IFRS 18: Talous­raportoinnin uusi aikakausi

IFRS 18 -standardimuutos on merkittävin yritysten taloudellisen suorituskyvyn esittämistapaan vaikuttava muutos sen jälkeen, kun IFRS-standardeja alettiin soveltaa EU:ssa 20 vuotta sitten. Tämä artikkeli tarjoaa yleiskatsauksen uudesta IFRS 18 -standardista, painottaen standardin keskeisiä piirteitä, vaikutuksia ja huomioonotettavia toimenpiteitä sen implementoinnissa.
19.3.2025 Paula Roima Kuva Unsplash / Adrian Trinkaus

Johdanto

IFRS 18, uusi standardi Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, tuo mukanaan merkittäviä muutoksia taloudelliseen raportointiin. Standardi pyrkii tarjoamaan sijoittajille läpinäkyvämpää ja vertailukelpoisempaa tietoa, mikä parantaa taloudellisen analyysin ja päätöksenteon laatua. IFRS 18 tulee voimaan 1. tammikuuta 2027.

Yrityksille standardiuudistus tarjoaa myös oivallisen paikan kehittää tilikarttaa, harmonisoida taloushallinnon prosesseja ja automatisoida manuaalisia prosesseja.

Soveltamisala ja päämuutokset

Uusi IFRS 18 -standardi kumoaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin ja tuo mukanaan useita keskeisiä muutoksia:

  • Tuottojen ja kulujen luokittelu. Tuotot ja kulut luokitellaan nyt kolmeen ryhmään: liiketoiminta, sijoittaminen ja rahoitus.
  • Uudet välisummat. Voittoa tai tappiota osoittavaan laskelmaan tulee uusia summarivejä, mukaan lukien liiketulos ja voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tuloveroja.
  • Johdon määrittelemät tuloksellisuutta kuvaavat luvut (MPM, management-defined performance measures). Yritysten on esitettävä tietoa MPM:istä liitetiedoissa ja avattava lukujen laskentatapa.
  • Yhdistäminen ja eritteleminen. Täsmennettyjä vaatimuksia tietojen yhdistämiselle ja yksityiskohtaisemmalle esittämiselle.

Tuloslaskelman rakenne

Tuloslaskelman rakenne muuttuu. IFRS 18:n mukaisen rakenteen saavuttamiseksi tulee käyttää erityisesti huomiota rahoitustuottojen ja -kulujen tilien sisältöön ja luonteeseen sekä valuuttakurssieroihin.

Valuuttakurssierot on luokiteltava samaan ryhmään kuin niiden erien tuotot ja kulut, jotka aiheuttavat valuuttakurssierot. Ostojen ja myyntien valuuttakurssierot kuuluvat liiketoimintaryhmään. Valuutassa tehtyjen investointien valuuttakurssierot kirjataan sijoitusryhmään ja valuutassa nostetun rahoituksen valuuttakurssierot ryhmitellään rahoitusryhmään. Mikäli valuuttakurssierojen luokittelu aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai vaivannäköä, luokitellaan valuuttakurssierot tällöin liiketoimintaryhmään.

Liiketoimintaryhmä

Liiketoimintaryhmä sisältää kaikki tuotot ja kulut, jotka johtuvat yrityksen pääliiketoiminnasta, mukaan lukien liiketoiminnan kertaluonteiset erät. Tämä kategoria toimii oletusluokituksena erille, jotka eivät täytä sijoittamisen tai rahoituksen ryhmien kriteereitä.

Eri konserniyhtiöissä voi olla toisistaan hyvin poikkeavaa pääliiketoimintaa, esimerkiksi konsultointiliiketoimintaa ja kiinteistösijoittamisen liiketoimintaa. Tuloslaskelmaa koskevat analyysit tehdään pääliiketoiminnan näkökulmasta yhtiötasolla. Konsernin lukuja konsolidoitaessa voi olla tarpeen tehdä oikaisuja, jotta luvut saadaan yhdenmukaiseksi konsernin kokonaisuuden näkökulmasta. Konsernin tuloslaskelman tulee antaa selkeä kuva yhtiön eri pääliiketoimintojen taloudellisesta suorituskyvystä.

Sijoitusryhmä

Sijoitusryhmä kattaa tuotot ja kulut sijoituksista osakkuusyrityksiin, yhteisyrityksiin, rahavaroihin sekä muihin varoihin, jotka tuottavat tuottoa itsenäisesti yrityksen muista varoista riippumatta.

Rahoitusryhmä

Rahoituskategoria sisältää tuotot ja kulut, jotka liittyvät velkoihin, jotka johtuvat vain rahoituksen hankkimisesta, esimerkkinä lainojen korkokulut. Lisäksi rahoitusryhmään luokitellaan tuotot ja kulut sellaisista liiketoimista, jotka eivät liity vain rahoituksen hankkimiseen, kuten IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin mukaisista etuuspohjaisista eläkejärjestelmistä johtuvat korkokulut ja IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisista leasingveloista aiheutuvat korkokulut.

Lisäksi standardi sisältää tarkempaa ohjeistusta valuuttakurssieroista, hybridisopimuksista sekä johdannaisten ja suojaavien suojausinstrumenttien voittojen ja tappioiden luokittelusta.

Kulujen esittämistapa tuloslaskelmassa

Liiketoimintakategorian kulut voidaan luokitella ja esittää niiden luonteen, toiminnan tai näiden yhdistelmän mukaisesti. Yritysten on arvioitava, tarjoaako kululajikohtainen tai toimintokohtainen esittämistapa hyödyllisimmän rakenteellisen yhteenvedon yhtiön kuluista, ottaen huomioon tekijät, kuten kannattavuuden ajurit, johdon raportointikäytännöt ja toimialan käytännöt.

Mikäli yhtiö käyttää toimintokohtaista esittämistapaa, liitetiedoissa on annettava lisätietoja kulujen luonteen mukaisesti sisältäen poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä, työsuhde-etuudet, arvonalentumistappiot ja arvonalentumisten palautukset sekä vaihto-omaisuuden alaskirjaukset ja alaskirjausten palautukset.

Johdon määrittelemät tuloksellisuutta kuvaavat luvut (MPM)

IFRS 18:n myötä huomio kiinnittyy MPM-lukuihin, eli tunnuslukuihin, jotka ovat yhtiön johdon näkökulmasta keskeisiä tuloksellisuutta kuvaavia mittareita.

IFRS 18:n määritelmän mukaisesti MPM on johdon määrittelemä suorituskykymittari ja tuottojen ja kulujen summa, jota

  • käytetään yhtiön julkisessa viestinnässä
  • käytetään viestimään johdon näkemystä organisaation taloudellisesta suorituskyvystä kokonaisuutena ja joka
  • ei ole IFRS 18:n mukaisesti esitettävä luku tai IFRS-tilinpäätösstandardeissa vaadittu luku.

Yritys saattaa käyttää julkisessa viestinnässään esimerkiksi oikaistua liiketulosta tai oikaistua tilikauden voittoa jatkuvista toiminnoista. Oikaisut koskevat esimerkiksi arvonalentumisia tai niiden palautuksia, uudelleenjärjestelykuluja, kertaluontoisia kuluja, omaisuuserien myyntivoittoja ja -tappioita tai tytäryhtiöiden myyntivoittoja ja -tappioita.

IFRS 18 edellyttää, että liitetiedoissa esitetään kuvaus siitä, miksi johdon määrittelemä suorituskykymittari tarjoaa hyödyllistä tietoa yrityksen taloudellisesta suorituskyvystä. Lisäksi MPM:stä on muun muassa kerrottava, kuinka luku on laskettu ja lisäksi on esitettävä täsmäytyslaskelma MPM:n ja IFRS-standardeissa määritellyn kaikkein vertailukelpoisimman välisumman välillä.

Esitettävän tiedon yhdistäminen ja eritteleminen

IFRS 18 tarkentaa muun muassa varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen yhdistämisestä tai erittelemisestä muodostuvien erien esittämisen periaatteita. Erät yhdistetään yhteisten ominaisuuksien mukaan ja eritellään, kun ominaisuudet eroavat merkittävästi.

Esimerkkejä päälaskelmissa tai liitetiedoissa erikseen esitettävistä eristä voivat olla esimerkiksi:

  • Vaihto-omaisuuden alaskirjaukset ja alaskirjausten peruutukset
  • Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumistappiot ja arvonalentumisten palautukset
  • Tuotot ja kulut yhtiön toimintojen uudelleenjärjestelyistä ja varausten muutokset
  • Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
  • Tuotot ja kulut sijoitusten myynnistä
  • Tuotot ja kulut päättyneistä oikeusprosesseista
  • Varausten purut

Käytössä olevaa tilikarttaa voi olla perusteltua tarkentaa. Tuloslaskelman ja taseen analyysityöhön kannattaa osallistaa ihmisiä konsernin eri osista. Yhteinen näkemys kehitystarpeista varmistaa mahdollisimman tyylikkään lopputuloksen.

Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardiin

Jatkossa liiketulos tai -tappio on lähtökohta liiketoiminnan rahavirtojen esittämiselle. Korkojen ja osinkojen luokittelun esittämisvaihtoehtoja on vähennetty niin, että maksetut osingot ja maksetut korot luokitellaan rahoituksen rahavirtoihin, ja saadut korot ja osingot investointien rahavirtoihin.

Varautuminen laajoihin vaikutuksiin

IFRS 18:n käyttöönotto vaatii merkittäviä päivityksiä taloudellisen raportoinnin järjestelmiin.  IFRS 18 -projektin vaativuutta lisää se, jos konsernissa on käytössä useita eri raportointijärjestelmiä.

Yritysten on läpikäytävä tilikarttansa, arvioitava kirjausdataa sekä laadittava uusia erittelyjä ja liitetietoja.  Konsernissa voi olla toisistaan hyvin poikkeavia pääliiketoimintoja. Pääliiketoiminta, esimerkiksi sijoitustoiminta tai valmistustoiminta, vaikuttaa tuottojen ja kulujen luokittelutapaan.

Myös konsolidointiprosessi ja mahdolliset sisäiset kontrollit on päivitettävä uusien vaatimusten mukaisiksi.

Uudella standardilla on todennäköisesti myös vaikutusta palkitsemismittareihin. Laajojen vaikutusten takia IFRS 18 -projekti kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

Voimaantulopäivämäärä ja siirtyminen

IFRS 18 on voimassa raportointikausille, jotka alkavat 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Yritysten on esitettävä oikaisut vertailutiedot.

Johtopäätös

IFRS 18:n käyttöönoton tavoitteena on parantaa IFRS-tilinpäätösten läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. Yritysten on valmistauduttava IFRS 18:n muutoksiin hyvissä ajoin päivittämällä järjestelmiään ja prosessejaan.

 

Esimerkkikuva 1: IFRS 18 -rojektin läpivieminen

IFRS 18 -projektin käyttöönotto

Klikkaa kuvaa isommaksi.

Esimerkkikuva 2: Uusi esittämistapa

Uusi lähestymistapa

Klikkaa kuvaa isommaksi.

Esimerkkikuva 3: IFRS 18:n vaikutusten ennakointi

IFRS 18:n vaikutusten ennakointi

Klikkaa kuvaa isommaksi.

Esimerkkikuva 4: Muiden rahoitustulojen ja -kulujen analyysi

Muiden rahoitustulojen ja -kulujen analyysi

Klikkaa kuvaa isommaksi.

 

Asiantuntijana
Paula Roima Partner, CFO, IFRS, IPO & Consolidation Services, Greenstep Oy