Luoto Company: Vanha yritysmalli joutaa romukoppaan
Palvelualan yrityksen tärkein pääoma on työntekijöiden osaaminen, mutta perinteisillä yritysrakenteilla tämä kilpailuvaltti jää täysimääräisesti hyödyntämättä.
Tästä lähtöoletuksesta IT-palveluyhtiöissä kannuksensa hankkineet Lauri ja Tuomas Nousiainen päättivät perustaa vuonna 2017 yrityksen, jonka rakenteet ja toimintamallit poikkesivat radikaalisti totutusta.
Luoto Company Oy:n osakkeista 20 prosenttia jäi perustajille. Loput 80 prosenttia päätettiin jakaa työntekijöille.
– Kaikki työntekijät ovat tasavertaisia osakkaita, ja kaikki tärkeät päätökset tehdään yhdessä, tarvittaessa äänestämällä, Tuomas Nousiainen sanoo.
Koelaboratorio uudelle yritysmallille
Ennen yrityksen perustamista veljekset olivat tutustuneet akateemisiin pohdintoihin, joiden mukaan etenkin palvelualoilla yrityksen osaamispääoman arvo on suurempi kuin perinteinen taloudellinen pääoma.
Harva oli kuitenkaan osoittanut käytännössä, miten henkilöstön tiedot, taidot ja kokemus saadaan luomaan yritykselle arvoa parhaalla mahdollisella tavalla.
Veljeksillä oli pitkä kokemus IT-alan eri tehtävistä. Tuomas oli työskennellyt muun muassa osastopäällikkönä Tietoenatorilla ja myöhemmin yrittäjänä. Laurilla oli taas vahvaa kokemusta esimerkiksi freelancer-projektipäällikön tehtävistä.
Uudenlaisen yrityksen lentoonlähtö oli kuitenkin kaikkea muuta kuin varmaa.
– Luoto Company käynnistyi eräänlaisena koelaboratoriona. Emme itsekään tienneet täysin, miten homma lähtisi käyntiin, Lauri Nousiainen myöntää.
Myös rekrytoinneissa luottamuksen rakentaminen teetti aluksi vaikeuksia. Perinteiseen yritysmalliin tottuneiden asiantuntijoiden oli vaikea uskoa, miksi yritykset perustajat antaisivat 80 prosenttia omistuksesta muille.
Luoto Company Oy:n osakkeista 80 prosenttia on jaettu työntekijöille.
– Kaikki työntekijät ovat tasavertaisia osakkaita, ja kaikki tärkeät päätökset tehdään yhdessä, tarvittaessa äänestämällä, Tuomas Nousiainen (vas.) sanoo.
Kuuden itsenäisen yrityksen kokonaisuus
Taloudelliset mittarit kertovat, että koe on onnistunut. Ensimmäisenä vuonna yritys teki 300 000 euron liikevaihdon, mutta viime vuonna liikevaihto oli noussut jo 26,5 miljoonaan euroon. Liikevoitto ennen veroja oli 2,2 miljoonaa.
– Koko Luoto Companyn ekosysteemin liikevaihto ylitti viime vuonna 40 miljoonaa euroa, Tuomas Nousiainen sanoo.
Ekosysteemillä hän tarkoittaa rakennetta, johon kuuluvasta kuudesta yrityksestä (Luoto Company, Northcode, Kipinä Software, Vuolu Group, Asteroid ja Trail Openers)
kukin on erikoistunut tiettyyn IT-palvelujen osa-alueeseen, kuten sovelluskehitykseen projektinhallintaan, laadunvarmistukseen ja datapalveluihin. Yrityksissä työskentelee yhteensä lähes 200 asiantuntijaa
Ekosysteemin etuna ovat yhteiset myyntitoiminnot sekä parhaiden käytäntöjen jakaminen taloushallinnossa, markkinoinnissa ja HR:ssä. Yritykset pyrkivät näin tehostamaan tukipalveluja, jolloin kunkin yrityksen organisaatio ja toimintatavat pysyvät yksikertaisina.
Tuomas Nousiainen sanoo, että ekosysteemin yrityksiä yhdistävät myös samat arvot ja omistusrakenne. Muuten ne toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina.
– Halusimme tehdä henkilöstön omistajuudesta merkityksellistä myös päätöksenteon kannalta. Se onnistuu ainoastaan rajallisissa tiimeissä, joissa ihmiset tuntevat toisensa. Jokaisella yhtiöllä on autonomia omiin asioihinsa.
– Yhdessä olemme kuitenkin vahvempia mikä helpottaa asiakkaiden tarpeiden ratkaisemista kokonaisvaltaisesti, Tuomas Nousiainen selvittää.
Hän korostaa muutenkin joukkueajattelua. IT-palveluyhtiöissä seurataan yleensä tarkasti kunkin työntekijän laskutuksia asiakkaalta. Luoto Companyssä mitataan koko tiimin suoriutumista.
– Näin kenenkään ei tarvitse kilpailla toisia vastaan, vaan hyvää suoritusta tavoitellaan joukkueena.
Juridiset kysymykset vaativat perehtymistä
Uudenlainen toimintamalli on edellyttänyt tarkkaa perehtymistä muun muassa osakeyhtiölakiin, työlainsäädäntöön, toimialan työehtosopimukseen ja osakassopimuksen sanamuotoihin.
– Tässä käytimme juridiikan ammattilaisten apua. Osakkaita koskevissa veroasioissa pyydettiin myös verottajalta ennakkopäätöksiä, Tuomas Nousiainen sanoo.
Luoto Companyn veroasioiden järjestämisessä auttoi vuonna 2021 voimaan astunut verohallinnon ohjesääntö, joka mahdollistaa listaamattomille osakeyhtiöille aiempaa helpommin osakkuuspohjaisen mallin rakentamisen.
Veroasioissa on pitänyt kuitenkin perehtyä tarkasti myös muun muassa peiteltyä osinkoa ja osinkotulojen verotusta koskeviin säännöksiin.
Usein törmää luuloon, että osakkuuspohjainen malli olisi työläämpi kuin perinteinen palkkasuhde. Seitsemän vuoden kokemuksella uskallan väittää toisin, Lauri Nousiainen (vas.) toteaa.
ETENKIN ASIANTUNTIJA-TALOISSA OMISTUSTA JA PÄÄTÖSVALTAA KANNATTAA JAKAA NYKYISTÄ TASAISEMMIN. SE NOSTAISI OSAAMISPÄÄOMAN YRITYSTEN ARVOSTUKSEN KESKIÖÖN.
Osakkaille kattavaa tietoa yrityksen kehityksestä
Toimitusjohtajana toimiva Tuomas Nousiainen arvioi, että hänen työajastaan 30 prosenttia kuluu yhtiön sisäiseen viestintään. Osakassopimus velvoittaa pitämään osakkaat ajan tasalla, mutta kuukausittain laadittavan tulosraportin lisäksi taloudellisia lukuja avataan tarkemmin ja kerrotaan myös muiden yrityksen suorituskykyä kuvaavista mittareita.
– Osakkaille raportoidaan samalla tarkkuudella kuin tavanomaisessa yrityksessä hallitukselle.
Kaikille avoin tuntikirjausjärjestelmä kertoo asiakkaalta laskutetun työn määrästä ja osaamisen kehittämiseen käytetystä ajasta. Se auttaa tiimejä hahmottamaan, miten toimintaa kannattaa kehittää eteenpäin.
Tuntikirjausjärjestelmän rinnalle Luoto Companyyn on myös luotu mittaristoa, joka kuvaa työyhteisön osaamispääoman kehitystä. Osakkaille tarjotaan kattavaa tietoa myös asiakaskokemuksen ja markkina-aseman kehityksen kaltaisista asioista. Asiakastyytyväisyydestä kertovat esimerkiksi NPS eli Net Promoter Score -mittarit ja tutkimusyhtiö Sailerin kattavat videomuotoiset raportit.
Asiakastyytyväisyys vaikuttaa suoraan talouteen
Luoto Companyn taloushallinnosta vastaavalle Lauri Nousiaiselle myös ei-taloudelliset mittarit ovat kiinnostavia, sillä ne korreloivat suoraan talouslukujen kanssa. Kaikilla osakkaillakin on mahdollisuus nähdä, että heidän työpanoksellaan ja asiakaskokemuksella on suora yhteys yrityksen taloudelliseen menestykseen.
– Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että koko työyhteisö saadaan ajattelemaan kuten talousjohtaja.
Kirjanpidon ja palkanlaskennan Luoto Company on ulkoistanut tilitoimisto Balancolle.
– Uudenlaisen toimintamallin erityispiirteet ovat vaatineet myös kumppanilta opettelua ja sparrausta. Balancolle hatunnosto siitä, että yhteistyö on sujunut mallikkaasti, Lauri Nousiainen kiittelee.
Kontrolleritoimintojen ohella laskutusasiat Luoto Company on pitänyt itsellään.
– Asiakaskokemuksen kannalta oikein tehty ja oikea-aikaisesti tapahtuva laskutus on tärkeää. Siitä saamme asiakkailta kiitosta.
– Tämän kokoisessa yrityksessä myynti- ja ostolaskujen määrä on suuri. Laskutuksen kehittämisessä olemme tehneet koko ajan kehitystyötä ja lisänneet automaatiota, Lauri Nousiainen sanoo.
Jokainen asiantuntija saa samaa palkkaa
Nousiaiset sanovat, että yhteisomistajuus ratkaisee monia nykypäivän yksilöpalkkaukseen liittyviä ongelmia sisäisestä kilpailusta epäselviin palkkausperusteisiin. Jokaisella asiantuntijalla on sama palkka ja sama osuus mahdollisista osingoista työnkuvasta riippumatta.
– Palkkatasomme on hyvin kilpailukykyinen, jos sitä vertaa alan keskimääräiseen tasoon, Lauri Nousiainen sanoo.
Tasajakoinen toimintamalli kuitenkin edellyttää, että työntekijöiden roolit, taidot ja työkokemus ovat suunnilleen samanlaiset. Työ vaatii myös itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta, sillä Luoto Companystä puuttuu keskijohto.
Työtyytyväisyydestä ja sitoutumisesta kertoo, että vaihtuvuus tiimeissä on ollut lähes olematonta. Seitsemän vuoden aikana kolme työntekijää on lähtenyt yrityksestä, ja hekin ovat siirtyneet suurempiin saappaisiin muun muassa tuotteita kehittävien startup-yhtiöiden teknologiajohtajiksi.
– Ketään ei ole siirtynyt kilpailijoiden leipiin, Tuomas Nousiainen korostaa.
Hän uskoo, että valittu omistusmalli on ollut keskeinen syy yhtiön vahvaan kasvuun. Koko ekosysteemi on saanut riveihinsä alansa huippuosaajia.
– Tavoittelemme maan parhaita IT-osaajia ja he haluavat muutakin kuin puhtaan työsuhteen. He haluavat olla mukana yrityksen päätöksenteossa, strategian tekemisessä ja arvojen valinnassa.
Työntekijä haluaa lisää valtaa ja vastuuta
Tuomas Nousiaisen mukaan IT-alalla oli pitkään valloillaan trendi, jossa yritykset pyrkivät kasvamaan mahdollisimman suuriksi. Hänen kokemuksensa mukaan asiantuntijat haluavat kuitenkin mieluummin toimia pienemmissä yrityksissä ja tiimeissä.
Myös Lauri Nousiaisen mielestä uusi toimintamalli on ollut edellytys alan huippujen rekrytoinnissa.
– Aiemmin IT-alan urapolulla tähdättiin tiimin vetäjäksi ja osastonjohtajaksi. Nyt halutaan asiantuntijan tehtäviin, joissa voi nauttia johtajan palkkaa. Samalla arvostetaan tiimejä, joiden jäsenet toimivat yrittäjämäisesti.
Myös Tuomas Nousiaisen mielestä perinteinen urakehitys tai palkkiomallit eivät riitä houkuttelemaan parhaita osaajia, vaan IT-palveluyhtiöt joutuvat miettimään toimintamallejaan uusiksi.
– Työntekijät haluavat sopivassa suhteessa valtaa ja vastuuta. Halusimme luoda mallin, jossa toimitaan joukkueena ja tilikauden päätteeksi jaetaan yhdessä mahdolliset onnistumiset.
Uusi yritysmalli sopii myös taloushallintoon
Tuomas Nousiaisen mielestä etenkin asiantuntijataloissa omistusta ja päätösvaltaa kannattaa jakaa nykyistä tasaisemmin. Se nostaisi osaamispääoman yritysten arvostuksen keskiöön.
– Tätä kannattaa pohtia myös taloushallintoalan yrityksissä.
Hän uskoo, että asiantuntijatyön tulevaisuus on suurten yhtiöiden sijaan raekooltaan pienemmissä yrityksissä, jotka toimivat yhteistyössä ekosysteeminä.
– Ekosysteemi ja itsenäiset yhtiöt ovat palvelualalla toimiva ratkaisu. Samaan yhtiöön ei kannata pakata kaikkia palveluja, sillä asiakkaat eivät usko, että pystyt olemaan markkinoiden paras kaikissa niissä. Yhtiöiden kannattaa erikoistua, Tuomas Nousiainen perustelee.
Hänen mielestään palvelu- ja asiantuntiyrityksissä hierarkkiset rakenteet ovat myös liian kankeita vastaamaan markkinoiden muutoksiin riittävän nopeasti. Lisäksi päätöksenteko on liian kaukana asiakkaasta.
– Nopeasti muuttuvassa maailmassa yhteisomistettu ja pienempi palveluyritys on paljon ketterämpi ja tehokkaampi tapa palvella asiakasta hyvin.
Tuomas Nousiainen nostaa hyvän asiakaskokemuksen Luoto Companyn keskeiseksi kilpailuvaltiksi.
– Se edellyttää, että jokainen työntekijä ottaa täyden vastuun asiakkaan palvelusta ja tekee sitä suurella sydämellä. Toisaalta työntekijä myös ansaitsee palkinnon mahdollisista onnistumisista.
Hyviä käytäntöjä kannattaa hakea
Luoto Companyn tavanomaisesta poikkeavat ratkaisut ovat herättäneet paljon kiinnostusta, mutta Nousiaiset ovat törmänneet myös epäluuloihin.
– Olen tosin törmännyt lähinnä tekosyihin ja huonoihin perusteluihin, miksi tällainen yritysrakenne ja toimintamalli eivät voi toimia, Tuomas Nousiainen sanoo.
– Usein törmää luuloon, että osakkuuspohjainen malli olisi työläämpi kuin perinteinen palkkasuhde. Seitsemän vuoden kokemuksella uskallan väittää toisin, Lauri Nousiainen jatkaa.
Nousiaiset korostavat, että uusien yritysrakenteiden kehittäminen on yksi innovoinnin muoto. Perinteisten ajatusmallien ravistelu auttaa osaltaan parantamaan koko maan kilpailukykyä.
– Kansainvälisesti kilpailu on kovaa. Eri EU-maat tarjoavat jopa erilaisia verokannustimia huippuosaajien houkuttelussa – korkeammista palkkatasoista puhumattakaan, Lauri Nousiainen sanoo.
Nousiaiset rohkaisevat hakemaan esimerkkejä yrityksistä, joilta voi ottaa mallia uudenlaisista toimintamalleista. Myös Luoto Companyn kehittämisessä ovat auttaneet muiden yritysten hyvät käytännöt ja toimivat esimerkit Suomessa ja ulkomailla.
– Mekin autamme mielellämme uusista yritysmuodoista kiinnostuneita eteenpäin. Se on osa missiotamme muuttaa työelämää entistä reilumpaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan, Tuomas Nousiainen sanoo.
