Kirjanpitäjä eteni urallaan toimitusjohtajaksi

– Johtajan tehtävä on saada kyvykkyys esiin, sanoo tilitoimistoketjun tuore toimitusjohtaja Kristiina Timperi.
15.8.2006

Marjatta Jaatinen

Yritykset ovat siirtämässä vauhdilla taloushallinnon hoitoa tilitoimistoille, joilla on alan erikoisosaamista. Teemuahossa muutosvauhti on ennakoitu hyvissä ajoin. – Meillä on jo nyt valmiudet hoitaa yritysten koko talousosaston tehtävät, sanoo tilitoimistoketjun tuore toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri, KLT Kristiina Timperi.

Tulevaisuudelta hän odottaa toimivaa vuorovaikutusta asiakkaiden ja työyhteisön välillä sekä kouluttautumista uusiin haasteisiin: johtajan tehtävä on saada kyvykkyys esiin.

Teemuahon tilitoimistoketju kattaa tällä hetkellä kolmetoista kaupunkia, ketju on laajentunut viimeksi pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Ketju on nyt Suomen kolmanneksi suurin.

– Emme tähtää suurimmaksi, mutta ykköstaitajaksi kyllä, Kristiina Timperi naurahtaa. Hän siirtyi kesäkuun alussa Lappeenrannan tilitoimiston toimistopäällikön tehtävistä ketjun toimitusjohtajaksi. Johdettavakseen Timperi sai 135 laskentatoimen osaajan joukon.

– Työuran kannalta elämäni suurin haaste, hän kiteyttää.

Ketju on kasvanut nopeasti, mikä heijastaa tilitoimistoalan muutospaineita: on pystyttävä palvelemaan isompia asiakkaita laajemmalla palvelukonseptilla. Työntekijän rooli muuttuu konsultoivammaksi – asiakkaat odottavat kokonaisvaltaista otetta ja oma-aloitteisuutta. Rutiinityötä siirtyy jatkuvasti sähköisiin kanaviin ja palveluihin.

Sähköisten palvelujen yleistyminen näyttää kaventavan kirjanpitäjän perinteistä työtä, Timperin mielestä näin ei ole – rutiinityön väheneminen päinvastoin tarjoaa lisää haastetta ja mahdollisuuksia asiakaslaadun parantamiseen.

– Ydintehtävä säilyy, mutta rutiinien vähetessä muu osaaminen korostuu – työnkuva on muuttumassa asiakasta neuvovaksi ja ohjaavaksi. Koulutushaaste on melkoinen, kun tavoitteena on, että koko henkilöstö pystyy liikkumaan asiakastyön rajapinnassa, Timperi linjaa.

Tällä hetkellä Kristiina Timperi kiertää ketjunsa toimipaikoissa. Teemuaholaisuus merkitsee yhteistä arvopohjaa ja toimintatapojen yhtenäistämistä, mikä ei käy hetkessä.

– Ketjun kasvu vaatii sulattelua ja sovittelua, sillä monen hiljattain mukaan tulleen toimiston juuret ovat syvällä – vanhaa yrityskulttuuria ei voi eikä pidäkään hetkessä murtaa. Toimintatapoja on yhtenäistettävä niin, että hyväksi havaittu ja arvokas säilyy muutoksessa mukana, Timperi toteaa.

Omalle alalle – sattumalta

Laskentatoimi valikoitui alaksi sattuman tuloksena. Mutta jo Lappeenrannan kauppaopistossa Timperi tiesi löytäneensä oman polkunsa. Mielenkiinto on vain kasvanut koulutuksen ja käytännön kokemuksen karttuessa.

– Mielenkiinto kasvaa siitä, että asiat voi tehdä paremmin – ja paremmin tekeminen merkitsee koko henkilöstön motivoitumista jatkuvan koulutuksen ja oppimisen ajatukseen. Substanssiasiat muuttuvat koko ajan ja uusien asioiden kanssa joutuu vastakkain lähes päivittäin. Alan huima kehitys innostaa jo sinällään, Timperi toteaa.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa hän opiskeli laskentatoimea ja yritysjuridiikkaa, valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2004. Täydennyskoulutusta hän on hankkinut KLT-tutkinnon ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Johtamiskoulutusohjelman kautta.

Teemuaho Oy:ssä Timperi on työskennellyt lähes parikymmentä vuotta, aluksi kirjanpitäjänä, sitten konsernihallinnon business controllerina ja vuosituhannen alusta lähtien Lappeenrannan tilitoimiston toimistopäällikkönä.

– Kun pääsin yliopistoon, olin lähdössä talosta. Halusin ehdottomasti opiskella ja luulin, että irtisanoutuminen oli ainoa vaihtoehto. Teemu Aho tuli onneksi väliin. Parin vuoden opiskeluvapaan jälkeen palasin, yhtiö oli kasvanut, mutta niin olin minäkin, Timperi muistelee.

Konserni on kasvanut viime vuosina keskimäärin parikymmentä prosenttia, tänä vuonna vielä enemmän, liikevaihto nousee 9,3 miljoonaan euroon. Konsernin palkkalistoilla on kaikkiaan 150 työntekijää palvelemassa 4400 asiakasta. Kun Kristiina Timperi siirtyi tilitoimistoketjun johtoon, jatkoi professori Teemu Aho konsernin ja ohjelmistoryhmän, Navita Solutions Oy:n toimitusjohtajana.

Suurella talolla ja tunnettavuudella on Timperin mukaan etunsa, jotka näkyvät henkilökunnan korkeana koulutustasona – hyvien työntekijöiden rekrytointi on ollut suhteellisen helppoa. Myös sähköinen taloussuunnittelu on vankalla pohjalla – oma ohjelmistoryhmä on kehittänyt taloussuunnittelun välineitä yrityksille jo siitä saakka, kun ensimmäiset PC-koneet tulivat toimistoihin.

– Molemmat liiketoiminnot ovat lähekkäisessä linjassa, tukevat hyvin toisiaan, Timperi huomauttaa.

Hänen mukaansa synergiaa on voimakkaasti lisätty neuvonta-, koulutus- ja markkinointipuolella, mikä avaa henkilöstölle uusia kehitysmahdollisuuksia.

Yhteistyöllä kasvuun

Yritysten taloushallintojen ulkoistukset ovat lisänneet merkittävästi tilitoimistojen työtä. Ulkoistuksella yritys hakee yleensä kustannussäästöä ja haluaa tehostaa taloushallinnon prosesseja. Toimintaa voi näin keskittää paremmin liiketoiminnan ytimeen, joka on kilpailukyvyn kannalta ratkaisevin.

Timperin mukaan ulkoistamiskumppanuus tähtää asiakasyrityksen omistaja-arvon kasvattamiseen pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Hän syventyi yrityksen omistaja-arvoon jo pro-gradu-työssään, sen anti on edelleen käytössä.

– Ulkoistamiskumppanuus ja sitä kautta asiakkaan omistaja-arvon kasvattaminen edellyttää paitsi osaamista niin myös luottamusta.

Timperin mukaan asiakassuhteen syventäminen hyväksi yhteistyösuhteeksi on kaiken kaikkiaan keskeisiä motivaatiotekijöitä koko organisaatiossa.

Alkuun päästään vaikkapa pienen yrityksen palkanlaskennasta, johon oman palkanlaskijan varassa syntyy helposti mutkia. Tilitoimistosta yritys saa käyttöönsä suuremman mittakaavan palkanlaskentaosaamisen ja joustavat resurssit. Sama koskee muitakin taloushallinnon prosesseja: asiakasyritys voi käyttää tilitoimiston yhteistyöverkkoa, atk-verkkoa ja ohjelmistoja ilman omia investointeja laitteisiin, tietoturvaan ja henkilöstöön.

– Taloushallinto ei itsessään ole luovaa, mutta luovuutta tarvitaan, että meidän osaamisemme osuu oikealla tavalla tukemaan asiakkaan päätöksen tekoa, palvelee aidosti asiakasta muuttuvan tilanteen mukaan, Timperi perustelee.

Asiakastyötä säätelevät tiukat aikataulut, mutta määräilyä tai käskyttämistä Timperi ei pidä työyhteisön ohjenuorena. Kommunikoinnin on oltava vapaata, kaikki vaikeatkin ongelmat on voitava nostaa käsittelyyn.

– Vuorovaikutustaitoja minä eniten johtajuudessa korostan, ja kykyä nostaa henkilökunnan potentiaali esiin, ihmisten erilaiset vahvuudet. Työyhteisön toimivuus rakentuu siitä, että jokainen on hyvä jossakin, Timperi kuvaa.

Samaa virhettä ei kahdesti!

Kiertäessään ketjun toimipisteissä Timperi kuljettaa eteläkarjalaisuutta mukanaan – se on mielessä ja kielessä.

– Ehkä joku on ajatellut, että hallitseekohan tuo mie ja sie -murretta vääntävä näitä asioita ollenkaan, mutta toisaalta, kaikilla meillä on taustamme ja hyvä niin, hän nauraa.

Sekä oma että aviomiehen suku asuvat Lappeenrannan kodin lähipiirissä, josta tyttärille, nyt 16-vuotiaalle Heidille ja 5-vuotiaalle Tuulille on aina löytynyt tukiverkkoa ja huolenpitoa.

– Mieheni on yrittäjäperheestä ja olemme molemmat tehneet aina kovasti töitä. Ilman näitä läheisten tukiverkkoja perhe-elämä olisi ollut aika vaikea järjestää, Kristiina Timperi kertoo.

Tutkimusten mukaan naisjohtajilla on erityinen alttius asettaa itselleen liian suuria vaatimuksia, osoittaa osaamistaan valtavan työpanoksen kautta, joka voi kääntyä itseään vastaan.

Täydellisyysihanteista Timperi kertoo oppineensa luopumaan: kaikkea ei voi millään tehdä itse – onneksi osaavaan henkilöstöön voi luottaa.

Työpaineista hän irrottautuu liikunnalla – lapsuuden kilpaurheiluharrastus on jatkunut aktiivisena kuntoliikuntana.

– Perhe ja lapset ovat tietysti myös vahva tukipilari, hän sanoo.

Vuosien varrella karttunutta substanssiosaamistaan Timperi aikoo pitää edelleenkin terässä säilyttämällä tiiviin yhteyden asiakastyöhön:

– Olen päättänyt säilyttää itselläni ainakin yhden asiakassuhteen, että instrumentti säilyisi terässä, että tiedän, mistä puhun asiakkaiden ja henkilöstön kanssa alan muutoksen haasteissa.

Asiakkaaltaan Timperi kertoo aikoinaan oppineensa keskeisen toimintaohjeensa.

– Olin tehnyt virheen, joka ei onneksi ollut kovin merkittävä, mutta pahoittelin sitä kuitenkin pitkään. Asiakkaani katkaisi lopulta valitteluni ja sanoi viisaasti: virheitä me kaikki teemme, mutta hyvässä talossa samaa virhettä ei tehdä kahta kertaa.

KLT-tutkintoa arvostetaan

KLT-tutkinto on taloushallintoalan piirissä arvostettu erikoistutkinto. Tutkintoa hoitaa Taloushallintoliittoa lähellä oleva Tili-instituuttisäätiö, jonka tutkintolautakunnassa ovat johtavat asiantuntijat korkeakouluista, elinkeinoelämästä, verohallinnosta ja muista julkisen sektorin tehtävistä.

KLT-tutkinto on tarkoitettu taloushallinnon vaativissa asiantuntijatehtävissä, erityisesti tilitoimistoissa mutta myös yksittäisen yrityksen taloushallintotehtävissä toimiville. Syksyisin järjestettävään tenttiin haetaan vuosittain keväällä.

Tenttiin pääsyn edellytyksenä on vuodesta 2006 alkaen hyväksyttävä korkeakoulututkinto sekä riittävän pitkä ja monipuolinen työkokemus taloushallinnon tehtävissä korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Noin puolet tenttiin hyväksytyistä ja siihen osallistuneista ammattilaisista on läpäissyt tentin vuosittain.

KLT-tutkintoa on järjestetty 25 vuoden ajan ja tutkinnon suorittaneita alan ammattilaisia on tällä hetkellä noin 2500.

KLT-tutkinnon ammatillinen näkökulma on yritysten taloushallinnon toteuttaminen vaativissa asiantuntijatehtävissä erotuksena tarkastukseen suuntaavista KHT- ja HTM-tilintarkastajan tutkinnoista.

Lähde: Tili-instituuttisäätiö

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki