskeneräisten palvelujen ei pääsääntöisesti voida katsoa olevan ostajan käytössä, vaan verokantamuutoksen voimaantulohetkellä kesken oleviin palvelusuorituksiin sovelletaan palvelusuorituksen päättymisajankohdan verokantaa. Kun asiakas ”noutaa valmistuneen palvelun” eli esimerkiksi korjaustyön kohteena olleen tavaran vasta 1.9. eli uuden verokannan voimaantulon jälkeen, katsotaan palvelu suoritetuksi loppuun tällöin ja verokanta on 25,5 prosenttia.

4. KYSYMYS: Jos tilitoimisto laskuttaa tuntiperusteisesti tilinpäätöksen, joka valmistuu ja toimitetaan syyskuussa, tuleeko tällöinkin käyttää laskulla 24 prosentin ja 25,5 prosentin arvonlisäverokantoja sen mukaan milloin tunnit on tehty?

VASTAUS: Tilinpäätöksen laadinta voidaan yleensä katsoa yhdeksi palvelusuoritukseksi, jolloin verokannan määräytymisen kannalta ratkaisevaa on palvelun valmistuminen eli suoritusajankohta. Kun tilinpäätös valmistuu ja toimitetaan asiakkaalle syyskuussa, soveltuva verokanta on 25,5 prosenttia, vaikka tilinpäätökseen liittyvää työtä onkin tehty osin jo aiemmin. Jos asiakasta kuitenkin veloitetaan ennen verokannan muutosta suoritetusta tuntiperusteisesta työstä erikseen ja asiakkaan maksu kertyy myyjälle ennen uuden verokannan voimaantuloa eli viimeistään 31.8., kyseessä on ennakkomaksu ja soveltuva verokanta on tältä osin 24 prosenttia.

5. KYSYMYS: Palvelujen maksusta on sovittu osamaksulla, kun palvelu on suoritettu jo kesäkuussa, mutta osa osamaksueristä menee syyskuulle.  Onko koko palvelun osalta arvonlisävero 24 prosenttia palvelun suoriteajankohdan mukaan?

VASTAUS: Kun palvelu on kokonaisuudessaan suoritettu jo kesäkuussa, soveltuva verokanta on 24 prosenttia. Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä, milloin asiakasta veloitetaan ja milloin tämä maksaa palvelusta.

6. KYSYMYS: Jos on tilanne, että myyjä vastaanottaa ennakkomaksun 1.9. jälkeen, joka on 24 prosentin mukainen ja näin maksettu. Vaatiiko tämä uuden laskun ostajalle, jos myyjä on velvoitettu maksamaan 25,5 prosentin arvonlisäveron?

VASTAUS: Jos ennakkomaksu kertyy 1.9. tai sen jälkeen, soveltuva verokanta on 25,5 prosenttia. Tässä suhteessa merkitystä ei ole esimerkiksi ennakkolaskun päiväyksellä tai eräpäivällä. Jos kyseessä on tilanne, jossa myyjä on velvollinen antamaan arvonlisäverosäännösten (AVL 209 b §) mukaisen laskun eli kyseessä on esimerkiksi myynti toiselle elinkeinonharjoittajalle, myyjän tulisi antaa ostajalle uusi, oikean verokannan mukainen lasku. Myyjä on lisäksi laskumerkinnöistä riippumatta velvollinen suorittamaan ennakkomaksusta arvonlisäveron maksun kertymishetken verokannan mukaisesti eli 1.9. tai sen jälkeen kertyneistä ennakkomaksuista 25,5 prosenttia. Ennakkomaksun kertymishetkeen liittyvästä epävarmuudesta johtuen myyjien voi olla suositeltavaa mahdollisuuksien mukaan välttää verokantamuutoksen aikaan eli elo-syyskuun vaihteeseen ajoittuvaa ennakkolaskutusta.

7. KYSYMYS: Jos lasku on suoriteperusteisesti tehty 25,5 prosentin arvonlisäverokannalla, mutta se maksetaan osittain elokuussa, tehdäänkö tuolloin käytännössä aina uusi lasku vai mikä on oikea menettely? Ja toisaalta, miten tällainen ennakkomaksu tulisi näyttäytyä laskulla?

VASTAUS: Jos myynti kohdistuu suoriteperusteen mukaan syyskuulle tai sen jälkeen, mutta asiakas maksaa ja maksu kertyy myyjälle osin jo elokuussa, kyseessä on tältä osin ennakkomaksu ja soveltuva verokanta on 24 prosenttia. Jos kyseessä on tilanne, jossa myyjä on velvollinen antamaan arvonlisäverosäännösten mukaisen laskun, myyjän tulisi antaa ostajalle uusi, oikean verokannan mukainen lasku. Vaihtoehtoisesti myyjä voinee käytännössä merkitä alkuperäiselle laskulle maksupäivään perustuen vaihtoehtoiset verokannat ja arvonlisäveron ja kokonaishinnan määrän.

8. KYSYMYS: Jos myyjä ei tiedä laskua tehdessä, aikooko asiakas maksaa ennakkoon vai vasta eräpäivänä, 1.9. jälkeen suoritettavasta palvelusta, voiko laskuun merkitä arvonlisäverokannan ehdollisena? Vai merkitäänkö 25,5 prosenttia ja jos asiakas maksaa ennakkoon ennen 1.9. pitää tehdä hyvitys ja korjattu lasku 24 prosentilla?

VASTAUS: Katso edellä vastaukset kysymyksiin 6 ja 7. Myyjien voi tällaisissa tilanteissa olla suositeltavaa mahdollisuuksien mukaan välttää verokantamuutoksen aikaan eli elo-syyskuun vaihteeseen ajoittuvaa ennakkolaskutusta tai pyrkiä sopimaan asiakkaan kanssa tarkasta maksupäivästä. Laskulle voinee tarvittaessa myös merkitä maksupäivään perustuen vaihtoehtoiset verokannat ja arvonlisäveron ja kokonaishinnan määrän.

9. KYSYMYS: Jos on maanrakennusurakka, jota laskutetaan valmistumisen perusteella sen mukaan, miten urakka etenee, niin meneekö arvonlisävero aina sen mukaan, mikä on arvonlisäverokanta kunkin valmistuneen erän kohdalla? Esimerkiksi salaojat kaivettu ja laskutettu 31.8 arvonlisävero 24 prosenttia, urakan loppusumma, kun kaikki valmiina 30.9 arvonlisävero 25,5 prosenttia?

VASTAUS: Urakkaluonteinen palvelu, kuten esimerkiksi rakennusurakka, katsotaan yleensä suoritetuksi, kun ostaja on vastaanottotarkastuksen tai muun vastaavan menettelyn jälkeen hyväksynyt suorituksen. Tältäkin osin on kuitenkin huomioitava ennakkomaksuja koskeva poikkeus, jolloin ennen uuden verokannan voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan 24 prosentin verokantaa, vaikka urakka valmistuisi vasta myöhemmin. Kysymyksen tilanteessa on ilmeisesti kyseessä yksi urakkakokonaisuus, jolloin soveltuva verokanta määräytyy lähtökohtaisesti koko urakan valmistumisajankohdan perusteella eli verokanta on 25,5 prosenttia, kun urakka kokonaisuudessaan valmistuu 30.9. Kun asiakasta kuitenkin veloitetaan työn etenemisen perusteella, kyseessä ovat ennen valmistumista veloitettujen ja kertyneiden maksujen osalta ennakkomaksut, joiden verokanta määräytyy maksun kertymishetken perusteella. Maksuerien laskutusajankohdalla ei tällöin ole merkitystä eli esimerkiksi 31.8. veloitettavaan maksuerään sovelletaan 24 prosentin verokantaa vain, jos maksu myös kertyy myyjälle (viimeistään) 31.8., muussa tapauksessa verokanta on 25,5 prosenttia. Jos kyseessä sen sijaan olisivat tosiasiassa toisistaan erilliset rakennusurakat, kunkin urakan verokanta voitaisiin määritellä erikseen urakan valmistumisajankohdan (ja mahdollisten ennakkomaksujen) perusteella.

10. KYSYMYS: Miten rakennusalan maksuerät laskutetaan, jos tähän saakka laskutettu maksueriä 24 prosentilla? Onko 1.9. tehtyjen töiden maksuerälaskutus 25,5 prosenttia?

VASTAUS: Jos kyseessä on urakkaluonteinen rakennuspalvelun myynti, ennen urakan valmistumista eli palvelun suoritusajankohtaa laskutetut ja kertyneet maksuerät katsotaan ennakkomaksuiksi, joiden verokanta määräytyy maksun kertymisajankohdan perusteella. Palvelun myyjän elokuussa ja ennen sitä vastaanottamiin maksuihin sovelletaan siten 24 prosentin verokantaa. Syyskuussa tai sen jälkeen kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan ko. maksujen vastaanottohetken perusteella 25,5 prosentin verokantaa. Maksuerien laskutuspäivällä tai ennakkolaskun eräpäivällä ei ole merkitystä verokannan suhteen. Jos kyseessä sen sijaan olisi tuntiperusteinen rakentamispalvelun myynti, eli ei urakka, ja asiakasta veloitettaisiin esimerkiksi kuukausikohtaisesti kyseisen kuukauden aikana tehtyjen töiden / tuntien mukaisesti, soveltuva verokanta määräytyisi töiden suoritusajankohdan perusteella. Elokuussa 2024 tai ennen sitä tehtyjen töiden verokanta olisi tällöin 24 prosenttia.

11. KYSYMYS: Lasketaanko rakennusalan maksuerät, jotka laskutetaan, kun tietty vaihe on valmistunut, aina ennakkomaksuiksi, kun koko projektin lopputarkastus/vastaanotto tapahtuu koko urakan päätyttyä?

VASTAUS: Katso edellä vastaukset kysymyksiin 9 ja 10. Jos / kun kyseessä on yhtenä kokonaisuutena pidettävä rakennusurakka, ennen koko urakan valmistumista laskutetut ja kertyneet tiettyä urakan vaihetta koskevat maksuerät ovat ennakkomaksuja, joiden verokanta määräytyy maksujen kertymisajankohdan perusteella.

Jatkuvaluonteiset palvelut ja jatkuvana suorituksena myytävät tavarat ja palvelut

 Jatkuvaluonteisten palvelujen ajallinen kohdistus tehdään suoriteperustetta sovellettaessa lähtökohtaisesti kuukausittain, joten 24 prosentin verokanta soveltuu vielä elokuulle kohdistettaviin palveluihin, vaikka niistä veloitettaisiinkin vasta myöhemmin. Jatkuvana suorituksena myyty tavara tai palvelu katsotaan kuitenkin toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin suoritukseen liittyvän tilitysjakson päättyessä eli myynti kohdistetaan kyseisen tilitysjakson viimeiselle kuukaudelle ja koko tilitysjakson osalta sovellettava verokanta määräytyy kyseisen ajankohdan mukaan. Myös jatkuvana suorituksena tapahtuvien myyntien osalta on kuitenkin huomioitava ennakkomaksuja koskeva poikkeus.

12. KYSYMYS: Avaisitko vielä jatkuvaluonteisen palvelun ja jatkuvana suorituksena myytävän palvelun eroa. Jos kyseessä on vuosisopimus, esimerkiksi käyttöoikeus tiettyyn palveluun, jolle on sovittu tietty vuosihinta, onko kyseessä jatkuvaluonteinen vai jatkuvana suorituksena myytävä palvelu?

VASTAUS: Jatkuvaluonteisia palveluja ovat palvelut, joilla ei ole selvää määritettyä tai sovittua tavoitetta tai valmistumisajankohtaa, vaan palvelua suoritetaan, kunnes osapuolten välinen palvelusopimus päättyy tai päätetään. Jatkuvaluonteisia palveluja ovat esimerkiksi kirjanpitopalvelut tai huoltopalvelut, joissa vastike perustuu palvelujen määrään ja / tai laatuun, ei ajan kulumiseen. Jatkuvana suorituksena myyty tavara tai palvelu on puolestaan kyseessä tilanteessa, jossa tavaroista tai palveluista perittävä vastike perustuu yksinomaan ajan kulumiseen, ei esimerkiksi toimitettuun tai suoritettuun määrään. Kun kyseessä on esimerkiksi käyttöoikeus tiettyyn palveluun siten, että palvelusta on sovittu tietty vuosihinta, kyseessä on jatkuvana suorituksena myytävä palvelu, koska (jos) vastike perustuu yksinomaan ajan kulumiseen.

13. KYSYMYS: Mitä jos vuosilaskutus on tehty ennen 1.9. koko vuotta koskien, mutta asiakas maksaa vasta 1.9. jälkeen?

VASTAUS: Olettaen, että kyseessä on jatkuvana suorituksena myytävää palvelua koskeva laskutus – esimerkiksi kiinteistön tai irtaimen esineen koko kalenterivuoden vuokra tai tietokannan koko vuoden käyttöoikeus – myynti kohdistetaan tilitysjakson eli ko. kalenterivuoden viimeiselle kuukaudelle eli joulukuulle. Koko tilitysjakson osalta sovellettava verokanta määräytyy tällöin kyseisen ajankohdan mukaan eli verokanta on 25,5 prosenttia. Jos asiakas kuitenkin maksaa vuosivuokran (vastikkeen) ennakkoon eli ennen tilitysjakson viimeistä kuukautta, kyseessä on ennakkomaksu, jonka verokanta määräytyy maksun kertymisajankohdan mukaan. Jos maksu kertyy viimeistään 31.8., verokanta on koko vastikkeen osalta 24 prosenttia. Jos asiakas kuitenkin maksaa vastikkeen siten, että se kertyy myyjälle vasta 1.9. tai sen jälkeen, soveltuva verokanta on 25,5 prosenttia.

14. KYSYMYS: Onko sillä merkitystä, jos vuosilaskutus on tehty ennen lakimuutoksen voimaantuloa 24 prosentilla, mutta asiakas maksaa myöhässä, 1.9. jälkeen?

VASTAUS: Laskutuksen eli laskun lähetyksen ajankohdalla tai laskun eräpäivällä ei ole merkitystä soveltuvan verokannan suhteen. Jos kyseessä on edellä kysymyksen 12 kohdalla kuvatun mukainen jatkuvana suorituksena myytävä palvelu ja sitä koskeva koko kalenterivuotta koskeva vuosilaskutus, palvelu kohdistetaan tilitysjakson viimeiselle kuukaudelle eli joulukuulle ja soveltuva verokanta on 25,5 prosenttia. Jos vuosivastike kuitenkin maksetaan jo ennen joulukuuta, kyseessä on ennakkomaksu ja verokanta määräytyy maksun kertymishetken perusteella. Soveltuva verokanta on siten 24 prosenttia vain, jos asiakkaan maksama ennakkomaksu kertyy myyjälle viimeistään 31.8.

15. KYSYMYS: Lasketaanko kausittainen palvelu esimerkiksi kiinteistön aurauspalvelut jatkuvaluoteiseksi palveluksi?

VASTAUS: Vastaus riippuu siitä, miten palvelu, esimerkiksi aurauspalvelu, on sovittu laskutettavaksi ja sen vastike määräytyväksi. Jos laskutus perustuu todelliseen työmäärään (eli kyseessä ei ole ajan kulumiseen perustuva vastike), kyseessä on jatkuvaluonteinen palvelu, joka katsotaan lähtökohtaisesti suoritetuksi kuukausittain. Elokuussa takatalven vuoksi suoritettuihin aurauspalveluihin sovellettaisiin siten 24 prosentin verokantaa, vaikka palvelu laskutettaisiin vasta syyskuussa. Jos vastike sen sijaan perustuu yksinomaan ajan kulumiseen eli palvelusta on sovittu tilitysjaksokohtainen hinta (esimerkiksi kolmen kuukauden jaksoissa), joka ei perustu palvelun tosiasialliseen määrään, kyseessä on jatkuvana suorituksena myytävä palvelu, jolloin palvelu katsotaan suoritetuksi kunkin tilitysjakson viimeisenä kuukautena ja koko tilitysjakson osalta sovellettava verokanta määräytyy ko. kuukauden perusteella. Mahdolliset ennakkomaksut tulee kuitenkin huomioida ja niiden osalta verokanta määritellä kunkin ennakkomaksun kertymisajankohdan perusteella.

16. KYSYMYS: Palvelu tarjotaan heinä-syyskuussa ja laskutetaan syyskuussa jälkikäteen. Pitääkö syyskuu laskuttaa 25,5 prosentin arvonlisäverolla?

VASTAUS: Vastaus kysymykseen riippuu tässäkin tapauksessa siitä, minkälainen palvelun myyntitilanne on kyseessä. Jos kyseessä on urakkaluonteinen palvelu, joka valmistuu ja laskutetaan kokonaisuudessaan syyskuussa, koko myyntiin soveltuu 25,5 prosentin verokanta. Jos kyseessä on jatkuvana suorituksena myytävä palvelu, esimerkiksi vuokraus, jonka vastike perustuu yksinomaan ajan kulumiseen ja vastikkeen maksujakso eli tilitysjakso on heinä–syyskuu eli kolme kuukautta, koko tilitysjakson osalta sovellettava verokanta määräytyy tilitysjakson viimeisen kuukauden eli syyskuun mukaan, joten koko myyntiin soveltuu tällöinkin 25,5 prosentin verokanta. Jos kyseessä sen sijaan ovat erikseen myydyt ja suoritetut palvelut, esimerkiksi tuntiperusteiset työsuoritukset, joilla ei ole selvää määritettyä tavoitetta tai lopputulosta, palvelu katsotaan suoritetuksi kuukausittain, jolloin soveltuva verokanta on heinä- ja elokuussa suoritettujen palveluiden osalta 24 prosenttia ja syyskuussa suoritettujen palveluiden osalta 25,5 prosenttia. Mahdolliset ennakkomaksut tulee lisäksi huomioida tilanteesta riippumatta ja niiden osalta verokanta määritellä ennakkomaksun kertymisajankohdan perusteella.

17. KYSYMYS: Jatkuvana suorituksena myytävien palveluiden osalta, tarvitseeko syyskuun olla kokonainen kuukausi? Vai kohdistetaanko palvelu syyskuulle, vaikka syyskuuta olisi kulunut vaikka 1 päivä tai jos jakso on 2.7.–2.9.? Mitä jos kausi ei ole selkeästi koko kuukausi?

VASTAUS: Jatkuvana suorituksena myytäviä (tavaroita ja) palveluja koskevaa säännöstä sovelletaan riippumatta tilitysjakson pituudesta, eikä tilitysjakson tarvitse perustua kalenterikuukausiin. Esimerkiksi myytäessä palvelua jatkuvana suorituksena siten, että tilitysjaksona on 2.7.–2.9. (ja niin edelleen), palvelu katsotaan suoritetuksi tilitysjakson päättyessä eli jakson osalta syyskuussa. Myyntiin sovelletaan tällöin koko kyseisen tilitysjakson osalta 25,5 prosentin verokantaa. Mahdolliset ennakkomaksut tulee kuitenkin huomioida ja niiden osalta verokanta määritellä ennakkomaksun kertymisajankohdan perusteella.

18. KYSYMYS: Kun leasingauto on kirjattu taseeseen ja arvonlisävero on vähennetty heti, miten käsitellään 1.9. jälkeen maksetut leasingmaksut?

VASTAUS: Kysymyksen perusteella ei ole mahdollista päätellä varmasti, minkälainen tilanne tarkalleen ottaen on kyseessä. Arvonlisäverotuksen lähtökohtana kuitenkin on, että vuokraukseksi eli palvelun myynniksi arvonlisäverotuksessa katsottavissa leasingtilanteissa sovelletaan jatkuvana suorituksena myytäviä palveluja koskevaa säännöstä eli verokanta määräytyy edellä kysymysten 12–17 osalta esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Näin ollen 1.9. tai sen jälkeen päättyvien vuokranmaksu- eli tilitysjaksojen osalta soveltuva verokanta on 25,5 prosenttia (ellei vuokraa makseta ennakkoon ja se kerry myyjälle jo viimeistään elokuussa). Myös ostajan arvonlisäveron vähennysoikeus määräytyy vastaavasti ja vähennyksiä tehdään sitä mukaa, kun palvelua suoritetaan (tai ennakkomaksuja maksetaan). Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä, tuleeko leasingkohde kirjanpitoa koskevien säännösten perusteella mahdollisesti kirjata taseeseen. Mikäli kyseessä kuitenkin on tilanne, joka katsotaan arvonlisäverotuksellisesti suoraan kyseessä olevan tavaran myynniksi / ostoksi – leasingsopimuksessa olevan lunastuslausekkeen sisällön perusteella – arvonlisäverokäsittely määräytyy toisin. Kyseessä on tällöin alun perin tavaran myynti (eli ei lainkaan palvelun myynti) ja koko myyntiin soveltuva verokanta määräytyy tavaran ostajalle luovutushetken perusteella. Myös myyjän veron suoritusvelvollisuus ja toisaalta ostajan vähennysoikeus syntyvät lähtökohtaisesti jo tällöin koko hinnan osalta.

Oikaisuerät

 Myös oikaisuerien osalta sovellettava verokanta määräytyy suoriteperusteen mukaisesti. Alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan näin ollen sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun kyseessä oleva tavara alun perin toimitettiin tai palvelu suoritettiin.

19. KYSYMYS: Mitä verokantaa pitäisi käyttää (hyvityslaskulla), jos esimerkiksi heinäkuussa olisi tehty myyntilasku (heinäkuussa suoritetusta palvelusta, jatkuvaluonteinen palvelu) ja sitten syyskuussa sille tehdään hyvityslasku?

VASTAUS: Kun palvelu on suoritettu heinäkuussa eli ennen uuden verokannan voimaantuloa, kyseistä myyntiä koskevaan oikaisuerään sovelletaan samaa verokantaa kuin palvelun myyntiin alun perin eli syyskuussa tehtävällä hyvityslaskulla käytetään 24 prosentin verokantaa.

20. KYSYMYS: Tammikuussa lähetetty tammi-joulukuuta koskeva lasku on jäänyt maksamatta maksuvaikeuksien takia ja se kirjataan luottotappioksi joulukuussa. Millä arvonlisäverokannalla luottotappio kirjataan?

VASTAUS: Jos/kun kyseessä on jatkuvana suorituksena myytävää palvelua koskeva laskutus (kuten oletan), esimerkiksi koko kalenterivuotta koskeva vuokra- tai vastikelasku, myyntiin soveltuva verokanta määräytyy tilitysjakson viimeisen kuukauden perusteella eli verokanta olisi 25,5 prosenttia. Mikäli asiakas kuitenkin olisi maksanut koko vuotta koskevan vastikkeen viimeistään 31.8., verokanta olisi ollut koko myynnin osalta ennakkomaksun kertymisajankohdan perusteella 24 prosenttia. Kyseessä olevassa tilanteessa tammi-joulukuuta koskeva veloitus on alun perin luonnollisesti tehty 24 prosentin verokannalla, koska laskua tehtäessä tammikuussa ei vielä ole voitu huomioida vasta huhtikuussa tietoon tullutta verokannan korotusta. Tällöin on jossain määrin tulkinnallista, mitä verokantaa käyttäen luottotappio tulisi käytännössä kirjata. Säännösten perusteella soveltuva verokanta olisi edellä mainituilla oletuksilla kuitenkin 25,5 prosenttia olettaen lisäksi, että palvelua suoritetaan koko vuoden siitä huolimatta, että asiakas ei maksa laskua.

21. KYSYMYS: EU-tavara- ja palveluostojen arvonlisävero hyvityslaskuissa. Esimerkiksi saamme Hollannista toimituksia ja laskuja elokuussa 2024, mutta osa tuotteista reklamoidaan lokakuussa. Tammikuussa 2025 saamme tehtaalta Hollannista hyvityslaskun koskien reklamoituja tuotteita. Voiko hyvityslaskun tiliöidä yhteisöhankintojen alv 25,5 prosentilla vai pitääkö käyttää yhteisöhankintojen arvonlisävero 24 prosenttia. Käytännössä luulen, että IT-tukemme haluaa muuttaa yhteisöhankintojen alv-koodin takana prosentin 25,5 prosentiksi, jolloin 1.9. alkaen yhteisöhankintojen alv 24 prosenttia ei ole enää mahdollista käyttää.

VASTAUS: Oikaisuerien osalta sovellettava verokanta määräytyy edellä mainitulla tavalla suoriteperusteen mukaisesti, koska verokannan korotusta koskeva hallituksen esitys ei sisällä oikaisueriä koskevia poikkeuksia. Yhteisöhankintojen osalta sovelletaan hallituksen esityksen mukaisesti kuitenkin erityissääntöä, jonka mukaan sovellettava verokanta määritellään yhteisöhankintojen ajallista kohdistamista koskevin säännösten ja periaatteiden mukaan (eli ei suoraan suoriteperusteen mukaisesti). Kysymyksen tilanteessa on selvää, että yhteisöhankinta kohdistetaan alun perin elokuulle, kun sekä tavarat että laskut vastaanotetaan elokuussa, joten yhteisöhankinnan verokanta on 24 prosenttia. Näin ollen myös hyvityslasku tulisi periaatteessa käsitellä 24 prosentin verokannalla. Olettaen, että kyseessä on vähennyskelpoiseen tarkoitukseen tehty yhteisöhankinta, jolloin hyvityslaskun kirjaus ei johda arvonlisäveron takaisin saantiin (niin sanottu plus-miinus-nolla-kirjaus), ei 25,5 prosentin soveltaminen hyvityslaskuun käytännössä kuitenkaan yleensä aiheuta yritykselle riskiä takautuvista seuraamuksista.

 Muita tilanteita

22. KYSYMYS: Jos yrittäjä tuo kuitit myöhässä ja kirjattu selvittelytilille – varmaan käytetään kuitenkin kuitissa olevaa arvonlisäveroa vaikka kirjaus tehtäisiin arvonlisäverokannan muutoksen jälkeen?

VASTAUS: Kuittien toimitusaikataulu ei vaikuta soveltuvaan verokantaan, vaan verokanta määräytyy niin myyntien kuin ostojen osalta lähtökohtaisesti suoriteperusteen mukaisesti huomioiden kuitenkin ennakkomaksuja koskeva erillissääntö. Kirjaukset tehdään näin ollen kuitissa olevan verokannan mukaan (olettaen tietysti, että kulloinkin kyseessä oleva myyjä on osannut soveltaa oikeaa verokantaa).

23. KYSYMYS: Onko siis maksuperusteisten toimijoidenkin sovellettava suoriteperustetta?

VASTAUS: Lyhyt vastaus on kyllä. Verokannan korotusta koskeva hallituksen esitys ei sisällä maksuperusteista (kuten ei myöskään laskuperusteista) arvonlisäveroa koskevia poikkeuksia. Kuten Verohallintokin toteaa verokannan muutosta koskevissa ilmoitusohjeissaan, veron suorittamisvelvollisuus ei määritä sitä, mille verokaudelle arvonlisävero ilmoitetaan. Verokanta määritellään siis lähtökohtaisesti suoriteperusteen mukaisesti (mahdolliset ennakkomaksut kuitenkin huomioiden) silloinkin, kun veron ilmoittaminen tapahtuu maksuperusteisesti.

24. KYSYMYS: Miten toimitetaan lahjakorttien osalta?

VASTAUS: Lahjakorttien, kuten muidenkin arvosetelien, osalta soveltuvan verokannan määrittely riippuu siitä, onko kyseessä niin sanottu yksikäyttö- vai monikäyttöarvoseteli. Yksikäyttöarvoseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myyjän arvosetelin myynnistä saamaa vastiketta pidetään näiden tavaroiden tai palvelujen myynnistä saatuna vastikkeena tai sen osana. Yksikäyttöarvosetelistä maksetut vastikkeet rinnastetaan siten ennakkomaksuihin, joten soveltuva verokanta määräytyy ennakkomaksun eli lahjakortista saadun vastikkeen kertymisajankohdan perusteella. Monikäyttöarvoseteliä vastaan voidaan sen sijaan luovuttaa eri verokannan alaisia tavaroita tai suorittaa eri verokannan alaisia palveluja. Tavaroiden tai palvelujen myynti verotetaan näin ollen vasta silloin, kun tavarat tosiasiallisesti toimitetaan tai palvelut suoritetaan monikäyttöarvoseteliä vastaan ja myös soveltuva verokanta määräytyy vasta tällöin tavaran luovutus- tai palvelun suoritusajankohdan perusteella eli suoriteperusteen mukaisesti.

25. KYSYMYS: Marginaaliverotus; elokuussa on myyntejä ja ostoja, mutta ostoja on enemmän kuin myyntejä. Syyskuussa myyntejä tulee enemmän ja ilmoitetaan voittomarginaalista arvonlisävero. Sovelletaanko voittomarginaalin arvonlisäverokirjauksessa elokuun myynneistä ja ostoista 24 prosentin arvonlisäveroa ja syyskuun 25,5 prosentin? Vai määräytyykö arvonlisävero ilmoitusajankohdan mukaan eli kaikki menisi 25,5 prosentilla?

VASTAUS: Verokannan korotusta koskeva hallituksen esitys ei sisällä myöskään marginaaliverotusta koskevia poikkeuksia. Soveltuva verokanta määritellään siten myös marginaaliveron soveltamistilanteissa suoriteperusteen mukaisesti eli elokuussa toimitettujen (myynnit) ja vastaanotettujen (ostot) tavaroiden osalta verokanta on 24 prosenttia, vastaavasti syyskuussa toimitettujen tai vastaanotettujen tavaroiden 25,5 prosenttia.

26. KYSYMYS: Miten toimia, jos yrittäjällä on mahdollisuus nyt luoda esimerkiksi laskuja 25,5 prosentilla ja kävisikin niin että (uuden verokannan voimaantulo) 1.9. siirtyisikin tuonnemmaksi tai ei tulisikaan toteen. Hyvityslaskuja vaan?

VASTAUS: Jos verovelvollinen ennakoi uuden verokannan voimaantuloa jo ennen kuin muutos on hyväksytty, seurauksena on lähtökohtaisesti velvollisuus oikaista virheelliset laskut (eli antaa tarvittaessa hyvityslaskut), jos verokannan muutos ei toteudukaan odotetusti.

27. KYSYMYS: Yritys harjoittaa tilaisuuksien järjestämistä. Asiakkaista 90 prosenttia on yrityksiä. Tulevien tapahtumien tarjoukset ovat jo asiakkaiden hyväksymiä. Tarjouksessa lukee hinta sisältää arvonlisäveron 24 prosenttia. Eli tilaisuudet ovat vasta tulossa, samoin laskut lähetetään tilaisuuden jälkeen, jolloin on selkeää, että sovelletaan arvonlisäveron 25,5 prosenttia. Mutta miten on hinnoittelu asiakkaan suhteen, otetaanko me 1,5 prosenttia meidän ”takkiin”, jolloin loppusumma arvonlisäverosta huolimatta on vahvistuksessa ilmoitettu tai voidaanko ilmoittaa asiakkaalle, että loppusumma tulee muuttumaan arvonlisäveromuutoksen myötä?

VASTAUS: Tätä kysymystä ei voi arvioida arvonlisäverosäännösten eikä uuden verokannan voimaantuloperiaatteiden pohjalta. Kyse on viimekädessä siitä, miten asiakkaan kanssa tehtyä sopimusta tulee sopimusoikeudellisesti tulkita. Jos kyseessä ovat yritysasiakkaat, tilausvahvistuksissa, sopimuksissa yms. asiakirjoissa olisi yleensä suositeltavaa ilmoittaa myynnin veroton hinta ja että ”hintaan lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero” tai joka tapauksessa varata myyjälle oikeus muuttaa hintaa verokannan muuttuessa. Yritysasiakkaiden kanssa lienee kuitenkin yleensä mahdollista neuvotella/keskustella verokannan korotuksen huomioimisesta laskutuksessa, vaikka asiaa ei olisikaan tilausvahvistuksessa osattu huomioida. Kuluttaja-asiakkaiden osalta tilanne voi sen sijaan olla haastavampi, koska heillä lähtökohtaisesti on oikeus vedota tehtyyn sopimukseen ja sovittuun bruttohintaan, jos ei asiasta ole erikseen toisin sovittu.

Lue lisää arvonlisäverokannan muutoksesta Petri Salomaan artikkelista  Arvon­lisä­veron yleinen vero­kanta nousee sekä Janne Fredmanin artikkelista Arvonlisävero­muutoksen implementointi ohjelmistoihin