CTA Paikka

Stockmannin saneerausmies haluaa muutosta pelisääntöihin

Stockmannin saneerausmies Jyrki Tähtinen kannattaa lakimuutosta, jonka mukaan konkurssin uhkaaman yrityksen velkoja voitaisiin muuttaa osakkeiksi. Se helpottaisi myös hyvin asiansa hoitavien yhtiöiden rahoitusta.
11.5.2021 Matti Remes Kuva Samuli Skantsi

Boreniuksen Senior Partner Jyrki Tähtinen on toiminut pesänhoitajana, selvittäjänä ja valvojana kymmenissä suurissa yrityssaneerauksissa ja konkursseissa. Stockmannin saneeraus on ollut kuitenkin tähän mennessä hänen 30-vuotisen uransa yksi työläimmistä urakoista.

Saneerausmenettelyn selvittäjänä hänen tehtävänään oli löytää velkojia ja omistajia tyydyttävä ratkaisu, jossa yhtiö voisi konkurssin sijaan jatkaa toimintaansa.

– Tehtävä ei ollut helppo, sillä kyse on kansainvälisestä yhtiöstä, jolla on monimutkainen rahoitusrakenne, Tähtinen sanoo.

Saneerausvelkoja Stockmannilla on lähes 650 miljoonan euron edestä. Vakuudellisista veloista 185 miljoonaa euroa on pankkilainoja ja 248 miljoonaa euroa joukkovelkakirjalainoja. Näiden velkojen ja sitoumusten vakuutena ovat Helsingin, Tallinnan ja Riian tavaratalokiinteistöt.

Vakuudettomia yritystodistusvelkoja Stockmannilla on 53 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö on ottanut 106 miljoonaa euroa korkeakorkoista niin sanottua hybridilainaa, joka luetaan omaksi pääomaksi.

– Saneerausta ovat seuranneet useat tahot erittäin tarkasti, sillä prosessissa tehtävillä päätöksillä on todennäköisesti vaikutuksia, jos vastaavanlaisia tapauksia on ratkottava tulevaisuudessa.

Stockmannin saneeraus työllisti ison tiimin

Yrityssaneerauksen selvittäjä on käräjäoikeuden määräämä riippumaton henkilö, joka laatii velkojien ja yhtiön hyväksyntää edellyttävän saneerausohjelman. Siinä liiketoimintaa ja velkoja järjestellään niin, että yhtiöllä olisi mahdollisuus jatkaa toimintaansa ja maksaa mahdollisimman suuri osa veloista takaisin.

– Selvittäjä perehtyy aluksi yrityksen liiketoimintaan ja selvittää velkaantumisen syitä. Sen jälkeen alkavat hahmottua toimenpiteet, joilla kassavirta on mahdollista kääntää positiiviseksi yrityksen pelastamiseksi.

Stockmannin ohjelman laatimiseen osallistui Boreniuksella noin 30 asianajajaa, osa täysipäiväisesti ja osa muiden töiden ohessa. Työssä tarvittiin muun muassa yrityssaneerauksiin, rahoitukseen, pääomamarkkinoihin, verotukseen, kiinteistöihin ja riita-asioihin liittyvää juridista osaamista.

Lisäksi mukana oli ulkopuolisia kiinteistökonsultteja ja investointipankkiireja. Tärkeä rooli oli myös laskentakonsulteilla, joiden tehtävänä oli tehdä kassavirtalaskentaa ja siihen liittyviä mallinnuksia.

– Laskenta on ollut haasteellista, sillä tavaratalojen kävijämääriä ja kassavirtoja on ollut todella hankala ennustaa, kun korona-aaltoja on tullut ja mennyt.

Jyrki Tähtisen ensimmäinen iso saneerausurakka oli vuonna 1993 Osuuskunta Eka, johon kuuluneet kaupat, vakuutusyhtiö ja rakennusliike muodostivat yhden maan suurimmista yritysryppäistä. – Se oli 31-vuotiaalle kaverille melkoinen oppitunti siitä, miten pankit integroituvat yhteiskuntaan ja kuinka asioista neuvotellaan.

Boreniuksen osakkaaksi 29-vuotiaana

Tähtinen opiskeli Helsingin yliopistossa oikeustiedettä ja heti perään MBA-tutkinnon kauppakorkeakoulussa.

Opintojen jälkeen hän pohti uravalintaa investointipankkiirin ja asianajajan välillä.

– Jälkimmäinen vei voiton monipuolisuutensa ansiosta. Asianajomaailmassa pääsee hoitamaan erilaisia juttuja ja tapaamaan monenlaisia asiakkaita.

Tähtinen ennätti toimia nelisen vuotta avustajana liike­juridiikkaan erikoistuneessa asianajotoimistossa, kun hän sai vuonna 1991 soiton Borenius & Kemppisestä ja tarjouksen päästä asianajotoimiston osakkaaksi.

– Laamanni Kullervo Kemppinen oli jäämässä eläkkeelle ja oli asettanut osakkuudesta luopumisen ehdoksi, että sen ostajaksi löydetään nuori ja dynaaminen juristi. Ryhdyin osakkaaksi 29-vuotiaana, ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Tähtisen ensimmäinen iso saneerausurakka oli vuonna 1993 Osuuskunta Eka, johon kuuluneet kaupat, vakuutusyhtiö ja rakennusliike muodostivat yhden maan suurimmista yritysryppäistä.

– Se oli 31-vuotiaalle kaverille monessa asiassa melkoinen oppitunti siitä, miten pankit integroituvat yhteiskuntaan ja kuinka asioista neuvotellaan.

Yrityssaneerauksissa kovat paineet

Tähtinen on toiminut neuvonantajana pääomarahastojen rakentamisessa ja pääomasijoituksissa, mutta eniten häntä ovat työllistäneet yritysjärjestelyihin liittyvät toimeksiannot. Niihin ovat vaikuttaneet vuosien varrella talouden syklit.

Laskusuhdanteissa hän on hoitanut lähinnä pankkien toimeksiannosta isoja yrityssaneerauksia ja konkurssipesiä, jotka on myyty toimivana liiketoimintana.

Nousukausilla ovat puolestaan korostuneet yritysjärjestelyt, joita ei ole tehty pakon sanelemina.

– Noususuhdanteessa yritysjärjestelyt ovat aavistuksen verran helpompia, kun tunnelma on positiivisempi. Yrityssaneerauksessa tilanne on toinen. Kassa on tyhjä ja osapuolet toistensa kurkussa. Silloin haastetta on tavanomaista enemmän.

Tähtisen mukaan neuvottelut voivat olla hyvinkin paineistettuja, kun vastakkain ovat täysin vastakkaiset intressit. Omistajat ja yhtiö haluavat mahdollisimman suuren velkaleikkauksen ja vähän velvoitteita.

Velkojat taas ovat valmiita mahdollisimman pieneen velan leikkaukseen. Selvittäjä haluaa varmistaa, että saneerausohjelman mukaiset velvoitteet myös tulevat hoidetuiksi.

Ongelmiin herätään liian myöhään

Tähtinen uskoo, että konkurssien määrä kasvaa tulevien kuukausien aikana etenkin koronapandemian kurittamilla toimialoilla.

Tammikuun lopussa poistui viime keväänä voimaan tullut konkurssisuoja. Tilalle tuli syyskuun loppuun ulottuva väliaikainen konkurssilain muutos, jolla yrityksille annetaan normaalin 7 päivän sijasta 30 päivää aikaa maksaa maksumuistutukseen johtanut velka.

– On perusteltua olettaa, että konkurssien määrä kasvaa etenkin pk-sektorilla. Monessa yhtiössä hallitus pohtii nyt vastuukysymyksiä ja sitä, voiko liiketoimintaa jatkaa vai ei.

Tähtisen havaintojen mukaan talousvaikeuksiin ajautuneissa yrityksissä ei aina ymmärretä, millä edellytyksillä yrityssaneeraus on mahdollista toteuttaa.

– Pelkkä velkojen leikkaus ei riitä, jos yrityksen käyttökate on pakkasella. Yrityksellä on oltava uskottava ja realistinen suunnitelma, miten liiketoiminta muutetaan kannattavaksi ja saneerausohjelman mukaisen leikkauksen jälkeiset velat pystytään maksamaan takaisin.

Tähtisen havaintojen mukaan suomalaisyritykset hakevat saneerausmenettelyä yleensä aivan liian myöhään – usein vasta silloin, kun verottaja tai eläkeyhtiö on jo jättänyt konkurssihakemuksen.

– Yrityksen kassa on luultavasti silloin tyhjä. Se on jatkon kannalta huono asia, sillä 6–12 kuukautta kestävän saneerausmenettelyn aikana tulisi pystyä hoitamaan kaikki uudet velat ja saneerauskulut.

Velkojat arvostavat realistisuutta

Konkurssissa pesänhoitaja astuu yrityksen johdon tilalle, mutta yrityssaneerauksessa johdon ja hallituksen toimivaltuudet säilyvät. Selvittäjä vastaa yrityksen johdon tukemana saneerausohjelman laatimisesta.

– Saneerausmenettelyn selvittäjä ei ole pelkkä neuvon­antaja, vaan aktiivinen toimija. Minun kaltaiselleni adrenaliini-ihmiselle työ sopii.

Tähtinen korostaa saneeraussuunnitelmien realistisuutta ja läpinäkyvyyttä suhteessa velkojiin.

– Moni sortuu siihen, että yrityksen taloudellinen tila maskeerataan näyttämään hieman todellista paremmalta. Se on erittäin huono idea. Velkojat viheltävät pelin nopeasti poikki, jos lupauksista jatkuvasti lipsutaan.

Laki edellyttää saneerausohjelmaa hakevalta yhtiöltä konkurssivertailulaskelmaa. Siinä arvioidaan, onko saneeraus velkojien näkökulmasta konkurssia parempi ratkaisu.

Vieläkin tärkeämpi on maksuvaralaskelma, jossa käydään läpi saneeratun liiketoiminnan toteutusmahdollisuudet, kustannusrakenne ja mahdolliset omaisuuserien myynnit.

– Jos arvio kassavirrasta ja yrityksen kyvystä maksaa velkoja takaisin on selvästi parempi kuin konkurssivaihtoehto, velkojat ovat todennäköisesti valmiita saneerausmenettelyn hyväksymään.

Mitä isompi yhtiö, sitä todennäköisemmin selvittäjä joutuu palkkaamaan taloushallinnon asiantuntijoita, koska velkojat eivät välttämättä hyväksy saneeraukseen päätyneen yrityksen laskelmia.

– He vaativat, että talousdata on riippumattomasti verifioitu. Ulkopuoliset asiantuntijat myös haastavat yrityksen taloushallinnon tekemien laskelmien realistisuuden.

Tähtisen mukaan saneerattavan yhtiön taloushallinto on kovassa paineessa, sillä saneerausohjelmaan liittyvien laskelmien ohella on pyöritettävä normaalia liiketoimintaa.

– Kassavirran ennustaminen on silloin normaaliolojakin keskeisempää. Usein taloushallintoon on palkattava lisää ihmisiä, jotta työmäärästä selvitään.

– Jos liiketoiminta kehittyy odotetulla tavalla, 3–4 vuoden kuluttua voitaisiin järjestää osakeanti, kilpailuttaa rahoittavat pankit ja maksaa saneerausvelat pois, Jyrki Tähtinen tiivistää Stockmannin pääsyn eroon saneerausohjelmasta.

Velkojien asemaa vahvistettava

Jyrki Tähtisen mielestä yrityssaneerausten helpottamiseen tarvitaan lakimuutos, jossa maksusaantijärjestystä uudistamalla vahvistettaisiin velkojien asemaa suhteessa yhtiön omistajiin.
Vuoden 1993 laki yrityksen saneerauksesta ei esimerkiksi mahdollista velkakonversiota ilman yrityksen osakkeenomistajien suostumusta.

– Osa konkurssin uhkaaman yrityksen veloista tulisi olla muutettavissa osakkeiksi, jos yrityksen tervehdyttäminen sitä edellyttää.

Velvoittavasta velkakonversiosta on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Muun muassa Finanssiala ry kannattaa sen lisäämistä lakiin.

Yrittäjätahot ovat puolestaan maalailleet uhkakuvia, joiden mukaan velkakonversion avulla velkojat alkaisivat kaapata pk-yrityksiä määräysvaltaansa. Tähtisen mielestä tällaista tuskin juurikaan tapahtuisi.

– Ei pankkeja tai eläkeyhtiöitä kiinnosta lähteä mukaan listaamattomiin pk-yrityksiin osaomistajiksi. Niillä on rajallisesti aikaa käytettävissään.

Tähtinen muistuttaa, että maksusaantijärjestys on velkojille edullisempi monessa Suomen kilpailijamaassa. Asialla on hänen mielestään vaikutusta myös hyvin asiansa hoitavien yritysten rahoitusmahdollisuuksiin.

– Nykyinen laki vähentää sijoittajien kiinnostusta suomalais­yhtiöiden joukkovelkakirjoihin, koska toissijaiset velkojat ovat mahdollisessa yrityssaneerauksessa osakkeenomistajia heikommassa asemassa.

Vaikka joukkolainoja liikkeelle laskevien suomalaisyhtiöiden ajautuminen yrityssaneeraukseen on kohtuullisen harvinaista, riski on kuitenkin aina olemassa.

– Se voi ohjata Suomen sijaan sijoituksia maihin, joissa maksunsaantijärjestys on normaalin talousteorian mukainen ja velkojien asema on siten turvatumpi.

Stockmannin saneeraus etenee

Stockmannin saneerauksessa vakuudettomasta velasta leikataan 20 prosenttia. Ennen leikkausta velkojilla on kuitenkin mahdollisuus konvertoida tämä 20 prosentin osuus saneerausvelasta yhtiön B-osakkeiksi nykyisten osakkeenomistajien suostumuksella. 80 prosentille velasta on laadittu maksuohjelma saneerausohjelman mukaisesti.

Tähtisen työ selvittäjänä päättyi, kun käräjäoikeus vahvisti helmikuussa Stockmannin saneerausohjelman. Tästä eteenpäin hän toimii ohjelman toteutuksen valvojana.

– Lakimääräisiin velvoitteisiini kuuluu osallistua edelleen Stockmannin hallituksen kokouksiin ja valvoa velkojen maksu­ohjelman toteutusta. Valvon myös kiinteistöjen myynti­prosesseja.

Tähtisen mukaan saneerausohjelma on rakennettu niin, että Stockmann pystyisi maksamaan velat etuajassa ennen kahdeksan vuoden takarajaa.

– Jos liiketoiminta kehittyy odotetulla tavalla, 3–4 vuoden kuluttua voitaisiin järjestää osakeanti, kilpailuttaa rahoittavat pankit ja maksaa saneerausvelat pois. Näin ohjelmasta päästäisiin eroon.

Jyrki Tähtinen, 59

  • Borenius Asianajotoimiston asianajaja ja osakas 1991–
  • Koulutus:
    oikeustieteen kandidaatti (Helsingin ­yliopisto, 1985) ja MBA (Helsingin kauppakorkea­koulu, 1989)
  • Aiemmat tehtävät:
    Avustaja Asianajotoimisto Pakarinen, Sarpa­niemi & Valsta ja Veikko Palotie & Co:ssa ­(nykyään osa Merilampea) vuodet1987–1991
    Boreniuksen osakas 1991–, josta toimitusjohtaja 1997–2008 ja päätoiminen hallituksen puheenjohtaja 2008–2020
  • Harrastukset:
    Golf, lenkkeily, kuntosali, laskettelu ja lukeminen
Työ ja uraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki