Taloushallinto-ohjelmistojen rintamalta ei mitään uutta – vielä
Ohjelmistoalaan kohdistuvat tuotekehitys- ja lakimuutoshankkeet eivät vielä näy käyttäjien käyttäytymisessä.
Julkaisemme jälleen katsauksen tilitoimistojen kirjanpitäjien kokemuksista omista taloushallinto-ohjelmistoistaan. Vastaukset on kerätty marraskuussa 2025. Kyselyssä 1419 vastaajaa arvioi kyselyyn valitsemiamme 13 ohjelmistoa. Ohjelmistot olivat Asteri, Balanssi, Briox, Emce, Fennoa, Fivaldi, Heeros, Lemonsoft, Maestro, Confirma Netbaron, Netvisor, Procountor ja Sonet. Lisäksi vastaajat saivat arvioida muita käyttämiään ohjelmistoja.
Tällä kertaa tutkimusanalyysin kirjoittaminen oli poikkeuksellisen haastavaa. Muutokset markkinaosuuksissa ja käyttäjien arvioissa olivat nimittäin minimaalisia kahden vuoden takaiseen verrattuna. Vaikka eri ohjelmistoyritykset ovat viime aikoina panostaneet huimasti tuotekehitykseen ja tekoälyn hyödyntämiseen, tulokset eivät näy vielä tässä vaiheessa ainakaan koko alan mittakaavassa. Analyysin lopuksi pohdimme, miten meneillään olevat tuotekehitys- ja lakimuutoshankkeet vaikuttavat alaan. Uskon, että kahden vuoden päästä muutokset näkyvät myös kyselymme tuloksissa.
Tilitoimistojen taloushallinto-ohjelmistomarkkina vuonna 2025
Tilanne vuonna 2023
Vuoden 2023 kyselyssä Procountor oli säilyttänyt ykköspaikkansa 22 prosentin markkinaosuudella, joskin sen markkinaosuus oli laskenut. Toisen sijan 18 prosentin markkinaosuudella jakoivat Netvisor sekä Asteri, jonka markkinaosuus oli noussut seitsemästä peräti 18 prosenttiin. Neljäs ja viides sija (markkinaosuus 13 prosenttia) jaettiin Fivaldin ja Fennoan kesken. Näiden viiden ohjelmiston osuus markkinasta kasvoi merkittävästi vuodesta 2021 vuoteen 2023, mihin osaltaan vaikutti Tikonin tuen loppuminen. Muiden tutkimuksen ohjelmistojen yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2023 oli 17 prosenttia.
Ohjelmistojen osuus tilitoimistojen asiakkaista vuonna 2025
Muistutamme, että alla esitetyt tulokset ovat vain suuntaa antavia eivätkä kuvaa millään tavalla euromääräisiä markkinaosuuksia. Olemme jäljempänä kohdassa miten laskimme markkinaosuudet kuvanneet yksityiskohtaisesti osuuksien laskentatavan ja kertoneet, miksi tutkimuksen tulosta pitää tulkita varovaisesti.
Procountor jatkaa edelleen ykkösenä samalla 22 prosentin osuudella asiakasyrityksistä kuin kaksi vuotta sitten. Asteri on noussut kakkoseksi 20 prosentin osuudella ja Netvisor on kolmantena 19 prosentin osuudella. Fennoan osuus on noussut 16 prosenttiin. Fivaldin osuus on laskenut edelleen ja on nyt 10 prosenttia. Muiden kyselyssä olleiden ohjelmistotalojen osuus oli laskenut 14 prosenttiin, joten markkina on jatkanut keskittymistään.
Muita vastaajien käyttämiä ohjelmistoja
Kyselyyn esivalittujen ohjelmistojen lisäksi vastaajat saivat halutessaan mainita myös yhden muun ohjelman. Mikään muu vastaajien mainitsema ohjelma ei noussut vastauksissa esiin siinä määrin, että siitä olisi luotettavaa ja mielekästä esittää yksityiskohtaisempia markkinaosuuslukuja tai tyytyväisyysarvioita. Yli kymmenen mainintaa saivat Kitsas, Easor, Admicom, Suonentieto Maatalousneuvos, NetSuite ja Passeli.
Miten laskimme markkinaosuudet
Vastaajat kertovat vastauksissaan:
- Mitä ohjelmistoja he käyttävät ja
- arvionsa siitä, kuinka monelle prosentille asiakaskunnastaan he käyttävät kutakin ohjelmaa.
Yhdistämällä nämä tiedot saadaan tämän kyselyn osoittama ohjelmistojen markkinaosuus vastaajien kirjanpitoasiakkaista. Lukuja tarkastellessa tulee huomioida:
- Kyseessä ei ole euromääräinen markkinaosuus tilitoimisto-ohjelmistojen markkinasta vaan osuus vastanneiden tilitoimistojen kirjanpitäjien loppuasiakasyritysten kappalemäärästä.
- Kysely suunnattiin vain tilitoimistoille, minkä vuoksi markkinaosuuksissa ei ole huomioitu yrityksiä, jotka hoitavat itse kirjanpitonsa.
- Markkinaosuudet on laskettu kyselyssä olleista 13 tilitoimistoille myytävästä ohjelmistosta. Eräät tilitoimistot käyttävät itse kehittämiään ohjelmistoja, joten todellisuudessa kyselyssä mukana olleiden ohjelmistojen osuudet kokonaismarkkinasta ovat tässä esitettyjä pienemmät
- Kysely ei huomioi sitä, kuinka monta asiakasyritystä vastaajalla on. Ohjelmisto, jolla kirjanpitäjä hoitaa paljon pieniä asiakkaita kärsii kyselyssä verrattuna ohjelmistoon, jolla kirjanpitäjä hoitaa muutaman suuren asiakkaan.
- Markkinaosuudeltaan pienempien ohjelmistojen vastaajamäärät ovat varsin pieniä, joten muutokset vastaajamäärässä aiheuttavat vääristymiä markkinaosuuslukuihin
Nämä rajoitukset huomioiden markkinaosuusluvut voidaan kiteyttää seuraavasti:
Mikä on kunkin tilitoimistoille suunnatun kirjanpito-ohjelmiston osuus tilitoimistojen kaupallisilla valmisohjelmistoilla hoitamien asiakasyritysten kappalemäärästä.
Arvelemme myös, että vastaajan lämmin suhtautuminen omaan ohjelmistoonsa lisää vastausaktiivisuutta. Käyttäjätyytyväisyydessä kärkisijoilla olevien ohjelmistojen markkinaosuus saattaa siis näyttäytyä todellista suurempana.
Vastaajien lukumäärät ohjelmistoittain olivat: Asteri 281, Balanssi 19, Briox 18, EmCe 42, Fennoa 302, Fivaldi 163, Heeros 68, Lemonsoft 47, Maestro 41, Netbaron 23, Netvisor 395, Procountor 430 ja Sonet 4. Lukujen tulkinnassa kannattaa huomioida, että kirjanpitäjät käyttivät osaa näistä ohjelmistoista vain suhteellisen pienelle osuudelle asiakkaistaan.
Puolet kirjanpitäjistä käyttää yhä vain yhtä ohjelmaa
Vuoden 2023 kyselyn mielenkiintoisia havaintoja oli useamman kirjanpito-ohjelmiston käytön yleistyminen.
Vuonna 2023 vastaajista:
- 34 prosenttia käytti vain yhtä ohjelmaa
- 34 prosenttia käytti kahta ohjelmaa
- 20 prosenttia käytti kolmea ohjelmaa
- 12 prosenttia käytti peräti neljää tai useampaa ohjelmaa
Nyt on palattu taas perinteisempään yhden ohjelmiston malliin.
- 52 prosenttia vastaajista on taas vastannut käyttävänsä vain yhtä ohjelmaa
- 28 prosenttia vastaajista käyttää kahta ohjelmaa
- Kolmea tai useampaa ohjelmaa sanoi käyttävänsä 20 prosenttia vastaajista.
Vuosien saatossa useimmat tilitoimistot ovat halunneet mukautua asiakkaansa ohjelmistovalintaan. Moni tilitoimisto on halunnut pitää arsenaalissaan erilaisia ohjelmistoja erilaisiin asiakastarpeisiin. Moni toimisto on myös halunnut kokeilla uusia ohjelmistoja rajatulle asiakasjoukolle. Oma arvelumme on, että tehokkuuden ja ohjelmisto-osaamisen vuoksi useamman ohjelmiston tilitoimistoissa on palattu toimintamalliin, jossa yksittäiset kirjanpitäjät voivat keskittyä yhteen tai kahteen ohjelmistoon, joiden käytön ja soveltamisen he hallitsevat suvereenisti, vaikka koko toimistossa käytetäänkin edelleen useita ohjelmistoja.
Tyytyväisyys ohjelmistoihin kelpo tasolla
Vastaajia pyydettiin arvioimaan ohjelmistoja samoista näkökulmista kuin viime tutkimuksessa. Asteikko oli tuttu 1-5.
- Ohjelmisto mahdollistaa tehokkaan työskentelyn
- Saan tuotettua joustavasti asiakastarpeen mukaisia raportteja
- Myös asiakkaani pystyy hyödyntämään ohjelmistoa haluamallaan tavalla
- Ohjelmistoon liittyvä tuki on riittävää
- Ohjelmiston hinta-laatusuhde on hyvä
- Yleisarvosana ohjelmalle
Suurin osa ohjelmistoista sai varsin hyvät arviot, kun tarkasteltiin kaikkien näkökulmien keskiarvoja. Vahvuuksia ohjelmistoissa olivat erityisesti käytettävyys ja toiminnallisuudet. Eniten petrattavaa löytyi tuen saatavuudessa ja integraatioissa.
Se, että ohjelmisto on tässä kyselyssämme menestynyt huonommin, ei tarkoita, että ohjelmisto olisi huono. Kirjanpitäjien arvioissa painottuvat epäilemättä omat arkiset kokemukset ja kehitystarpeet. Asiakasyritysten käyttäjien tarpeet jäävät varmasti arvioissa vähemmälle huomiolle. Moni ohjelmistoista on suunniteltu pääsääntöisesti yksittäisille yrityksille tai esimerkiksi tuotannonohjauksen tarpeista lähtien. Jos tilitoimisto käyttää tällaista järjestelmää vääräoppisesti kaikkien asiakkaidensa kirjanpitoon, ei tilitoimiston käyttäjä yleensä ole ohjelmistoon tyytyväinen.
Ohjelmistojen helppokäyttöisyyteen ollaan edelleen tyytyväisiä
Ohjelmistojen helppokäyttöisyyden arvioiminen ei ole helppoa, sillä ne on suunniteltu eri tarkoituksiin. Osassa painottuvat tilitoimistokäyttäjän tarpeet, kun taas osa on suunnattu enemmänkin loppuasiakasyrityksen tarpeiden pohjalta.
Arvioon vaikuttaa myös se, kuinka kauan on ohjelmistoaan käyttänyt. Muutaman vuoden jälkeen oman ohjelmiston jokainen ominaisuus on tuttu ja sujuvimmat käyttötavat ovat selkäytimessä. Muisti ei enää ennä aikoihin, kun saman ohjelmiston edessä puitiin nyrkkiä ja muisteltiin, kuinka helppoa Tikonia tai Econetia oli käyttää.
Yli 4,0 arvosanan saivat tänä vuonna Asteri, Balanssi, Fennoa ja Netbaron
Työskentelyn tehokkuus
Ohjelmiston mahdollistaman toiminnan tehokkuuden voidaan arvella olevan korkealla tasolla silloin kun kolme asiaa on kohdillaan:
- ohjelman tarjoamia ominaisuuksia käytetään täysimääräisesti
- ohjelmistoa käytetään sellaisiin asiakastilanteisiin, joihin se on suunniteltu ja
- ohjelmisto on aidosti tehokas.
Ohjelmistojen tehokkuutta olisi mahdollista mitata tietyissä yksittäisissä käyttötilanteissa kuten tallennuksessa, tietojen haussa tai täsmäyttämisessä. Käytännössä tehokkuus muodostuu kuitenkin yksittäisten toimintojen tehokkuuden ohella esimerkiksi sujuvista yhteisistä ja yrityskohtaisista perustiedoista ja parametreista sekä asiakkaan kytkemisestä osaksi kokonaisprosessia. Näin ollen tässäkin mittarissa on kyse kirjanpitäjän subjektiivisesta kokemuksesta.
Myös tehokkaan työskentelyn arvioinnissa neljä ohjelmaa sai arvion yli 4,0. Ne olivat Asteri, Fennoa, Netbaron ja Netvisor.
Asiakastarpeeseen perustuvaa raportointia
Usein asiakkaalle on tarpeen laatia ohjelmiston hyvien valmisraporttien ohella myös asiakastarpeen mukaan tehtyjä raportteja. Asiakasraportointiin on käytettävissä myös siihen tarkoitettuja erillisiä sovelluksia kuten graafisia raporttivälineitä, liiketoimintatiedon hallinnan (BI) ohjelmistoja tai tietovarasto (DW) -ohjelmistoja.
Väitteellä saan tuotettua joustavasti asiakastarpeen mukaisia raportteja selvitettiin sitä, miten hyvin kirjanpito-ohjelma auttaa joustavassa asiakasraportoinnissa ilman erillisten raportointisovellusten käyttöä.
Vain kaksi ohjelmistoa sai arvion yli 4,0, nämä olivat Asteri ja Netbaron.
Heikkojen arvioiden syynä voi olla se, että kirjanpitäjät tai tilitoimistojen IT-vastaavat eivät ole ehtineet ja malttaneet pysähtyä opettelemaan ohjelmistojen raportointikehittimien käyttöä. Tällä hetkellä monissa ohjelmistotaloissa panostetaan merkittävästi raportoinnin kehittämiseen. Eräät ohjelmistot osaavat jo tehdä automaattisesti havaintoja ja suosituksia datan perusteella. Käyttäjät voivat myös sanella raporttitoiveitaan selvällä suomen kielellä. Ihmettelemme jos kahden vuoden päästä parhaiden ohjelmistojen arviot eivät ole kiittäviä.
Ohjelmistojen yhteiskäyttöisyydessä edelleen kehitettävää
Vastaajia pyydettiin ottamaan ohjelmistonsa osalta kantaa väitteeseen “myös asiakkaani pystyy hyödyntämään ohjelmistoa haluamallaan tavalla.”
Moni asiakasyritys ja tilitoimisto arvostaa toimintamallia, jossa prosessi ja ohjelmiston käyttö on jaettu sopivasti asiakkaan tilitoimiston kesken. Asiakas esimerkiksi laatii myyntilaskuja, käsittelee ostolaskuja ja hyödyntää raportteja tilitoimiston kanssa yhteisellä järjestelmällä. Samalla tämä yhteiskäyttö tehostaa tilitoimiston työtä. Yhteiskäyttöisyys voidaan toteuttaa modernina selainpohjaisena pilvipalveluna, mutta myös esimerkiksi Windows-sovelluksen etäkäytöllä tai niin, että asiakas pyörittää ohjelmiston tiettyjä moduuleja omalla koneellaan ja toimittaa tiedostot tilitoimistolle.
Tämän mittarin kohdalla kaikkien ohjelmistojen keskiarvo oli vain 3,3. Vaikka Suomi on pilvipalvelujen soveltamisessa varsin edistynyt maa, ohjelmistoissa on edelleen tällä saralla paljon kehitettävää.
Taloushallinto-ohjelmiston elinkaari Suomessa on valtavan pitkä. Tutkimuksessa mukana olevista ohjelmistoista karkeasti puolet on kehitetty ennen kuin internet ja selainpohjaiset käyttöliittymät olivat tuttuja. Osa on pantu alulle, kun Neuvostoliitto oli voimissaan ja Suomen mäkikotkat hallitsivat Saksan-Itävallan ilmatilaa. Antiikin teknologialla sujuva ja kohtuuhintainen yhteiskäyttö voi jäädä haaveeksi.
Monet suositut pilvipalveluajan ohjelmistot on suunniteltu tilitoimiston kirjanpitäjien tai pätevien pk-yritysten käyttäjien tarpeisiin ja osaamiseen. Suurin osa tilitoimiston asiakkaiden ohjelmistokäyttäjistä on kuitenkin mikroyrittäjiä, jotka kaipaisivat äärimmäisen karsittua, intuitiivista ja ohjaavaa ohjelmistoa.
Kaksi ohjelmistoa sai yli 4,0 arvion. Ne olivat Fennoa ja Netbaron.
Pientä petrausta tukipalveluissa
Kaikkien ohjelmistojen keskiarvo oli noussut viime tutkimuksen heikosta 3.3:ta 3,6:een. Kuitenkin vain kaksi ohjelmistoa sai yli nelosen arvion. Ne olivat Asteri ja Balanssi.
Kaksi kohtuullisen pientä ohjelmistotaloa pystyy tuottamaan asiakkailleen hyvää neuvontapalvelua. Monen ohjelmistotalon on varmasti vaikea saada motivoitua helpparin töihin kovan luokan asiantuntijoita, jotka osaavat substanssia ja ohjelmiston soveltamista. Tässä onnistuminen tarjoaa kuitenkin erinomaisen erottautumiskeinon.
Ohjelmiston hinta-laatusuhde
Vastaajilta kysyttiin, ovatko he päättämässä tai vaikuttamassa päätöksentekoon kirjanpidon ohjelmistohankinnoissa. Näitä vastaajia oli 750.
Päättäjät nostivat tälläkin kertaa Asterin hinta-laatusuhteessa kirkkaasti ykköseksi. Kärkikolmikon täydensivät taas Fennoa ja Balanssi. Erot toisen ja kuudennen sijan välillä ovat pieniä.
Asteri kokonaisarvioiden kärjessä tänäkin vuonna
Kaikkien ohjelmien saamien yleisarvosanojen keskiarvo oli 3,6. Yli nelosen arviot saivat Asteri, Balanssi, Fennoa ja Netbaron.
Analysoimme myös, miten yksittäisen ominaisuuksien arviot korreloivat käyttäjien ohjelmistolleen antaman yleisarvosanan kanssa.
Eniten yleisarvosanan kanssa korreloivat ”Ohjelmisto mahdollistaa tehokkaan työskentelyn” (0,959), “Ohjelmisto on helppokäyttöinen” (0,956) ja “Ohjelmistoon liittyvä tuki on riittävää” (0,952). Vähiten puolestaan korreloi ”Myös asiakkaani pystyy hyödyntämään ohjelmistoa haluamallaan tavalla (0,684). Muiden kysymysten korrelaatio oli yli 0,9.
Tulkitsemme tämän niin, että tilitoimiston vastaajat painottavat kokonaisarviossaan omia tarpeitaan ja omaa näkökulmaansa. Asiakasyritysten loppukäyttäjien mahdollisuus hyödyntää ohjelmistoa ei ole vaikuttanut kirjanpitäjien kokonaistyytyväiseen samoissa määrin kuin oman arjen tarpeet.
Tilitoimistojen toimintamallit ovat jämähtäneet paikoilleen
Kuten vuonna 2023 selvitimme teiltä nytkin myös muita tilitoimistojen toimintamallien muutosta kuvaavia arvioita ja näkemyksiä. Kysymykset olivat tänä vuonnakin yhtä pientä muutosta lukuun ottamatta samat, jotta voimme arvioida toimintamallien muutoksen vauhtia.
Mielenkiintoista ja huolestuttavaa oli, että vastausten perusteella alan kehitys on ainakin näiden mittarien osalta pysähtynyt täysin. Muutokset kahden vuoden takaisesta ovat niin mitättömiä, että ne voidaan ilman muuta asettaa mittausvirheen rajoihin. Keskusteluissa ohjelmistotalojen ja tilitoimistojen kanssa on noussut esiin alan voimakas polarisaatio. Osa tilitoimistoista panostaa voimakkaasti digitalisaatioon sekä toiminta- ja palvelumallien kehittämiseen. Osa tilitoimistoista taas tuottaa hyvin perinteistä mappikirjanpitoa. Jälkimmäiseen joukkoon kuuluvat ovat yleensä pienempiä tilitoimistoja.
Lisäarvopalvelujen tuottaminen tilitoimistossa
Kysyimme:
Arvioi, kuinka suuri osa työajastasi on erilaisten lisäarvopalveluiden tuottamista asiakkaille. Lisäarvopalveluiksi katsotaan laajasti muut kuin lakisääteiset kirjanpito ja palkanlaskentapalvelut, kuten budjetointi, asiakaskohtainen sisäisen laskennan lisäraportointi, johdon laskenta- ja controllerpalvelut, vero-oikeudelliset ja yhtiöoikeudelliset lisäpalvelut, HR-palvelut jne.
Keskimäärin kirjanpitäjä käytti työajastaan 31 prosenttia lisäarvopalveluihin, kun luku kaksi vuotta sitten oli 32 prosenttia. Kirjanpitäjästä ei siis edelleenkään ole tullut konsulttia. Tämä on varsin huolestuttava havainto, jos uskoo että rutiiniliiketapahtumien käsittely automatisoituu tulevaisuudessa. Lisäksi tekoäly on tullut kilpailemaan ihmisen kanssa esimerkiksi vero-osaamisen ja talouslukujen analysoinnin aloilla. Ihmiskonsultilta vaaditaan siis jatkossa entistäkin kovempaa osaamista ja lisäarvoa.
Yhteiskäyttöiset ohjelmistot
Kysyimme:
Arvioi, kuinka monella prosentilla kirjanpitoasiakkaistasi hyödynnät yhteiskäyttöjärjestelmää siten, että tiedot ovat molempien käytössä ja tiedot tallennetaan vain kerran. Tällaisia voivat tyypillisesti olla pilvipalvelut, tilitoimiston järjestelmän etäkäyttö tai asiakkaan järjestelmän käyttäminen.
Keskimäärin kirjanpitäjien asiakkaista 54 prosenttia oli yhteiskäyttöisiä. Luku on täsmälleen sama kuin kaksi vuotta sitten. Tämä on ensimmäinen kerta tutkimustemme historiassa, kun yhteiskäyttöisten asiakkaiden osuus ei ole kasvanut edellisestä tutkimuksesta. Vuonna 2021 Taloushallintoliiton jäsentoimistojen johto arvioi yhteiskäyttöasiakkaiden määräksi 40 prosenttia. Vuonna 2019 luku oli 30 prosenttia. Rivakan kasvun jälkeen siis on pysähdytty paikalleen.
Olisiko niin, että helpot asiakkaat ovat siirtyneet yhteiskäytön pariin ja jäljellä on vain hankalampia tapauksia? Yrityksiä, joilla yhteiskäytöstä ei ole olennaisia hyötyjä tai yrityksiä, joiden vastuuhenkilöt eivät ole innokkaita tai kyvykkäitä digitaalisten palvelujen käyttäjiä. Monesti myös moderni digitaalinen ohjelmisto saattaa olla tilitoimiston manuaalinen tallennustyökin huomioiden perinneohjelmistoa hintavampi.
Taloushallinnon automaatio – ostolaskujen käsittely
Kysyimme
Arvioi, kuinka suuren osuuden kaikkien asiakkaittesi kaikista ostolaskuista ohjelma käsittelee / ohjelmat käsittelevät automaattisesti siten, että sinun ei tarvitse kirjata käsin esimerkiksi kirjauspäivää, arvonlisäverokantaa tai pääkirjatiliä.
Muokkasimme kysymystä hieman aiemmista vuosista. Ostolaskujen automaatio on kaikille tuttu, konkreettinen ja vertailukelpoinen mittari taloushallinnon automaatiolle. Aiemmin kysyimme laajemmin erilaisten liiketapahtumien automaatiosta, mikä teki vastaamisesta hankalampaa ja vähemmän konkreettista.
Vastaajien arvion mukaan ohjelmisto käsittelee ostolaskuista keskimäärin 47 prosenttia automaattisesti. Kaksi vuotta sitten kaikista liiketapahtumista käsiteltiin automaattisesti 48 prosenttia. Luvut eivät siis ole suoraan vertailukelpoisia.
Moni ohjelmistotalo ja tilitoimisto on arvioinut, että reilusti yli 90 prosenttia liiketapahtumista voitaisiin automatisoida kokonaan. Myös ostolaskujen osalta mahdollisuudet automaatioon ovat erinomaiset. Tarjolla on erilaisia tehokkaita, ilmaisia tai kohtuuhintaisia automaatiota tukevia vaihtoehtoja, kuten taloushallinto-ohjelmiston oma toimittajan perusteella määritettävä tiliöintiautomatiikka ja ohjelmistoihin integroitavat koneoppimiseen perustuvat ostolaskujen tiliöintipalvelut. 47 prosenttia on mielestämme todella alhainen ostolaskujen käsittelyn automaatioaste. Kahden vuoden päästä näemme, onko tässä edistytty.
Työnkuvan muutos ja toiveet ohjelmistotaloille
Kysyimme myös näkemystänne, miten taloushallinnon työ- ja tehtävänkuvat ovat muuttumassa ja minkälaista kehitystä kaipaat taloushallinnon ohjelmistoihin lähivuosina.
Saimme teiltä hyviä ja harkittua näkemyksiä. Koska tekoäly on meidänkin alallamme kuuma teema, pyysimme tekoälyltä (OpenAI) tiivistelmää näkemyksistänne ja toiveistanne. Alla valikoituja paloja tiivistelmästä.
Työ- ja tehtävänkuvien muutokset
Keskeiset havainnot:
- Automaatio ja tekoäly ovat jo muuttaneet ja tulevat edelleen muuttamaan taloushallinnon tehtäviä. Rutiinityöt automatisoituvat, jolloin kirjanpitäjän rooli siirtyy yhä enemmän asiantuntijatyöhön, konsultointiin ja asiakkaan neuvontaan.
- Manuaalinen työ vähenee, mutta tarkistuksen, analysoinnin ja poikkeamien hallinnan merkitys kasvaa. Kirjanpitäjä toimii automaation valvojana ja ohjaajana.
- Controller-palveluiden ja liiketoiminnan analyysin tarve kasvaa. Asiakkaat kaipaavat enemmän raportteja, kassavirtaennusteita ja selkeitä graafisia visualisointeja.
- Ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen korostuu, erityisesti uusien työntekijöiden kohdalla. Automaatio ei korvaa käytännön osaamista, vaan vaatii ymmärrystä kirjanpidon perusteista ja ohjelmistojen poikkeustilanteista.
- Asiakaspalvelu ja vuorovaikutus korostuvat, kun rutiinit siirtyvät automaatiolle. Kirjanpitäjän rooli muuttuu enemmän yrityksen kumppaniksi ja neuvonantajaksi.
Ohjelmistokehityksen toiveet ja haasteet
Toivotut kehityssuunnat:
- Lisää automatiikkaa ja tekoälyn hyödyntämistä erityisesti kirjauksissa, täsmäytyksissä ja virheiden tunnistamisessa. Tekoälyltä toivotaan yrityskohtaisuutta ja oppivuutta, ei pelkästään yleisiä ratkaisuja.
- Raportoinnin ja visualisoinnin kehittäminen: Helppolukuiset, graafiset raportit, jotka mahdollistavat pääkirjatasolle asti pureutumisen. Raporttien muokattavuus ja analyysityökalut ovat tärkeitä.
- Ohjelmistojen helppokäyttöisyys ja kustannustehokkuus: Pienet yritykset ja yhdistykset tarvitsevat edullisia, yksinkertaisia ja helposti käytettäviä ohjelmistoja. Ohjelmistojen hinnoittelu koetaan usein liian korkeaksi.
- Integraatiot ja rajapinnat: Ohjelmistojen tulee olla yhteensopivia ja mahdollistaa tiedonsiirto eri järjestelmien välillä. API-rajapinnat ja modulaarisuus ovat toivottuja.
- Tietoturva ja auditoitavuus: AI-ratkaisujen tulee olla läpinäkyviä ja turvallisia, audit trailin ja selitettävyyden merkitys korostuu.
- Käyttökokemus: Vähemmän klikkailua, selkeät toimintavirrat ja personoidut näkymät eri rooleille (kirjanpitäjä, controller, päättäjä).
Haasteet ja kehitystarpeet:
- Automaatio ei ole vielä täysin luotettavaa: Ohjelmistojen automaattiset tiliöinnit ja tekoälyratkaisut vaativat edelleen tarkistusta ja korjaamista. Virheiden tunnistamiseen ja poikkeamien liputtamiseen kaivataan parempia työkaluja.
- Koulutuksen ja perehdytyksen puutteet: Uusien työntekijöiden osaaminen ei kehity riittävästi, jos käytännön työtä ei pääse tekemään ja oppimaan vaiheittain. Pelkona on osaamisen katoaminen ja laadun heikkeneminen.
- Ohjelmistojen monimutkaisuus: Käyttöliittymien ja toimintojen selkeyttä kaivataan, erityisesti pienyrittäjille ja satunnaisille käyttäjille.
- Hinnoittelu ja kustannukset: Ohjelmistojen hinnat ovat kipurajoilla pienille toimijoille, mikä estää automaation laajempaa käyttöönottoa.
Tekoäly vertasi pyynnöstämme myös palkanlaskijoiden toiveita viime vuoden tutkimuksesta kirjanpitäjien toiveisiin ja tiivisti kehityskohteiden erot:
- Palkkahallinto: käytännön arjen sujuvoittaminen → integraatiot, lomalaskenta, TES.
- Taloushallinto: strategiset kyvykkyydet → analytiikka, visualisointi, automatisoidut poikkeamahälytykset.
Yllä siis tilannekuvaa, näkemyksiänne ja toiveitanne armon vuonna 2025. Ohjelmistoyrityksissä sekä lainsäätäjillä Arkadianmäellä ja Brysselissä on kuitenkin työn alla ja osin valmiina isoja hankkeita, joiden takia kyselyn vastaukset vuonna 2027 ja 2029 voivat olla hyvinkin erilaisia. Olemme nostaneet alla esille muutaman teeman ja arvioineet niiden vaikutuksia. Kahden vuoden päästä voimme tarkastaa kuinka pieleen arviomme menivät.
Ohjelmistokehitys nopeutuu
Kävely vuoden 2026 Tili- ja veropäivien kumppanitorilla ohjelmistotalojen ständeillä oli piristävä ja innostava kokemus. Tilitoimistoille ja niiden asiakkaille on tarjolla erinomaisia vaihtoehtoja toiminnan ja palvelujen kehittämiseen.
Uusia taloushallinnon ohjelmistoja
Pk- ja tilitoimistosektorin ohjelmistot ovat vuosia olleet vakiintuneiden, vuosikymmeniä toimineiden ohjelmistotalojen pelikenttä. Viimeisen parin vuoden aikana markkinoille on tullut tuoreiden yritysten uusia ohjelmistoja. Tuotekehitysmallien ja koodausvälineiden kehityksen sekä tekoälyn ansiosta parin hengen tiimeillä on saatu lyhyessä ajassa aikaan laadukkaan oloisia moderneja ohjelmistoja. Myös moni tilitoimisto on kehittänyt itselleen omia tarpeitaan ja toimintamallejaan tukevan taloushallinto-ohjelmiston kohtuullisilla työmäärillä ja kustannuksilla.
Vanhat ovat vertyneet
Perinteisissä ohjelmistotaloissa on tehty isoja harppauksia. Osa on tuonut tai tuomassa markkinoille kokonaan uuden ohjelmiston uudella teknologialla ja ajattelulla. Osa ohjelmistotaloista on hyödyntänyt generatiivista tekoälyä esimerkiksi automaattisten talousanalyysien ja graafisten raporttien luomiseen. Ohjelmiston käyttöliittymät ovat hypänneet 80-luvulta tälle vuosikymmenelle. Kirjanpitäjä saa parhaimmillaan yhdellä vilkaisulla näkymän omien asiakkaidensa talousmittareihin ja tekemistä odottaviin töihin.
Kumppaniratkaisuja moniin tarpeisiin
Taloushallinto-ohjelmiston rinnalle on tarjolla monipuolinen valikoima valmiiksi integroituja kumppanipalveluja. Tarjolla on ratkaisuja tilitoimiston asiakasraportoinnin kehittämiseen, ostolaskujen tiliöintiin, viranomaisyhteyksien kehittämiseen, verkkolaskutukseen ja liiketapahtumien välittämiseen ohjelmistojen välillä. Ohjelmistoalalle tehdään hyvää yhteistyötä jopa kilpailijoiden kesken. Toisen ohjelmistoyrityksen kehittämä lisäarvopalvelu saattaa olla käytössä monen kilpailijan ohjelmiston kyljessä. Suomen pienessä ja köyhässä markkinassa on kaikkien etu, että jokaisen ohjelmistotoimittajan ei tarvitse kehittää jokaista toimintoa itse.
Näiden uusien tai uusittujen ohjelmistojen ja palvelujen käytölle on aina omat esteensä. Niistä aiheutuu kustannuksia, joita täytyy punnita säästöjä ja lisätuottoja vasten. Arjen kiireissä tilitoimiston voi olla vaikeaa löytää aikaa ja osaamista vertailuun, ostamiseen ja käyttöönottoon. Tarjonnan laadusta ja määrästä automaation ja digitaalisten palvelujen kehittämisen ei kuitenkaan pitäisi mielestämme olla kiinni.
Lakimuutoshankkeet voivat muokata markkinaa
Vuosien ajan Suomessa ja EU:ssa on käsitelty välittömään verotukseen ja arvonlisäverotukseen liittyviä lakimuutoshankkeita, joilla toteutuessaan on iso vaikutus taloushallinnon ohjelmistoihin ja toimintamalleihin. Alla olemme lyhyesti käsitelleet mielestämme isoimpia muutoksia.
VIDA, verkkolaskutusvelvoite ja transaktiokohtainen arvonlisäveroilmoittaminen
EU:n arvonlisäverodirektiivi Vat in the digital age eli VIDA tuo mukanaan transaktiokohtaisen arvonlisäveroilmoittamisen EU:n sisäkaupan yritysten välisistä liiketapahtumista vuonna 2030. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myyjän täytyy EU-maiden välisissä kauppatapahtumissa lähettää ostajalle eurooppalaisen verkkolaskustandardin mukainen verkkolasku ja toimittaa jokaisen kauppatapahtuman osalta EU:n määräämät tiedot verottajalle 10 päivän kuluessa tavaran tai palvelun toimituksesta. Jokainen jäsenmaa päättää ulotetaanko transaktiokohtainen ilmoitusvelvoite myös yritysten välisiin sisäkaupan ostoihin.
Lisäksi jäsenmaat voivat halutessaan säätää vastaavan transaktiokohtaisen ilmoitusvelvoitteen myös maan sisäisiin, yritysten välisiin kauppatapahtumiin. Tällöin velvoite koskisi käytännössä sekä laskulla tapahtuvaa myyntiä että palvelujen tai tuotteiden myyntiä yritykseltä yritykselle verkkokaupassa tai kivijalassa korttimaksulla tai muilla maksutavoilla.
Käytännössä tämä tekisi perinteisestä mappikirjanpidosta, jos ei mahdotonta niin ainakin monessa tapauksessa nykyistä kustannustehottomampaa. Transaktiokohtainen ilmoittaminen voitaisiin tietenkin toteuttaa tilitoimiston asiakkaan käyttämään laskutus- tai kassajärjestelmään, mutta ostojen ilmoittaminen vaatisi tietojen nykyistä laajempaa syöttämistä kirjanpitojärjestelmään. Yhteiskäyttöisissä taloushallintojärjestelmissä sekä ostojen että myyntien transaktiokohtainen ilmoittaminen onnistuisi vaivattomasti.
Kirjanpidon tietojen vakiointiin pohjautuva viranomaisraportointi
Verohallinto on VirTa-hankkeessa pohtimassa yritysten ja organisaatioiden viranomaisraportoinnin tekniikan ja sisällön kehittämistä. Verohallinnon tukena ja asiantuntijana hankkeessa on ohjelmistoyrityksistä, tilitoimistoista, yritysten talousosastoilta ja muista viranomaisista koottu asiantuntijaryhmä. Ideana on, että tulevaisuudessa yritykset ja organisaatiot ilmoittaisivat nykyisen veroilmoituksen (pääverolomakkeet ja liitelomakkeet, arvonlisäveroilmoitus yms.) sijaan tarkemmalla tietosisällöllä eritellyn ilmoituksen, joka sisältäisi ainakin välittömän verotuksen, arvonlisäverotuksen ja Tilastokeskuksen tarvitsemat taloustiedot. Myös toiminimiyrittäjien tulotiedot saataisiin positiiviseen luottotietorekisteriin. Työeläkeala ja Kela ovat myös esittäneet käyttötarpeita tiedolle. Käytännössä ilmoitus olisi tarkkuudeltaan tilitasolla summattu ja sen tulisi perustua Verohallinnon julkaisemaan “vakiotilikartan” kaltaiseen tietosisältölistaukseen. Kytkös vakiotilikarttaan voitaisiin toteuttaa ohjelmistoissa esimerkiksi laskentakohteiden tai pääkirjatilien avulla. Uudistuksessa ei ole tarkoitus tehdä muutoksia kirjanpitolakiin vaan se koskisi raportoinnin osuutta.
Jos suunnitelma viedään lakimuutosten kautta tuotantoon, sillä on vaikutuksia taloushallinnon ohjelmistoihin ja toimintamalleihin. Kuten aina ennenkin, suomalaiset pk- ja tilitoimistosektorin ohjelmistotalot toteuttaisivat muutoksen jämptisti ajallaan. Kansainvälisten ohjelmistojättien asiakkaiden pitäisi monessa tapauksessa tilata muutokset erikseen, mistä voi aiheutua vaivaa ja kustannuksia.
Tällaiset kansalliset ilmoitusvaatimukset saattavat myös osaltaan luoda kansainvälisille ohjelmistoyrityksille kynnystä tulla Suomen markkinoille, jos muutosta ei toteuteta niiden erityistarpeita huomioiden. Jos markkinoille tulo edellyttää lisäksi eri maissa käytännöissä olevista ilmoituskäytännöistä eroavien ratkaisujen koodaamista, voi olla, että Suomi siirretään ohjelmistotoimittajan markkinoiden valtauslistassa pari sijaa kohti häntäpäätä. Tämä sementoisi Suomen pk-ohjelmistomarkkinaa entistä selvemmin kotimaisille toimijoille. Verohallinnon tuleekin uudistuksen määrittelyssä ottaa huomioon kansainvälisesti käytössä olevat ratkaisut, ettei suomalaisten yritysten toiminta vaarannu. Verohallinto onkin ilmoittanut selvittävänsä kansainvälistä tiedon vakiointiin ja standardointiin liittyvää kehitystä sekä kansainvälisten ohjelmistojen huomioimista uudistuksen myötä.
Tutkimustiimi Lyytinen & Fredman kiittää vastaajia! Loppuvuonna 2026 on taas palkanlaskijoiden vuoro rankata ohjelmistonsa. Vertailun vuoksi voit tutustua myös vuosien 2023 ja 2021 lukuihin ja analyyseihin:
