Matalapalkkatuki alentamaan palkkauskustannuksia

Vuoden 2006 alusta voimaan tulleella työnantajan matalapalkkatuella pyritään tukemaan iäkkäiden työntekijöiden työllistämistä matalapalkka-aloilla. Työnantajia kannustetaan työllistämään työntekijöitä, joiden työllistyminen on vaikeaa ja riski joutua pitkäaikaistyöttömäksi suuri.
15.8.2006

Leena Romppainen varatuomari, veroasiantuntija, Suomen Yrittäjät

Tukeen on oikeutettu työnantajarekisterissä oleva työnantaja, jolla on palveluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jonka kokoaikatyöstä maksettava palkka on 900-2000 euroa kuukaudessa. Tukeen oikeuttava kuukausittainen vähimmäistyöaika on 140 tuntia.

Tuen määrä on 44 prosenttia kalenterikuukauden aikana maksetun palkan 900 euroa ylittävästä osasta siten, että tuen enimmäismäärä on kuitenkin 220 euroa. Palkan ylittäessä 1600 euroa tuki alenee 55 prosentilla ylimenevästä osasta ja tuki poistuu, kun palkka on 2000 euroa. Tuki saadaan siis enimmäismääräisenä palkan ollessa 1400-1600 euroa.

Esimerkki: palkka 1800 euroa. (1800 ./. 900) x 44 % = (396, max) 220 ./. (1800 ./. 1600) x 55 % = 110, tuen määrä 110 euroa.

Jos työnantaja saa työntekijän kohdalla työllistämistukea tai yhdistelmätukea, ei työnantaja ole tämän työntekijän palkan osalta oikeutettu samanaikaisesti matalapalkkatukeen. Lasten kotihoidontuki tai omaishoidon tuki eivät estä matalapalkkatuen saamista.

Haasteellista työtuntien seuranta

Palkanmaksua hoitavien kannalta uusi tuki on haasteellinen. Minimituntivaatimuksen täyttymistä on seurattava kalenterikuukausittain ja palkkarajoja maksukuukausittain. Haasteellinen tilanne syntyy silloin, kun palkanmaksu kohdistuu useamman kuukauden aikana tehtyyn työhön. Tällöin 140 tunnin vähimmäismäärän täytyy täyttyä jokaisen työskentelykuukauden osalta.

Työnantajan verohallinnolle tekemä vuosi-ilmoitus tulee laajenemaan matalapalkkatukea koskevan raportoinnin osalta. Palkka- ja työaikakirjanpito on järjestettävä siten, että tiedot voidaan selvittää jokaisen työntekijän kohdalla. Palkkaerät tulee eritellä varsinaiseen palkkaan, erilaisiin lisiin ja korvauksiin, kohdentaa erät ansaintakuukausille ja seurata ansaintakuukausien työtuntimääriä.

Tuen saaminen edellyttää, että työntekijä työskentelee vähintään 140 tuntia sen kalenterikuukauden aikana, jolta palkka maksetaan. Jos palkka maksetaan esimerkiksi kahden viikon jaksoissa, lasketaan työtunnit aina kalenterikuukausikohtaisesti, joten työtuntiseuranta on sopeutettava palkanmaksujaksosta poikkeavaan ajanjaksoon.

Esimerkiksi jos marraskuun aikana maksetun palkan perusteena tehty työ on tehty marraskuussa, pitää marraskuun aikana työntekijällä olla vähintään 140 työtuntia. Jos marraskuussa tehdystä työstä maksetaan palkka vasta joulukuussa, on vähimmäistuntimäärän täytyttävä nimenomaan marraskuun aikana. Jos joulukuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan palkkaa sekä marras- että joulukuulta tehdystä työstä, on vähimmäistuntimäärän täytyttävä sekä marras- että joulukuun osalta.

Työtunteihin lasketaan mukaan kaikki ne tunnit, joilta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa työntekijälle. Palkkaan luetaan kaikki palkkasuoritukset lukuun ottamatta lomarahaa ja työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta.

Palkanmaksuajankohdan merkitys

Työtuntien täyttymistä seurataan ansaintakuukausikohtaisesti, mutta maksetun palkan on sijoituttava 900 ja 2000 euroa väliin maksukuukautena. Matalapalkkatuen perusteena olevaan palkkaan lasketaan mukaan kaikki kalenterikuukauden aikana maksetut palkat. Merkitystä ei ole sillä, milloin kyseiset palkkaerät on ansaittu.

Siten jälkikäteen maksettavat erilaiset tulospalkkiot ja muut vastaavat erät otetaan huomioon maksukuukautena tuen edellytyksiä tarkasteltaessa. Normaalikuukausina tukeen oikeuttava palkka voi siis jonakin tai joinakin kuukausina nousta erilaisten jälki- tai etukäteen maksettavien palkkaerien vuoksi niin suureksi, ettei työnantaja tuon kuukauden osalta ole oikeutettu matalapalkkatukeen.

Omistajayrittäjä palkansaajana

Usein esitetty kysymys koskee sitä, miten omistajayrittäjää käsitellään tuen saamisen edellytyksiä arvioitaessa. Omistajayrittäjä on palkansaajana samassa asemassa kuin työntekijät. Omistajayrittäjän osalta on siis ikäkriteerin lisäksi täytyttävä työtuntien vähimmäismäärä (140 h) ja maksukuukautena palkan on oltava 900-2000 euroa. Omistajayrittäjän palkka voi – ja käytännössä vaihteleekin – esim. yrityksen tuloksen mukaan. Palkkatason vaihteluiden perusteella tukea ei voi evätä, jos on kyse esim. yritykselle normaalista vaihtelusta eikä tarkoituksellisesta tuen edellytysten järjestelystä.

Käyttöönotto tammikuussa 2006

Tuki on ollut työnantajien käytettävissä ensimmäistä kertaa vuoden 2006 tammikuussa maksettavien palkkojen osalta. Palkan kohdentuminen vuoden 2005 aikana tehtyyn työhön ei estä tuen käyttöönottoa, vaan ratkaisevaa on palkan maksuhetki.

Vaikka vuosi on edennyt jo pitkälle, tulee palkanmaksua hoitavilta henkilöiltä kysymyksiä tuen käyttöönottoon liittyen. Erityisen tyytyväisiä ollaan vastaukseen, jossa todetaan, että tuen voi ottaa takautuvasti käyttöön missä tahansa vaiheessa tilikautta ryhtymällä käsittelemään vähentämättä jäänyttä tuen yhteismäärää valvontailmoituksella. Jos tuen määrä ylittää työnantajan yhdeltä kuukaudelta pidättämien ennakonpidätysten määrän, voidaan jäljellä oleva määrä vähentää saman kalenterivuoden myöhempien kuukausien ennakonpidätyksistä. Elleivät ennakonpidätykset riitä tuen saamiseen esimerkiksi siitä syystä, että tukea haetaan vain kerran vuodessa, maksaa verovirasto tuen hakemuksesta.

Tuen käyttö joustavaa

Tuki on joustavasti työnantajan käytössä, koska tämä voi jättää suorittamatta tukea vastaavan määrän ennakonpidätyksiä verohallinnolle. Matalapalkkatukeen ei liity erillistä hakumenettelyä, vaan tukea vastaava määrä vähennetään oma-aloitteisesti työnantajan toimittamien ennakonpidätysten määrästä. Tätä varten on valvontailmoitukselle lisätty oma kohtansa. Tuella vähennetty ennakonpidätysten määrä tilitetään verohallinnolle normaaliin tapaan palkan maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä.

Tuki verotuksessa ja kirjanpidossa

Matalapalkkatuki on työnantajayritykselle veronalaista tuloa, mikä palauttaa osan tuesta tuloverojen muodossa valtiolle. Luonnolliselle henkilölle matalapalkkatuki, joka ei liity elinkeinotoimintaan, on sen sijaan verovapaata tuloa. Yrityksen tilinpäätöksessä tuki tulee esittää tuloslaskelmassa liiketoiminnan muuna tuottona. Tukea ei kirjanpitolautakunnan lausunnon mukaan saa käsitellä palkkojen oikaisuna (KILA 2006/1772).

Työntekijän verotukseen matalapalkkatuki ei vaikuta millään tavalla, vaan palkka lasketaan ja ennakonpidätys toimitetaan tavanomaisella tavalla. Ennakonpidätys luetaan täysimääräisesti työntekijän hyväksi.

Verohallinto aktiivinen

Verohallitus on laatinut laajan ohjeen (28.4.2006 ohje 722/31/2006) matalapalkkatukeen liittyen. Ohje sisältää paljon esimerkkitapauksia ja on siten havainnollinen. Verohallinto on laatinut myös yksinkertaisen laskurin tuen määrän selvittämiseksi. Ohje ja laskuri löytyvät verohallinnon nettisivulta www.vero.fi. Työtuntiseuranta ja palkkahallinnon järjestäminen on kuitenkin työnantajayrityksen järjestettävä, laskuri laskee ainoastaan tuen määrän.

Kirjanpitolautakunnan lausunto

Kauppa- ja teollisuusministeriössä toimivan Kirjanpitolautakunnan 14.2. 2006 antaman lausunnon mukaan väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta annetussa laissa (1078/2005) tarkoitettua työnantajan saamaa tukea tulee käsitellä pääkirjanpidossa ja tilinpäätöksessä julkisena avustuksena, joka lähtökohtaisesti kirjataan liiketoiminnan muuksi tuotoksi. Palkka- ja työaikakirjanpidon järjestämisessä tulee lisäksi ottaa huomioon kyseisen lain erityissäännökset.

Matalapalkkatuki pähkinänkuoressa

• Tukeen on oikeutettu työnantaja, jolla on palveluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä.
• Työntekijälle kokoaikatyöstä maksettava palkka on 900–2000 euroa kuukaudessa.
• Tuen enimmäismäärä, 220 euroa, saavutetaan palkkatasolla 1400–1600 euroa kalenterikuukaudessa.
• Tukeen oikeuttava kuukausittainen vähimmäistyöaika on 140 tuntia.
• Tuki on yrityksille veronalaista tuloa.
• Työnantaja saa oma-aloitteisesti jättää suorittamatta tukea vastaavan määrän ennakonpidätyksiä ja lähdeveroja verohallinnolle tilitettäessä.
• Matalapalkkatuen bruttokustannuksiksi arvioidaan vuositasolla 120 miljoonaa euroa, josta 16 miljoonaa euroa arvioidaan palautuvan julkiselle sektorille yritysten maksamina veroina.
• Tuki on voimassa väliaikaisesti vuoden tammikuusta 2006 joulukuuhun 2010.