CTA Paikka

Osakeyhtiön muuttaminen yksityisliikkeeksi tai henkilöyhtiöksi

Osakeyhtiölaki sallii nykyisin osakeyhtiön muuttamisen osuuskunnaksi, henkilöyhtiöksi tai yksityisliikkeeksi. Miten muutos yksityisliikkeeksi tai henkilöyhtiöksi voidaan yhtiöoikeudellisesti toteuttaa ja mitä vero-ongelmia muutoksiin liittyy?
14.8.2007

Markku Järvenoja OTK, KTM, Ernst & Young Oy

Yhtiöoikeudelliset säännökset

Syyskuun 2006 alusta voimaan tulleen osakeyhtiölain 19:4-8:ssä ovat säännökset yksityisen osakeyhtiön muuttamisesta osuuskunnaksi tai henkilöyhtiöksi taikka yhtiön toiminnan jatkamisesta yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Tällaista yritysmuodon muuttamista koskeva päätös on aina tehtävä kaikkien osakkeenomistajien yksimielisellä päätöksellä (OYL 19:4.1). Jos yhtiössä on optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, on näiden haltijoiden myös suostuttava muutokseen. Tällainen suostumus voi sisältyä myös näiden oikeuksien ehtoihin, jolloin oikeuksien haltijat ovat jo etukäteen suostuneet muutokseen.

Muutos henkilöyhtiöksi

Jos osakeyhtiössä on vähintään kaksi osakkeenomistajaa, voidaan yhtiö muuttaa avoimeksi yhtiöksi tai kommandiittiyhtiöksi (OYL 19:4.2). Osakkaiden lukumäärää koskeva määrävaatimus on ehdoton, joten osakeyhtiön muuttaminen AKL 5:9:n mukaiseksi yhdenmiehenyhtiöksi ei ole mahdollinen. Kun osakeyhtiö muutetaan kommandiittiyhtiöksi, ainakin yhden osakkaan on ryhdyttävä äänettömäksi yhtiömieheksi.

Muodonmuutosta koskevassa päätöksessä on oltava henkilöyhtiön yhtiösopimus. Siinä sovitaan yhtiömiesten yhtiöpanoksista. Avoimen yhtiön yhtiömiesten ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten ei ole pakko sijoittaa yhtiöön pääomapanosta. Äänettömän yhtiömiehen on sitä vastoin sijoitettava omaisuuspanos.

Osakeyhtiön oman pääoman ei tarvitse olla positiivinen, kun muutos tehdään. Jos yhtiön nettovarallisuus ei vastaa yhtiöpanosten määrää, on ainakin äänettömän yhtiömiehen sijoitettava yhtiöön yhtiösopimuksen mukainen omaisuuspanos. Saman velvollisuuden voidaan katsoa koskevan muitakin yhtiömiehiä, jos heidän osaltaan on sovittu omaisuuspanoksen sijoittamisesta. Yritys säilyy samana oikeushenkilönä, kun osakeyhtiö muutetaan henkilöyhtiöksi. Yrityksen Y-tunnus siten säilyy samana.

Muutos yksityisliikkeeksi

Osakeyhtiön toimintaa voidaan jatkaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana, jos osakeyhtiössä on vain yksi osakas (OYL 19:4.3). Tällöin muutosta koskevassa päätöksessä on mainittava elinkeinonharjoittajan toiminimi. Kun osakeyhtiön toimintaa jatketaan yksityisliikkeenä, osakeyhtiö sen sijaan lakkaa, jolloin myös Y-tunnus vaihtuu.

Velkojien suoja

Yritysmuodon muutokseen liittyy osakepääoman alentamista vastaava velkojiensuojamenettely (OYL 19:7). Osakeyhtiön on ilmoitettava muutosta koskeva päätös rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Samalla yhtiön on haettava rekisteriviranomaiselta kuulutus yhtiön niille velkojille, joiden saatava on syntynyt ennen kuulutuksen antamista. Jos velkoja ei ole vastustanut muutosta, muodonmuutos on rekisteröitävä, jolloin se tulee voimaan.

Muodonmuutos verotuksessa

Yritysmuodon muutosta koskevat verotusperiaatteet kehittyivät oikeuskäytännössä erityisesti 1970- ja 80-luvuilla. Ensimmäiset verosäännökset kirjoitettiin vuoden 1989 tulo- ja varallisuusverolain 38 §:ään. Sääntely oli lähes kokonaan oikeuskäytännön kodifiointia. Poikkeuksen muodosti uusi säännös, joka mahdollisti ammatin ja yksityisliikkeen muuttamisen suoraan osakeyhtiöksi.

Säännökset siirrettiin sellaisinaan nykyisen tuloverolain (TVL) 24 §:ään. Merkittävin muutos säännökseen tuli vuoden 1997 alusta, jolloin muutettiin muutosverovuoden verotusta koskevia määräyksiä, kun muusta yritysmuodosta siirrytään osakeyhtiömuotoon.

TVL 24 §:ssä sisältää säännökset mm. ammatin, yksityisliikkeen sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön muuttamisesta osakeyhtiöksi. TVL:ssa ei ole säännöksiä osakeyhtiön muuttamisesta henkilöyhtiöksi tai yksityisliikkeeksi taikka ammatiksi.

TVL 24 §:n soveltuvuus

TVL 24.1 §:n 6 kohdan mukaan jatkuvuusperiaatetta voidaan soveltaa muihin säännöksessä kuvattuihin muutostilanteisiin rinnasteisissa tilanteissa. Sitä on käytännössä sovellettu erilaisiin yhteisömuodon muutoksiin, esimerkiksi muutettaessa tavallinen kiinteistöosakeyhtiö keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi. Ratkaisuissa voidaan katsoa olleen keskeisesti kysymys yritysmuodon muutosopin periaatteiden soveltamisesta näihin muutostilanteisiin. Niissä on ollut verotuksellisesti kysymys itsenäisenä verovelvollisena verotettavan yhteisön toimintamuodon muutoksista.

Osakeyhtiön muuttamisessa henkilöyhtiöksi tai yksityisliikkeeksi on kysymys siirtymisestä itsenäisestä verovelvollisesta yhtiön tulon osakasverotukseen. Tätä voitaneen pitää vahvana perusteena sille, ettei TVL 24.1 § 6 kohta sovellu näihin muutoksiin. Tämä argumentti lienee vahvempi kuin joustavan oikeuskäytännön soveltaminen myös niihin. Toisaalta, jos tulkinnan perusteena ovat identtisyyden säilyminen ja jatkuvuusperiaatteen noudattaminen, voidaan perustellusti väittää, että myös muutettaessa yksityinen osakeyhtiö henkilöyhtiöksi tai sen toiminnan jatkaminen elinkeinonharjoittajana olisi tämä muutos hyväksyttävä verotuksessa.

TVL 24.1 §:n 6 kohdan soveltuvuutta osakeyhtiön yritysmuodon muutoksiin voidaan perustella myös sillä, että toisensuuntainen muutos on nimenomaisesti säännöksessä hyväksytty. Tällä perusteella voitaisiin puoltaa varsinkin osakeyhtiön henkilöyhtiöksi muuttamisen hyväksymistä, koska muutettaessa henkilöyhtiö osakeyhtiöksi muutoksen edellytetään tapahtuvan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain (AKL) mukaisesti. Muutoksen hyväksymisessä on siten keskeistä yhtiöoikeudellisten säännösten noudattaminen. Kun OYL nyt sisältää yhtiöoikeudelliset säännökset toisensuuntaisista muutoksista, voitaisiin muutos hyväksyä, koska yhtiön identtisyys säilyy. Identtisyyden säilyminenhän on keskeistä TVL 24 §:n soveltumiselle erilaisiin muodonmuutostilanteisiin.

Muutos, jossa osakeyhtiön toimintaa jatketaan yksityisliikkeenä, on vaikeampi tällä perusteella hyväksyä verotuksessa ilman erityissäännöstä, koska yksityisliikkeen muuttamisesta osakeyhtiöksi ei ole yhtiöoikeudellisia säännöksiä.

Vakiintuneesti oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, ettei osakeyhtiön muuttaminen henkilöyhtiöksi tai yksityisliikkeeksi jatkuvuusperiaatteen mukaisesti ole mahdollista ilman erityisiä verosäännöksiä.

Muodonmuutoksen ongelmakohtia

Osakeyhtiön yritysmuodon muutoksiin liittyy useita hankalia verotusongelmia. Niitä käsitellään seuraavassa säädettävän verolain kannalta.

Keskeisimpänä ongelmista on yleensä tuotu esiin osakeyhtiössä muutoshetkellä olevien jakamattomien voittovarojen asema. Kun osakeyhtiön osingonjako luonnollisille henkilöille voi olla osittaisen kahdenkertaisen verotuksen alaisena, on katsottu, että näiden varojen vapaa siirtyminen yhdenkertaisen verotuksen ja verovapaiden yksityisottojen piiriin voi merkitä liian merkittävää veroetua. Tämä on ollut vahva argumentti TVL 24 §:n soveltumattomuuden puolesta etenkin, jos osakeyhtiön voittovarat koostuisivat merkittävältä osin EVL 6a ja 6b §:n mukaisista verovapaista tuotoista.

Verottamattomien voittovarojen ongelman voisi ratkaista usealla eri tavalla: voittovarojen verotus osakkaiden osinkotulona muutoshetkellä normaalien osinkoverotuksen periaatteiden mukaan, niiden verotus osakkaan pääomatulona välittömästi tai useamman vuoden siirtymäjaksolla taikka niiden korvamerkitseminen omaksi rahastoksi henkilöyhtiön tai yksityisliikkeen omassa pääomassa ja nostettavan määrän lisääminen nostovuonna yhtiömiehen veronalaiseen tulo-osuuteen taikka yrittäjän yritystuloon. Osakkaiden kannalta kohtuulliset verotusvaihtoehdot edellyttänevät varsin monimutkaista lainsäädäntöä, ellei voittovarojen sallita siirtyvän verovapaiden yksityisottojen piiriin ilman veroseuraamuksia. Tätä voisi puoltaa sillä tosiasialla, että pienosakeyhtiöissä osingonjako toteutetaan usein verovapaan pääomaverotuksen puitteissa. Tuloverotuksen kehittämistyöryhmän (VM 2002:12) ehdotusta, että osakeyhtiön osakkaan veronalaiseksi tuloksi luettaisiin tämän omistusosuutta vastaavalta osin osakeyhtiöön kertyneet nostamattomat voittovarat, voidaan pitää ankarana.

Osakeyhtiölle vahvistetut tappiot voivat muodostua myös ongelmaksi niiden tulolähdesidonnaisuuden vuoksi. Yksityisliikkeessä ei ole muun toiminnan tulolähdettä. Tämän vuoksi osakeyhtiön muun toiminnan tulolähteen tappiot eivät voisi siirtyä yksityisliikkeen tulevien vuosien elinkeinotoiminnan tulosta vähennettäväksi. Varsin perusteltuna voisi pitää ratkaisua, jossa tällaiset tappiot siirtyisivät yrittäjän pääomatulolajin tappioiksi.

Osakeyhtiön tappioiden siirtyminen henkilöyhtiöön voisi aiheuttaa tulkintaongelmia omistajanvaihdosten tulkinnan näkökulmasta. Tappioiden siirtymisessä olisi otettava huomioon TVL 122 §:n yleinen omistajanvaihdoksia koskeva säännös. Tulkintaongelmia aiheuttaisivat osuuksien muutokset ja etenkin muutos kommandiittiyhtiöksi. Kuinka olisi arvioitava tilannetta, jossa osakeyhtiö, jolla on tappioita ja kolme tasasuuruiset osuudet omistavaa osakasta, muuttuu kommandiittiyhtiöksi, jossa kaksi osakasta olisi äänettömiä yhtiömiehiä ilman osuutta yhtiön varallisuuden kasvuun. Oikeuskäytännön ratkaisut eivät vielä kata kaikkia perinteisiäkään henkilöyhtiöiden omistusmuutostilanteita, joten nykykäytännön perusteella ei varmaa vastausta voine antaa.

Tulolähdejako aiheuttaa muitakin ongelmia osakeyhtiön toiminnan jatkamisessa yksityisliikkeenä. Osakeyhtiön muun toiminnan tulolähteen varat ja velat eivät voisi siirtyä yksityisliikkeen varoiksi ja veloiksi, koska ne eivät liity elinkeinotoimintaan. Niiden siirtyminen jatkuvuusperiaatteella yrittäjän henkilökohtaiseksi omaisuudeksi muuttaisi radikaalisti tällaisten varojen siirron verokohtelua. Nykysäännösten mukaan osakeyhtiön varojen siirtäminen vastikkeetta osakkaan yksityisomaisuudeksi aiheuttaa yleensä peitellyn osingon verotuksen.

Muitakin vero-ongelmia voidaan löytää. Osakeyhtiön osakas on voinut nostaa osakeyhtiöstä osakaslainan, joka on verotettu hänen pääomatulonaan ja joka on maksamatta takaisin muutoshetkellä. Soveltuisiko TVL 54c §:n takaisinmaksua koskeva säännös myös henkilöyhtiöaikaan? Vielä hankalampi tilanne syntyy, kun toimintaa jatketaan yksityisliikkeenä, koska yrittäjä ei voi itselleen maksaa takaisin osakeyhtiöstä lainaamaansa määrää.

EVL 46a §:n mukaan yksityisliike ja henkilöyhtiö voivat tehdä toimintavarauksen. Säännöksen sanamuodon mukaan muodonmuutoksen jälkeen varauksen perustana voisivat olla myös osakeyhtiön aikana maksetut palkat. Muitakin tulkintaongelmia löytyy, mutta niitä ei tässä yhteydessä voida käsitellä.

Lopuksi

Jos muodonmuutosta ei verotuksessa hyväksytä, arvonnousut realisoituisivat osakeyhtiön veronalaiseksi tuloksi ja osakkaan katsottaisiin luovuttaneen muutettavan osakeyhtiön osakkeet arvonnousun realisoivalla luovutuksella. Koska tämä on nykytulkinnan mukaan todennäköinen lopputulos, ei näitä muodonmuutoksia ole juurikaan suunniteltu. Jos osakeyhtiön varallisuudessa tai osakkaan osakkeissa ole arvonnousua, ei muutos välttämättä aiheuttaisi olennaisia veroseuraamuksia yhtiölle tai osakkaille, joten jo nykysäännösten aikana muutos voisi olla taloudellisesti mahdollinen. Järkevä se todennäköisesti olisi useissa tapauksissa.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki