CTA Paikka

Osakkaan lainat yhtiöltä ja yhtiölle

Osakas voi lainata rahaa yhtiöltä, mutta rajoitukset tulee tiedostaa tapauskohtaisesti. Esimerkiksi oman pääoman palauttaminen yhtiöstä osakkaalle on mahdollista vain tietyin ehdoin. Osakaslainoihin liittyy myös riski, että koko laina katsotaan peitellyksi osingonjaoksi.
20.10.2010

Jarmo Leppiniemi professori

Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiönkin osakas voi lainata rahaa yhtiöltä, samoin osuuskunnan jäsen. Sen sijaan oman pääoman palauttaminen yhtiöstä osakkaalle on vapaata vain avoimissa yhtiöissä ja kommandiittiyhtiöissä, joissa sitä rajoittaa lähinnä yhtiösopimus. Velkojien vahingoksi ei näissäkään yhtiömuodoissa saa tuottamuksellisesti toimia. Osakeyhtiössä omistajan mahdollisuus varojen nostamiseen yhtiöstä rajoittuu osakeyhtiölain varojenjakosäännöksessä säädeltyyn oman pääoman suorittamismahdollisuuteen (ks. OYL 13:1 §).

Kun omistaja ottaa varoja avoimesta yhtiöstä tai kommandiittiyhtiöstä, tapauskohtaisesti tulee selvittää, onko kysymys oman pääoman palauttamisesta, lainan antamisesta osakkaalle vai muunlaisesta varojen nostamisesta. Nämä kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia ja lähtökohtaisesti tahdonvaltaisia. Osakeyhtiössä omistajan varojennostamisen kirjausoletuksena on se, että kysymys on osakaslainasta, ellei varojennostosta ole muunlaista dokumentaatiota. Oman pääoman ottaminen osakeyhtiöstä edellyttää osakeyhtiölaissa säädettyjen muotovaatimusten täyttämistä, kuten yhtiökokouksen päätöstä osingonjaosta, oman pääoman palauttamisesta tai muusta sellaisesta varojenjaosta.

Lainat yhtiölle

Osakas voi rahoittaa yritystä ilman lainsäädännöllisiä rajoitteita (varojen vastaanottajan osalta) oman tai vieraan pääoman ehdoin. Jos osakkaan antama laina on koroton tai sen ehdot muutoin poikkeavat markkinaehdoista, niistä on annettava KPA 2:7b §:n mukaiset liitetiedot sekä tapauskohtaisesti tutkittava, tuleeko tietoja antaa KPL 3:2 §:n perusteella oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi.

Erityistilanteen muodostaa omistajayrittäjän palkkavelka yhtiölleen. Verotuksessa tutkitaan, ettei palkkavelassa ole kysymys veron kiertämisestä: siitä, että omistajalle kirjataan palkkavelkaa tuloksen järjestelemiseksi sekä ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun maksamista aiotaan siirtää siihen ajankohtaan, jolloin palkkavelka suoritetaan tai verosta aiotaan myöhemmin jopa vapautua peruuttamalla velkakirjaus tuloksenjärjestelyn kannalta soveliaalla tilikaudella (verovuonna). Ennakonpidätysvelvollisuus ja sosiaaliturvamaksun suorittamisvelvollisuus syntyy jo velkakirjauksen yhteydessä, ellei kyetä osoittamaan, että yritys on maksukyvytön, eikä kykene suorittamaan palkkaa.

Omistajan ja yrityksen välisissä suhteissa verotuksessa edellytetään erityistä tarkkuutta muun muassa osapuolten toisilleen läheisten intressien vuoksi. Verotuskäytännössä on muun muassa katsottu, että palkkavelan muuttaminen pääomalainaksi aiheuttaa ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun maksamisen, kun yritys on jättänyt nämä aikoinaan suorittamatta kirjatessaan palkkavelkaa maksukyvyttömyytensä johdosta. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että kun osakkeenomistajat muuttivat siirtoveloissa aiemmin esitetyn palkkavelkansa yrityksen saneerauksen yhteydessä pääomalainaksi, ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu tulivat maksettaviksi. Perusteena oli se, että palkkavelkaa pääomalainaksi muutettaessa osakkeenomistajat ovat voineet päättää palkkasaatavastaan ja ovat sijoittaneet sen yhtiöön pääomalainana (ks. KHO 2010/1164).

Osakkeenomistaja voi sijoittaa osakeyhtiöön omaa pääomaa osakepääomana tai sijoituksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakepääomaan sijoittaminen ei vaadi osakkeiden antamista, jos yhtiössä on valittu nimellisarvoton osakejärjestelmä. Asunto-osakeyhtiössä sijoitus voi tapahtua osakepääomana, sijoituksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tai rakennusrahastoon yhtiösopimuksen ja yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Verovelat osakeyhtiöksi muutettaessa

Verovelat vaativat erityistä huomiota tilanteessa, jossa yksityisliike tai henkilöyhtiö muutetaan osakeyhtiöksi.

Toiminimessä on kysymys yksityishenkilön toiminnasta: toiminimen tulot ja menot, myös verot, ovat yksityishenkilön tuloja, menoja ja veroja. Kun toiminimi muutetaan osakeyhtiöksi, verovelka jää yksityishenkilön velaksi, eikä se siirry osakeyhtiölle. Jos yhtiö suorittaa verovelan ikään kuin oman velkansa (eikä suoritusta kirjata esimerkiksi lainanannoksi osakkeenomistajalle), suoritusta saatetaan verottaa peiteltynä osingonjakona.

Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulovero maksuunpannaan yhtiömiehille/vastuunalaisille yhtiömiehille, eikä yhtiölle. Kun henkilöyhtiö muutetaan osakeyhtiöksi, mahdollista tuloverovelkaa ei voi siirtää osakeyhtiön maksettavaksi ilman riskiä peitellyn osingonjaon veroseuraamuksista.

Rahalainat osakeyhtiöstä – ongelmallisia

Erityisesti osakkeenomistajana olevan yksityishenkilön yhtiöstä saamat rahalainat ovat osakeyhtiölain näkökulmasta kyseenalaisia. Osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista tällaiset lainat kieltävää säännöstä, mutta useasta osakeyhtiön yleisperiaatteesta voi johtaa lain torjuvan suhtautumisen tällaiseen yhtiön varainkäyttöön. Osakeyhtiön odotetaan toimivan toimialansa mukaisesti. Vain harvoin osakaslainojen antaminen soveltuu yhtiön toimialan mukaiseen toimintaan. Toimialan mukaista tällainen toiminta on lähinnä silloin, kun yritys toimii konsernimuodossa ja on kysymys konsernin sisäisistä konsernikokonaisuuden toimintaa edistävistä lainoista. Konserniyhtiöiden väliset liiketoimintaan liittyvät rahalainat eivät yleensä ole samaan tapaan ongelmallisia ja vaarallisia kuin yksityishenkilöosakkeenomistajille annetut lainat. Konserniyhtiöiden välisiä lainoja koskevat päätökset ja niiden perustelut on syytä merkitä hallituksen pöytäkirjaan mahdollista myöhempää todistelutarvetta varten.

Osakeyhtiön tulee kohdella tasapuolisesti kaikkia osakkeenomistajiaan (OYL 1:7 §). Silloin kun osakkeenomistajia on useita, osakaslainojen antaminen jo sinänsä ja erityisesti niiden ehdot saattavat toteuttaa poikkeaman yhdenvertaisuudesta. Myöhempien riitojen välttämiseksi osakaslainoista ja niiden ehdoista on suositeltavaa päättää yksimielisesti yhtiökokouksessa (tai pidättäytyä osakaslainoista).

Osakeyhtiön lähtökohtainen tarkoitus osakeyhtiölain mukaan on tuottaa voittoa (OYL 1:5 §). Alikorkoinen tai koroton osakaslaina saattaa rikkoa tätä vaatimusta ja loukata esimerkiksi velkojia. – Osakaslainojen yhtiöoikeudellisten ongelmien vuoksi on vähintään suositeltavaa, että oikean ja riittävän kuvan varmistamisessa osakaslainojen osalta ollaan erityisen tarkkoja ja tällaisista lainoista sekä niiden ehdoista mainitaan tilinpäätöksessä liitetietona. Avoimuudella saattaa olla merkitystä tilanteessa, jossa osakaslainat aiheuttavat jälkiselvittelyjä.

Erityisen ongelmallisia ovat yritysjohdon lähipiirilainat riippumatta siitä, kuuluuko johto osakkeenomistajiin vai ei. Osakeyhtiölain yleisperiaatteisiin kuuluu, että johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (OYL 1:8 §). Periaate sisältää lojaalisuusvelvoitteen sekä suhteessa yhtiöön että kaikkiin osakkeenomistajiin. Lisäksi vahingonkorvausvelvollisuutta arvioitaessa osakeyhtiölakiin sisältyy johtohenkilöiden osalta tuottamusoletus (OYL 22:1 §). Tuottamusoletusta sovelletaan, jos johtoon kuuluva henkilö rikkoo osakeyhtiölakia (kuten siinä säädettyjä yleisperiaatteita) tai yhtiöjärjestystä sekä aiheuttaa vahinkoa lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella (ks. esim. KKO 1998/56, jossa osakeyhtiön toimitusjohtaja sai rikosperusteisen tuomion ja määrättiin suorittamaan konkurssipesälle vahingonkorvausta osakeyhtiölain vastaisen lainan johdosta). Mahdolliset johdon lainat ja niiden antamisen perusteet tulee dokumentoida huolellisesti ottaen huomioon tässä mainitut säännökset.

Toimintakertomustieto

Osakaslainoista on mainittava toimintakertomuksessa OYL 8:6.1 §:n edellyttämällä tavalla. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluvien osalta sekä lainojen ja muiden sitoumusten pääasialliset ehdot, jos niiden yhteismäärä ylittää 20 000 euroa tai viisi prosenttia yhtiön taseen mukaisesta omasta pääomasta.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiö ja toinen henkilö kuuluvat toistensa lähipiiriin, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Niin määräysvalta kuin huomattava vaikutusvaltakin perustuvat yleensä omistukseen tai kuulumiseen yhtiön johtoon esimerkiksi toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä.

Liitetietoinformaatio

Jos osakaslaina on koroton, se saattaa aiheuttaa myös tarpeen selostaa asiaa liitetietona. KPA 2:7b §:n mukaan lähipiiriliiketoimista on annettava liitetietoja, jos lähipiiritoimet on toteutettu markkinahinnasta poiketen. Lainan korottomuus poikkeaa selvästi markkinahinnasta ja se tulee näin mainita liitetietona. KPA 2:7b § ei koske pieniä kirjanpitovelvollisia. Kuitenkin myös näiden on yleensä syytä antaa lähipiirilainoja koskeva liitetieto oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi korottoman osakaslainan yhtiöoikeudellisen ongelmallisuuden vuoksi – oikea ja riittävä kuva edellytetään kaiken kokosilta kirjanpitovelvollisilta (ks. esim. KILA 2005/1749).

Osakaslainat tuloverotuksessa

Tuloverolaissa osakaslainoja on säädelty erikseen. Verovuoden päättyessä voimassa olevat osakaslainat verotetaan lainansaajan pääomatulona, jos lainansaaja ja hänen perheenjäsenensä omistavat vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä (TVL 53a §). Verotuksessa tapahtuva tuloutus ei aiheuta kirjauksia sen paremmin yhtiön kuin osakkeenomistajankaan (mahdollisessa) kirjanpidossa; sillä on vaikutusta vain osakkeenomistajan tuloverojen määrään ja siten verokirjaukseen. Pääomatulona verotetun osakaslainan lyhennykset ovat vähennyskelpoisia pääomatulosta viiden vuoden ajan lainan nostovuoden päättymisestä lukien. Myöskään tämä vähennys ei aiheuta muita kirjauksia kuin sen vaikutus osakkeenomistajan mahdollisessa kirjanpidossa verojen määrään ja verojen jaksottamiseen.

Verotuksessa ei edellytetä pääomatulona verotetun osakaslainan (muunlaisen kylläkin) korollisuutta. Osakeyhtiölain määräyksistä (voitontavoittelu, osakkeenomistajien tasavertainen kohtelu) johtuen osakaslainasta on kuitenkin lähtökohtaisesti tarpeen periä korko. Koron vähennyskelpoisuus määräytyy yleisten koron vähennyskelpoisuutta koskevien säännösten mukaan, tässä suhteessa osakaslaina ei ole erityisasemassa.

Osakaslainoihin liittyy riski, että koko laina katsotaan peitellyksi osingonjaoksi. Sellaisten osakaslainojen, joita on jo verotettu pääomatulona, tulkitseminen peitellyksi osingoksi tulee kysymykseen vain poikkeustapauksissa. Peitellyn osingonjaon tulkinta on mahdollinen esimerkiksi tilanteessa, jossa velallinen on ollut maksukyvytön lainaa otettaessa tai silloin, kun lainaa ei peritä sen ehtojen mukaisesti takaisin, taikka jos yhtiö on tosiasiassa luopunut takaisinperinnästä (ks. Verohallinnon ohjeet 1204/32/2009, 31.12.2009 ja 1531/345/2003, 11.4.2003). Peitellyn osingonjaon riski liittyy myös tilanteeseen, jossa yhtiö toteaa osakaslainan luottotappioksi. Osakaslainan toteaminen luottotappioksi on myös seikka, joka on syytä todeta liitetietona oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta; asia saattaa olla merkityksellinen tilinpäätöksen hyväksikäyttäjien kannalta.

Peitellyn osingonjaon riski liittyy myös tilanteeseen, jossa osakaslainaa ei veroteta pääomatulona esimerkiksi siitä syystä, että se maksetaan nostovuotenaan takaisin. Tällöin peiteltyä osinkoa on (mahdollisesti) perimättä jätetty korko. Koron tulee tällaisissa tilanteissa olla vähintään valtiovarainministeriön vahvistaman peruskoron suuruinen, jottei olisi kysymys peitellystä osingosta.

Kirjanpito ja verotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki