Lautapeli pitää pintansa myös digiaikana

Suomalaisesta pelialasta voi tulla ensimmäisinä mieleen Supercell tai Angry Birds. Vähemmän tunnettua on, että täältä löytyy edelleen myös kansainvälisesti menestyviä lautapelien valmistajia.

Yksi niistä on porilainen Tactic Games, jonka perustaja Aarne Heljakka päätti vuonna 1967 aloittaa Amerikan serkuilta saamansa lautapelin valmistuksen Suomessa. Pelikulttuuria uudistanut peli sai nimekseen Kimble.

– Kaikki lähti Kimblestä, mutta yksi peli ei vielä taannut tuolloin Nelostuotteen nimellä kulkevalle yritykselle kannattavaa liiketoimintaa. Mukaan tuli varsin nopeasti muita pelejä ja erilaisia painotöitä, Tactic Games -konsernin toimitusjohtaja Lauri Nieminen kertoo.

Yrityksen nykyiset pääomistajat Jemina Heljakka ja Katriina Heljakka edustavat perheyrityksen kolmatta sukupolvea. Myös toimitusjohtaja Nieminen kuuluu samaan sukuun.

Ulkopelien ja lelujen osuus kasvaa

Tactic Games -konserniin kuuluu emoyhtiö Tactic Games Oy:n lisäksi 14 tytäryhtiötä Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto oli viime vuonna noin 31,4 miljoonaa euroa.

Lautapelit tuovat liikevaihdosta noin 40 prosenttia, mutta viime vuosina ulkopelien ja lelujen osuus on koko ajan kasvanut.

Yrityksen tuotehallinnassa riittää tekemistä. Lapsille ja aikuisille suunnattuja lautapelejä on Suomessa myynnissä reilusti yli 300. Palapelejä repertuaarissa on reilut 260 ja lastenkirjoja yli 120.

Päälle tulevat erilaiset versiot vientiin menevistä peleistä, joista löytyy kunkin markkina-alueen kieleen ja kulttuuriin sovitettuja pelejä.

– Suosituin pelimme on ollut jo pitkään sanaselityspeli Alias. Sitä on myyty yli kahdeksan miljoonaa kappaletta ympäri maailman, Nieminen sanoo.

Lauri Niemisen ja Karoliina Nylundin mukaan Tacticin myydyin peli on sananselityspeli Alias.

Yritysostot tuoneet uusia tukijalkoja

Ulkopeleissä ja leluissa Tactic Games on laajentanut tuotevalikoimaansa ennen muuta yritysostoin. Vuonna 2016 yritys hankki itselleen Mölkky-pelin tavaramerkin ja aloitti suositun pihapelin valmistuksen.

Porilaisyhtiön viime vuoden hankintoihin kuuluu Plasto, joka on perinteinen muovilelujen valmistaja Ahvenanmaalla. Lisäksi tuore yritysosto on Saksassa puisia leluja ja pelejä valmistava Heros Wooden Toys.

– Yritysostot ovat osa kasvustrategiaamme ja liiketoiminnan laajentamista lautapelejä laajemmalle, Lauri Nieminen perustelee.

Tactic Games kehittää ja myy pelejä, mutta se vastaa pitkälti myös niiden valmistuksesta. Lähes kaikki pelit ja kirjat valmistetaan omissa tuotantolaitoksissa Porissa.

Tuotannon siirtoa halvempien kustannusten perässä vaikkapa Aasiaan ei ole Niemisen mukaan harkittu.

– Oma tuotantomme on olennainen osa yrityksen vastuullisuutta, joka pelialallakin on entistä tärkeämpi.

Vastuullisuuteen kuuluu esimerkiksi, että Tactic Games selvittää tarkasti käyttämiensä materiaalien alkuperäketjun. Vaikkapa Mölkky-pelin puupalikat valmistetaan FSC-sertifioidusta koivusta.

Mölkystä tuli viennin uusi veturi

Suomessa toinen tunnettu fyysisten pelien valmistaja on Peliko, jonka omistaa raisiolainen Oy Martinex Ab. Pelikon tunnetuin tuote on Afrikan tähti.

Tacticin ja Pelikon kaltaiset fyysisten pelien tekijät ovat nykyisin harvassa Pohjoismaissa. Se on taannut suomalaisille pelintekijöille vahvan markkina-aseman naapurimaissa.

Tactic Games on myynyt pelejä vientiin lähes alusta lähtien. Ruotsin ohella muista Pohjoismaista on tullut päämarkkina, mutta Tacticin pelejä on myyty yli 70 maahan.

Tacticilla on tytäryhtiö tai sivuliike kymmenessä tärkeimmässä kohdemaassa. Ulkomaisissa myyntiyksiköissä on kussakin 1–10 työntekijää, jotka vastaavat tuotteiden maahantuonnista ja yhteydenpidosta paikallisiin jälleenmyyjiin.

Porissa sijaitseva vientiyksikkö hoitaa kansainvälisen kaupan muihin maihin.

Tactic Gamesin jälleenmyyjiä ovat lelu- ja kirjakaupat kaikissa maissa. Suomessa isossa roolissa ovat myös Prismojen tai Citymarketien kaltaiset isot marketit.

– Jälleenmyyjien kirjo on iso, ja se vaihtelee eri maissa. Ruotsissa pelejä myyvät jopa apteekit, Nieminen kertoo.

Ehkä hieman yllättäen Tacticin viennin uudeksi veturiksi on noussut Mölkky. Pelisettejä valmistuu Porissa uudelta tehtaalta satoja tuhansia vuodessa. Yli 90 prosenttia niistä menee vientiin.

Suomen ulkopuolella Mölkky teki ensimmäisenä läpimurron petankin peluusta tunnetussa Ranskassa. Sittemmin myös esimerkiksi japanilaiset ovat innostuneet pelistä.

Lauri Niemisen mukaan vientimarkkinoilla panostetaan nyt etenkin Saksaan. Tätä haluttiin vauhdittaa tuoreella yritysostolla.

Haastetta riittää, sillä Euroopan suurimmilla markkinoilla vastassa on tuhansia kilpailijoita. Vastaavasti pelaajiakin on miljoonia. Kuvaavaa on, että Saksan Essenissä järjestetään vuosittain maailman suurimmat lautapelimessut. Tänä vuonna sen odotetaan kokoavan yhteen yli 900 näytteilleasettajaa ja runsaat 200 000 peliharrastajaa.

Viime vuonna Tactic Games osti muovilelujen valmistaja Plaston Ahvenanmaalta.

Lautapeleille edelleen sosiaalinen tilaus

Fyysisten pelien vahvana jatkuvaa suosiota Nieminen selittää sillä, että videopelienkin aikana ihmiset haluavat kokoontua saman pöydän ympärille tai kisata yhdessä takapihalla viihdyttävän pelin äärellä.

– Etenkin korona-aikana ihmiset olivat kotona ja hakivat turvaa sosiaalisesta yhdessäolosta. Se toi meillekin ennennäkemättömän myyntipiikin.

Hän huomauttaa, että fyysiset pelit tarjoavat viihdykettä suhteellisen edulliseen hintaan. Ne eivät ole myöskään kertakäyttötuotteita, vaan niistä on iloa moneksi vuodeksi.

Taloussuhdanteet vaikuttavat kuitenkin myös Tacticin tuotteiden myyntiin.

– Ihmisten kukkaron nyörit ovat nyt kireämmällä. Hinta on tällä hetkellä aika määräävä tekijä ostopäätöksissä, Nieminen havainnoi.

Myös kilpailu pelialalla kovenee koko ajan. Markkina on pirstoutunut, sillä pelejä tuovat markkinoille yhä useammat toimijat. Tarjonnan kasvaessa kilpailu kaupan hyllytilasta ja kuluttajien suosiosta kiristyy.

– Samalla pelinvalmistajat joutuvat kilpailemaan ihmisten vapaa-ajan ja rahojen käytöstä erilaisten harrastusten ja vaikkapa suoratoistopalvelujen kanssa, Nieminen sanoo.

Edelleen hyvin myyvät klassikkopelit pysyvät Tacticin valikoimissa, mutta vuosittain markkinoille tulee kymmeniä uusia tuotteita. Vastaavasti valikoimista poistuu pelejä, joita kuluttajat eivät ole löytäneet omakseen.

– Tavoitteena on aina kehittää pitkäikäinen peli. Tosiasia kuitenkin on, että osa uutuustuotteista lähtee vetämään, osa ei, Lauri Nieminen huomauttaa.

Pelin menestystä vaikea ennakoida

Mikä on sitten pelin menestysresepti? Siihen on Niemisen mielestä mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta.

Uusia pelejä ideoi iso joukko Tacticin henkilöstöä omien töidensä ohella. Varsinaisesta kehitystyöstä vastaa 11-henkinen tuotetiimi, joka jalostaa ideasta graafisesti ja tekstillisesti kiinnostavan tuotteen. Erityisen tärkeää on hallita pelimekaniikka, jossa mietitään pelin säännöt, rakenteet ja osallistujien vuorovaikutustavat.

Nieminen korostaa, että koukuttavan idean ja toimivan pelimekaniikan ohella peli pitää lokalisoida aina paikalliseen kulttuuriin. Esimerkiksi Aliaksessa tekstien kääntäminen paikalliselle kielelle ei riitä, vaan kilpailijoiden toisilleen selittämien sanojen tulee olla paikallisesti tuttuja.

– Matti Nykästä ei kannata käyttää sanana Suomen ulkopuolella, Nieminen havainnollistaa.

Hänen mukaansa aikuiset suosivat viihteellisiä ajanvietepelejä, joita on mukava pelata perheen tai ystävien kanssa. Lapsille suunnatuissa peleissä ovat olleet jo jonkin aikaa pinnalla pelit, joissa seikkailevat tutut animaatio- tai sarjakuvahahmot. Tactic Games on hankkinut lisenssejä muun muassa Muumien ja Disneyn elokuvissa esiintyneiden hahmojen käyttöön.

Niemisen mukaan pelivalmistajan haasteena on, että trendit ovat nykyisin entistä lyhyempiä ja hahmot ovat pinnalla entistä lyhemmän aikaa. Lisäksi lasten suosikiksi voi nousta jokin hahmo myös sosiaalisesta mediasta, vaikkapa YouTubesta.

– Sekin on otettava huomioon, että Suomessa suosittu hahmo ei välttämättä vedä vaikkapa Britanniassa tai Ranskassa.

Lähes kaikki Tacticin pelit ja kirjat valmistetaan omissa tuotantolaitoksissa Porissa.

Taloushallinto keskitetty omaan taloustiimiin

Tactic-konsernin taloushallinnosta vastaa oma taloustiimi. Siihen kuuluvat talousjohtaja, talouspäällikkö, kaksi kirjanpitäjää ja osapäiväinen reskontranhoitaja.

– Palkanlaskennan ulkoistimme syyskuussa. Se on osa valmistautumista nykyisen palkanlaskijan eläköitymiseen vuodenvaihteessa, talousjohtaja Karoliina Nylund kertoo.

Kaikkien konserniin kuuluvien yhtiöiden kirjanpidosta, maksuliikenteestä ja tilinpäätösten laatimisesta vastaa taloustiimi Porissa. Ainoastaan Tacticin Puolan-sivuliike ja Ranskan-tytäryhtiö hoitavat kirjanpitonsa itse.

– Veroilmoituksiin ja muiden lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen saamme asiantuntija-apua paikallisilta kumppaneilta. Esimerkiksi Ruotsissa emme pystyisi tekemään arvonlisäveroilmoituksia itse, sillä se vaatii paikallisen henkilötunnuksen, Nylund sanoo.

Kaikissa toimimaissa Tacticilla on käytössään Microsoftin ERP-järjestelmä Dynamics NAV. Maksuliikenteessä käytetään useita valuuttoja, kun jo pohjoismaisilla vientimarkkinoilla kussakin maassa on omat kruununsa.

– Erilaiset valuutat eivät tuota ylimääräistä vaivaa. Esimerkiksi maksut hoituvat hyvin pääpankkina käyttämämme Nordean kautta. Lisäksi olemme muutaman ulkomaisen pankin asiakkaina.

Vientikaupan säännöt tunnettava hyvin

Kansainvälinen kauppa vaatii taloustiimiltä laaja-alaista osaamista vientimaiden lainsäädännöstä ja käytännöistä. EU-maissa näissä asioissa ei ole suuria eroja, mutta esimerkiksi määräykset verovähennyksissä tai arvonlisäverotuksessa vaihtelevat.

– Niistä on pysyttävä perillä myös Suomessa, jossa kirjaukset tehdään, Karoliina Nylund korostaa.

Vientikauppaan liittyvien sääntöjen tunteminen on erityisen tärkeää, kun suurin osa tuotteista lähtee kohdemaihin Suomesta. Myös tuontimääräykset on hallittava, sillä yritys tuo jonkin verran materiaaleja EU:n ulkopuolelta.

Nylundin mukaan Brexit teetti muutama vuosi sitten paljon ylimääräistä työtä, kun Britanniaan vietäville tuotteille piti alkaa laatia vientiselvityksiä. Britanniassa sijaitseva tytäryhtiö joutui puolestaan perehtymään tuontitullaukseen ja maahantuonnin arvonlisäverotukseen.

– Kirjanpitoonkin jouduimme tekemään muutoksia, kun yhteisöhankinta ja -myynti poistuivat Britannian kaupan osalta.

Tactic Gamesilla on ollut pienimuotoista vientiä myös Yhdysvaltoihin, mutta presidentti Donald Trumpin määräämän 15 prosentin tullikorotuksen myötä yritys on päättänyt muuttaa toimintamalliaan.

– Tariffi on sen verran korkea, ettemme pysty enää harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Ajamme vähitellen alas omat toimintomme maassa ja katsomme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Nylund kertoo.

Talousdatan merkitys korostuu epävarmana aikana

Lauri Niemisen mukaan kasvuhakuisessa yrityksessä seurataan liikevaihdon kehitystä tarkasti, mutta epävarmoina aikoina korostuvat myös kassanhallinta ja kannattavuudesta kertovat talousmittarit, esimerkiksi myyntikate.

– Yrityksen johdon on oltava entistä paremmin sormi pulssilla, missä yrityksen taloudessa mennään. Tytäryhtiöille tärkeitä ovat esimerkiksi myyntiraportit, Nieminen mainitsee.

Konsernin johto seuraa myös valmistuksen kannattavuudesta kertovia mittareita, joita ovat esimerkiksi jalostusarvo ja työvoimakustannukset suhteessa yhteen valmistettuun tuotteeseen. Myös varastoarvot ja -muutokset ovat tarkassa seurannassa.

Niemisen mukaan viime vuosina tehdyt yritysostot Tactic Games on tehnyt pääasiassa omilla kassavaroilla. Pankkilainaa tarvittiin Mölkky-pelien uuteen tehtaaseen.

Pelien valmistus on ollut kannattavaa liiketoimintaa, mutta viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana konsernin tulos on ollut miinuksella. Lauri Niemisen mukaan konsernin kannattavuuteen ovat vaikuttaneet viime vuosina tehtyjen yritysostojen sulattelu. Myös tuotantokustannukset ovat nousseet.

Korona-ajan kysyntäpiikin jälkeen epävarma taloustilanne on vähentänyt myyntiä. Tacticin onneksi keskeiset markkinamaat eivät kulje tässä samaa tahtia, vaan yhdessä maassa heikentynyt kysyntä korvautuu yleensä kasvaneella myynnillä toisaalla.