Pohde: Alijäämä umpeen ensimmäisten joukossa

Viime vuoden alussa aloittaneet hyvinvointialueet ovat kovan paikan edessä, kun niiden tulee kuroa umpeen pahasti alijäämäiset budjettinsa vuoden 2026 loppuun mennessä.

Osassa alueita talouden sopeuttaminen on vasta lähtökuopissaan. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde kuuluu sen sijaan niihin alueisiin, jotka odottamisen sijaan lähtivät heti uudistamaan palvelujaan.

– Olemme joutuneet alusta lähtien tekemään isoja ja kipeitä ratkaisuja. Niistä on tullut välillä myös lunta tupaan, kun olemme käyneet keskustelemassa kunnissa. Sote-palvelut ovat herkkiä asioita, Pohteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto sanoo.

Muiden hyvinvointialueiden tavoin myös Pohde sai perinnöksi alueen kuntien ja kuntayhtymien palvelu-, meno- ja henkilöstörakenteen. Hajanaisten ja raskaiden rakenteiden uudistaminen lähti liikkeelle tarkasta analyysistä, mitkä ovat laajan ja heterogeenisen alueen asukkaiden palvelutarpeet ja miten niihin vastataan käytettävissä olevilla resursseilla.

– Saimme poliitikoilta vahvan mandaatin vahvistaa sote-palvelujen perustasoa ja kotiin annettavia palveluja, jotta asukkaiden ei tarvitsisi turvautua raskaampiin palveluihin.

Säästöjä Pohteessa lähdettiin hakemaan etenkin raskaan kulurakenteen palveluista. Ensimmäisinä lakkautettiin vuodeosastoja ja sairaalapaikkoja.

Alijäämät on kurottava umpeen

Pohteen strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen korostaa, että sopeutusohjelman tarkoituksena on vahvistaa talouden kantokykyä pitkällä tähtäimellä.

– Näin pystymme turvaamaan asukkaille riittävät palvelut ja kehittämään niitä koko ajan. Jatkuvasta säästökierteestä onpäästävä eroon, jotta pystymme tarjoamaan myös henkilöstölle hyvät työolosuhteet ja resurssit, Vuorinen sanoo.

Pohteen toimintakulut olivat viime vuonna hieman yli kaksi miljardia euroa, josta valtion rahoitus oli runsaat 1,7 miljardia euroa.

Pohteen viime vuoden tilinpäätöksessä alijäämä oli vielä vahvistamattomien tietojen mukaan 72,2 miljoonaa euroa. Mikäli muutoksia ei tule, asukasta kohti laskettuna alijäämä oli 173 euroa, mikä oli hyvinvointialueiden pienimpiä. Valtakunnal-linen keskiarvo oli tämänhetkisen arvion mukaan noin 250 euroa.

Kuluvan vuoden talousarviossa Pohteen alijäämä on 60 miljoonaa, mutta vuonna 2025 talouden pitäisi kääntyä jo 32 miljoonaa plussalle. Vuonna 2026 Pohde tekisi 111 miljoonan ylijäämän.

– Suunta on oikea, mutta tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanoa on jatkettava suunnitelmallisesti, Vuorinen toteaa.

VALTION ANTAMIA TALOUDELLISIA RAAMEJA EI OLE MAHDOLLISTA YLITTÄÄ.

Pohteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisjohtajalla Kirsti Ylitalo-Katajistolla (vas.) ja strategia- ja talousjohtajalla Anu Vuorisella on pitkä kokemus kunta- ja kuntayhtymätason sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Sadan ammattilaisen taloustiimi

Strategia- ja talousjohtajana Vuorisen työstä puolet liittyy strategiatyön tukeen ja tietojohtamiseen ja puolet Pohteen talous- ja hankintapalvelujen johtamiseen. Konsernipalveluiden talouspalveluissa työskentelee noin sata ammattilaista, joiden työtehtävät jakautuvat kolmeen osaan. Taloussuunnittelupalvelut kattavat controller-toiminnot ja taloustuen eri toimialueille. Laskentapalvelut vastaavat muun muassa kirjanpito- ja kassapalvelujen tuesta. Kolmas tiimi huolehtii teknisestä laskutuksesta.

Taloushallinnon tukipalveluyhtiönä Pohteella toimii Monet-ra Oulu Oy. Kumppani tuottaa lähipalveluja ja keskitettyjä palveluja muun muassa kirjanpidossa.

– Controllerin ja talouspäällikön tehtävien kaltaiset ydintoiminnot ovat Pohteella omassa hoidossa. Tukipalveluina hankimme teknisempiä töitä, kuten taloussihteerien, reskontran hoidon ja laskujen kiertoon liittyviä tehtäviä.

Monetra tuottaa tilinpäätöksen laskelmat ja tunnusluvut, joiden oikeellisuus käydään läpi Pohteessa. Toimintakertomus laaditaan Pohteessa, ja sen sisällön tuottamiseen osallistuvat muun muassa toimialueet ja henkilöstöhallinto.

Hyvinvointialueiden talousraportointi valtiolle tapahtuu kuukausittain ja neljännesvuosittain valtiokonttorin kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalveluun.

Vuorisen mukaan lakisääteinen raportointi on määrämuotoista ja varsin teknistä. Tietojen toimittamisesta Valtiokonttoriin vastaa Monetra Pohteen tekemän oikeellisuustarkastuksen ja tarvittavien kommenttien jälkeen.

Sisäinen raportointi tukee uudistuksia

Sisäisellä raportoinnilla on keskeinen rooli Pohteen uudistustyössä. Anu Vuorisen mukaan tavoitteena on tuottaa aidosti toiminnan ja talouden yhdistävää tietoa, analyysejä ja ennusteita.

– Pyrimme tuottamaan johtamista tukevaa tietoa, kuinka esimerkiksi talouden tasapainotukseen asetetut tavoitteet ja palvelurakennemuutos etenevät, mikä on henkilöstön saatavuus ja kuinka hoito- ja palvelutakuu toteutuvat.

– Tietojen saaminen kaikista toiminnoista on vielä haaste, mutta etenemme kohti tavoitetta. Tietojen kattavuus ja laatu paranevat koko ajan, Vuorinen arvioi.

Sote-palveluiden järjestämisen johtamisesta ja kehittämisestä vastaavalle Kirsti Ylitalo-Katajistolle analysoitu tieto on ensiarvoisen tärkeää, kun Pohteessa toteutetaan päivitettyä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa.

– Seuraamme hyvin tarkkaan, miten päätetyt toimet ovat toteutuneet ja mitkä ovat niiden vaikutukset talouteen ja palvelujen laatuun, Ylitalo-Katajisto sanoo.

Terveyskeskukset muutosten edessä

Palveluverkon uudistamisessa keskiössä ovat terveyskeskukset, joita Pohteen alueella on ollut 41. Joissakin kunnissa asukkaiden palvelut voidaan tuottaa jatkossa oman kunnan pienemmässä sosiaali- ja terveysyksikössä tai isommassa sosiaali- ja terveyskeskuksessa naapurikunnassa.

– Kuntien ja kuntayhtymien perintönä tulleiden rakenteiden korjaamista on jatkettava, Ylitalo-Katajisto perustelee.

Pohteen aluevaltuusto on linjannut, että jokaisessa kunnassa on jatkossakin oltava vähintään yksi fyysinen sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkö. Palvelujen laajuus vaihtelee asukkaiden palvelutarpeen mukaan.

Osa kiinteistä palveluista muuttuu liikkuviksi yksiköiksi. Digitaalisia palveluja varten Pohde on perustanut Digitaalisen sotekeskuksen, joka vaiheittain palvelee koko aluetta.

Ikäihmisten palveluissa suurimmat säästöt tulevat ympärivuorokautisen palveluasumisen vähentämisestä ja muuttamisesta niin sanotuksi yhteisölliseksi asumiseksi.

Ostopalvelut saatava hallintaan

Kustannussäästöjen saavuttamiseksi kaikki toiminnot kammataan Pohteessa huolella läpi. Esimerkiksi konsernipalveluissa toimintoja tehostetaan niin, että tukipalveluiden henkilöstömäärä vähenee kymmenen prosenttia vuoteen 2026 mennessä.

Iso säästökohde jatkossa ovat myös ostopalvelut. Kuntien ja kuntayhtymien perintönä tilanne on Ylitalo-Katajiston mukaan osittain hallitsematon. Se johtuu pitkälti henkilöstön saatavuuteen liittyvistä haasteista.

– Ostopalvelut eivät ole jatkossakaan pannassa, mutta sen on tapahduttava nykyistä huomattavasti hallitummin. Ostopalveluja halutaan ”kotiuttaa” takaisin hyvinvointialueen omaan tuotantoon.

Esimerkki tästä ovat lastensuojelun laitoshoito ja vammaisten asumispalvelut, joiden tuotannosta vastaavat tällä hetkellä lähes kokonaan yritykset tai kolmannen sektorin toimijat.

Asiakaspalveluja Pohde osti viime vuonna 448 miljoonalla eurolla. Suurin osa summasta kului ikäihmisten ympärivuorokautisiin asumispalveluihin, lastenhoidon laitospalveluihin ja kotihoidon palveluihin.

Paljon julkisuudessa olleeseen työvoiman vuokraukseen Pohteessa kului vain noin 12 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Pohteen henkilöstökulut olivat noin miljardi euroa.

Ylitalo-Katajisto korostaa, että osaavan henkilöstön saatavuus ja nykyisen henkilöstön pysyvyys ja hyvinvointi ovat aivan keskeinen tekijä Pohteen kestävälle taloudelle. Oleellista on parantaa henkilöstön pito- ja vetovoimaa, mikä edellyttää hyvää johtamista ja riittäviä resursseja työtehtävien hoitamiseen.

Henkilöstöä sitoutetaan myös tarjoamalla lääkäreille, hoitajille ja suun terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuus tehdä lisätyötä viikonloppuisin hyvinvointialueen in house -yhtiön Doctan kautta.

– Lisätyöstä maksetaan erillinen korvaus. Järjestely on ollut onnistunut, sillä se on auttanut purkamaan hoitojonoja.

Uudistuksille poliittinen selkänoja

Vuorisella ja Ylitalo-Katajistolla on vankka kokemus kunta- ja kuntayhtymätason sosiaali- ja terveydenhuollosta. Vuorinen toimi pitkään Oulunkaaren kuntayhtymän kehitys- ja resurssijohtajana. Ylitalo-Katajistolla on takanaan pitkä ura muun muassa Oulunkaaren kuntayhtymän johtajana ja Oulun kaupungin sote-johtajana.

– Hyvinvointialueen sopeuttamistyössä ei ole sinänsä mitään uutta. Se on ollut sote-alalla arkea jo vuosia. Oulussa sitä jouduttiin tekemään muun muassa kuntaliitosten yhteydessä, Ylitalo-Katajisto huomauttaa.

Hänen mielestään suurimmat muutokset entiseen ovat valtion ohjaus ja rahoitusmalli, jossa oman verotusoikeuden sijaan rahoitus tulee valtiolta.

– Tästä seuraa väistämättä se, että hyvinvointialueen asioista päättävän aluevaltuuston liikkumavara on rajallinen. Valtion antamia taloudellisia raameja ei ole mahdollista ylittää.

Ylitalo-Katajisto korostaa, että hyvinvointialueen luottamushenkilöt on saatava mukaan ja talouden tasapainottaminen vaatii poliittisen selkänojan.

– Oleellista on saada päättäjät ja alueen asukkaat ymmärtämään, että tämä ei ole vain säästämistä, vaan myös uudistamista tulevaisuutta varten.