Fiksu sahayrittäjä osaa luovia suhdanteissa
Multian pieni kunta keskellä metsäistä Keski-Suomea on ihanteellinen sijaintipaikka sahalle, jota Nuoranteen perhe on pyörittänyt vuodesta 1952 lähtien.
Multian Saha Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Heikki Nuoranne on sahan omistaja neljännessä sukupolvessa. Hän kävi koulut ja aloitti työuransa muualla, mutta päätti 13 vuotta sitten palata takaisin Multialle.
– Vanhemmillani alkoi eläkeikä lähestyä ja he kysyivät, että olisiko joku kolmesta pojasta halukas jatkamaan. Olen ollut päätökseen tyytyväinen ja tykännyt yrittämisestä, vaikka aina ei olekaan helppoa, Heikki Nuoranne sanoo.
Sahateollisuus on tunnetusti suhdanneherkkä toimiala, johon talouden ja etenkin rakentamisen nousut ja laskut vaikuttavat voimakkaasti. Viime aikoina sahatavaran kysynnässä on ollut poikkeuksellisen nopeita ja yllättäviä heilahteluja.
Koronapandemian jälkeen sahatavaran kauppa kävi kuumana. Tätä seurasi jyrkkä lasku, kun korkea korkotaso ja inflaatio hyydyttivät rakentamisen.
– Vaihtelut ovat olleet voimakkaita jopa kvartaaleittain. On vaikea sanoa, missä markkinoilla mennään muutaman kuukauden kuluttua. Korot ovat olleet jo jonkin aikaa laskussa. Siitä huolimatta rakentaminen ei ole lähtenyt vielä nousuun.
Keskitymme tuotteisiin, joita suuret sahat eivät halua tai pysty tekemään. Erikoistuminen pitää sahan hengissä, uskoo Heikki Nuoranne.
Erikoistuminen pitää pienet sahat pinnalla
Kannattavuutensa säilyttämiseksi sahayhtiöt joutuvat miettimään tarkasti, mihin niiden kannattaa liiketoimintaansa suunnata. Alan isot toimijat keskittyvät suurten volyymien sahatavaraan. Pienemmät sahat ovat taas erikoistuneet tiettyihin tuotteisiin ja asiakasryhmiin.
Multian Saha sahaa pelkästään kuusitukkeja ja on erikoistunut tekemään paneeliaihioita, joista höyläämöt valmistavat rakennusten sisä- ja ulkoverhouspaneeleita.
Multian Saha käyttää vuodessa tyypillisesti noin 120 000 kuutiometriä puuta, josta syntyy noin 50 000 kuutiometriä sahatavaraa.
– Olemme alalla suhteellisen pieni toimija. Näillä tuotantomäärillä ja laitteistoilla emme pysty kilpailemaan isojen volyymitoimittajien kanssa. Keskitymme tuotteisiin, joita suuret sahat eivät halua tai pysty tekemään. Erikoistuminen pitää sahan hengissä, Nuoranne sanoo.
Jokainen Multialla sahattu erä on erikoislaatua. Sahatavaran koko, pituus ja kuivuusaste määräytyvät aina asiakkaan tarpeiden mukaan.
Keskeinen asiakaskunta löytyy alppikylistä
Heikki Nuoranteen arvion mukaan 90–95 prosenttia sahan tuotannosta menee ulkomaille. Vientimaita on parikymmentä Lähi-itää ja Kaukoitää myöten, mutta ylivoimaisesti tärkein markkina on Keski-Eurooppa.
– Keskeinen asiakasryhmämme ovat alppialueiden pienet höyläämöt, joiden puupaneeleilla verhoillaan vaikkapa laskettelukeskusten ja loma-asuntojen seiniä.
Multian Sahan vakiintuneet asiakassuhteet ja pitkät toimitussopimukset tasoittavat suhdannevaihteluja. Sahatavaramarkkinat ovat kuitenkin globaalit, ja volyymituotteiden hintataso vaikuttaa myös erikoistuotteiden hintoihin.
Sen sijaan sahojen raaka-aineen eli tukkipuun hinta määräytyy Nuoranteen mukaan aina paikallisesti. Suomessa alan yritykset ovat tuskailleet jo pitkään koko ajan nousevien kantohintojen kanssa.
Toimialan edunvalvontajärjestö Sahateollisuus ry laskee, että vuodesta 2010 alkaen tukin hinta on noussut 40 prosenttia enemmän kuin sahatavaran hinta.
– Suhteutettuna sahatavaran hintaan raakapuun hinta ei ole ollut koskaan näin epäedullinen sahojen kannalta, Nuoranne tiivistää vaikean yhtälön.
Tuonti oli pääosin koivukuitua ja haketta selluteollisuuteen. Venäjän puun poistuminen on sekoittanut kuitenkin myös tukkien markkinoita, sillä tukkeja ohjautuu nyt merkittäviä määriä selluteollisuuteen.
Suhdanteet heiluttelevat liikevaihtoa
Vuonna 2022 Multian Saha teki 21,2 miljoonan euron liikevaihdolla 5,3 miljoonan euron liikevoiton. Seuraavana vuonna liikevaihto laski 16,8 miljoonaan euroon ja tulos 280 000 euroa miinukselle.
Heikki Nuoranteen mukaan liikevaihdon suuriin vuosittaisiin heilahteluihin on totuttu sahayrityksissä. Viime vuosina entistä nopeammat vaihtelut tuovat kuitenkin lisähaastetta talouden suunnitteluun.
– Sahayrityksessä pyöritellään aina isoja lukuja. Ostot ja myynnit ovat suuret suhteessa henkilöstömäärään, joka on meillä 17 työntekijää. Investoinnitkin ovat aina suuria, käytännössä aina satoja tuhansia tai miljoonia euroja.
Multian Sahan sahauslinja uudistettiin perusteellisesti 1990-luvulla. Sen jälkeen tuotantoprosessiin on tehty koko ajan pienempiä investointeja ennen muuta automatisointiin.
ALV-palautukset tärkeitä vientiyhtiölle
Multian Saha siirtyi 13 vuotta sitten tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä sähköisiin kirjanpito- ja laskutusjärjestelmiin. Taloushallinto ja palkanlaskenta on ulkoistettu tilitoimistolle, joka on ollut vuodesta 2017 lähtien TietoAkseli.
Sahayrityksen taloushallinnolle on tyypillistä rahamäärällisesti iso puunhankinta. Toisaalta suurin osa tuloista tulee vientikaupasta.
– Se tarkoittaa runsaita hankintojen ostohintaan sisältyviä arvonlisäveron palautuksia. Ne ovat kuukausitasolla merkittäviä eriä. Siksi kirjanpito pitää saada nopeasti valmiiksi, jotta palautukset saadaan tilille, Nuoranne toteaa.
Historiallisia peruja saha-alalla ovat tyypillisiä myös asiakkaille myönnettävät käteisalennukset. Asiakas voi saada esimerkiksi kahden prosentin alennuksen nettohinnasta, jos hän suorittaa maksun seitsemän päivän sisällä normaalin 30 päivän sijaan.
Laskutuksessa käytetään useita valuuttoja. Euro- ja dollarimääräisten laskujen ohella Multialta lähtee laskuja muun muassa puntina ja Sveitsin frangeina.
Käyttösuhde kertoo sahauksen tehokkuudesta
Perinteisistä talousmittareista käyttökate on Nuoranteelle hyvä mittari seurata kannattavuutta. Myyntikate taas kertoo, kuinka paljon sahatavaran myynnistä jää hankinta- ja tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen.
Sahayrittäjä seuraa tarkasti myös tunti-, päivä- ja kuukausikohtaisia lukuja, kuinka paljon sahalinjalla menee tukkeja sisään ja paljonko tulee sahatavaraa ulos.
– Sahalle tärkeä tehokkuusmittari on käyttösuhde. Se kertoo, kuinka paljon raakapuuta kuluu yhden tuotekuutiometrin valmistamiseen. Tyypillisesti yhteen sahatavarakuutiometriin tarvitaan noin kaksi kuutiota tukkia.
Nuoranne sanoo, että nykyaikainen sahaustoiminta on erittäin dataorientoitunutta liiketoimintaa. Tuotannosta kerätyn datan avulla on mahdollista kehittää toimintaa koko ajan tehokkaammaksi.
Saha joutuu koko ajan tasapainoilemaan ja suhteuttamaan tuotantoaan sen mukaan, millaisilla tuotteilla ja valmistusmäärillä toiminta on taloudellisesti kannattavaa.
– Pihaan sahaamisessa ei ole mitään järkeä. Käyttöpääoma vähenee hyvin pian, jos varastot alkavat pursuta. Sahattu tavara pitää saada asiakkaille mahdollisimman nopeasti.
Varaston kiertonopeus tärkeää
Monilla sahayrityksillä on oma puunhankintaorganisaationsa. Multian Saha ulkoisti hankinnat jo 1970-luvulla ja ostaa nykyisin puun paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä ja UPM:ltä.
Sahan varastossa on tyypillisesti puita kahden viikon tuotantoon. Valmiin sahatavaran varastomäärissä on suurempaa vaihtelua, mutta se pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.
Puu tulee sahalle rekoilla. Ennen sahausta tukit kuoritaan ja lajitellaan. Jokaiseen sahauserään valitaan läpimitoiltaan, pituuksiltaan ja laadultaan sopivimmat puut. Tässä hyödynnetään röntgenteknologiaa, jonka avulla saadaan tarkka tieto tukin kuoren paksuudesta sekä sahattavan puuosan tilavuudesta ja laadusta.
– Jokainen tukki arvioidaan: millaista tavaraa siitä on mahdollista saada ja miten se kannattaa sahata. Laatuun vaikuttaa esimerkiksi, miltä leimikolta ja mihin vuodenaikaan puu on hakattu.
Sahauksen jälkeen lajiteltu sahatavara kuivataan asiakkaan haluamaan kosteuteen. Multialta tuotteet lähtevät asiakkaille suoraan rekoilla tai konteissa vientisatamiin.
Tuotantoprosessi tukkien kuorinnasta sahatavaran varastointiin on pitkälti automatisoitu ja tietokoneohjattu. Näin sahaus on mahdollista toteuttaa tarkasti asiakkaan toivomalla tavalla pienissäkin erissä.
– Nopeimmillaan sahaus, kuivaus ja pakkaaminen tapahtuu viikossa. Sen jälkeen erä saadaan liikkeelle asiakkaalle ja laskutukseen.
Sahan pihassa liikkuu päivittäin parikymmentä rekkaa tuomassa tukkeja ja viemässä valmista sahatavaraa jatkojalostukseen. Tontilla on myös lämpövoimala, joka tuottaa sahalla syntyvästä purusta ja kuoresta lämpöä sahatavaran kuivaamiseen ja kaukolämmöksi Multian taajamaan.
Puuta kasvaa enemmän kuin hakataan
Sahateollisuus ry:n varapuheenjohtajana Heikki Nuoranne seuraa aitiopaikalta toimialansa kehitystä. Monen muun alan tavoin tuotanto on keskittynyt viime vuosina entistä harvemmille toimijoille.
Alan suuret toimijat ovat tehneet merkittäviä investointeja tuotantokapasiteettiinsa. Moni pieni saha on puolestaan lopettanut tai siirtynyt isojen yhtiöiden omistukseen. Suhteellisen uusi ilmiö toimialalla on ulkomaalaisomistuksen kasvu toimialalla.
– Keskieurooppalaiset sahurit investoivat Suomeen, sillä he pelkäävät oman kotimaansa puunsaannin puolesta esimerkiksi pahenevien hyönteis- ja myrskytuhojen vuoksi, Nuoranne sanoo.
Ulkomaalaisten kiinnostuksen herääminen kertoo uskosta Suomen saha-alan tulevaisuuteen. Myönteiset tulevaisuudennäkymät pääsevät Nuoranteen mielestä helposti unohtumaan suomalaisessa metsäkeskustelussa, jota hallitsevat vaatimukset puun käytön rajoittamisesta ympäristösyistä.
– Julkisessa keskustelussa unohtuu usein se, että Suomessa kasvaa edelleen enemmän puuta kuin sitä hakataan. En ole aivan varma, ymmärtävätkö kaikki toimialan merkitystä ja mitä hakkuiden mahdollinen rajoittaminen tarkoittaisi.
Tärkeä toimiala kansantaloudelle
Nuoranne huomauttaa, että sahateollisuus on yksi eniten kotimaista arvonlisää tuottavista vientialoista. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi Multian Sahan 17 miljoonan euron liikevaihdosta noin 15 miljoonaa euroa tulee viennistä ja siitä 11 miljoonaa menee metsänomistajille, joiden metsät sijaitsevat pääasiassa sadan kilometrin säteellä sahasta.
– Metsistä saatavat tulot jakautuvat tasaisesti maakuntiin, ja sahat tuovat työpaikkoja ja hyvinvointia myös pienemmille paikkakunnille.
Nuoranne uskoo, että metsien kestävän käytön ja luonnonsuojelun välillä on löydettävissä tasapaino. Hän toivoo lopullisen päätöksenteon pysyvän metsäasioissa jatkossakin kansallisissa käsissä. Samanlainen EU-tason sääntely ei sovi kaikkiin maihin, joissa metsien määrä ja hoidon taso ovat aivan erilaiset.
Tämä vuosi näyttää sahoille vielä vaikealta, mutta pitkällä aikavälillä sahatavaran kysyntä on Nuoranteen mielestä turvattu. Sitä nostavat tekijät eivät ole kadonneet mihinkään.
– Jaksan uskoa suomalaisen sahateollisuuden tulevaisuuteen, sillä puurakentaminen on konseptina ylivoimainen, oli sitten kyse rakentamisen hiilijalanjäljestä tai sisäilman laadusta.