Tilintarkastusvelvollisuuteen esitetään muutoksia

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä ehdottaa mikroyritysten rajaamista tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle. Yritys luokitellaan mikroyritykseksi, jos enintään yksi seuraavista ylittyy: tase 350 000 euroa, liikevaihto 700 000 euroa ja henkilöstöä 10. Tällä hetkellä tilintarkastus on lakisääteistä, jos tase ylittää 100 000 euroa, liikevaihto 200 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
22.3.2018 Sanna Alakare & Antti Soro

Suomen Tilintarkastajat ry:
Tilintarkastusvelvollisuus on perusteltua säilyttää nykyisellään

Teksti: Sanna Alakare

TEM:n työryhmä perustelee rajojen nostamista lähinnä yritysten näkökulmasta: hallinnollisen taakan keventämisellä ja valinnanvapauden lisäämisellä. Muistiossa todetaan kuitenkin, että nykyiset rajat edistävät korruption ja harmaan talouden ehkäisyä ja verotuksen oikeellisuutta. Tilintarkastus palvelee laajasti sekä yhteiskunnan yleistä etua, että yritysten omaa etua. Rajojen nostolla tavoiteltavat hyödyt eivät korvaisi haittoja, jotka ulottuisivat yksittäisiä yrityksiä huomattavasti laajemmalle.

Tilintarkastus edistää yleistä luottamusta talousraportointiin. Tilintarkastus on osa talouselämän perusrakennetta, koska sillä on laajat vaikutukset yhteiskuntaan. Tilintarkastus varmistaa sen, että yrityksen omistajat, rahoittajat ja liikekumppanit saavat riittävästi oikeaa tietoa, mutta myös sen, että eläkemaksut ja verot maksetaan lain mukaisesti. Tilintarkastus on kustannustehokas tapa varmentaa tietoa useiden käyttäjien tarpeisiin.

Tilintarkastus on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa, joka perustuu avoimuuteen ja luotettavuuteen. Suotuisa liiketoimintaympäristö edistää kasvua. Tilintarkastus mahdollistaa sujuvat ja nopeat investoinnit ja sijoitukset.

Tilintarkastuksella on ennaltaehkäisevä, ohjaava ja korjaava vaikutus.

Tilintarkastus hyödyttää kaikkia yrityksiä

Tilintarkastuksella on ennaltaehkäisevä, ohjaava ja korjaava vaikutus. Ennaltaehkäisevässä roolissa tilintarkastaja esimerkiksi havaitsee virheen, josta jälkikäteen havaittuna tulisi veroseuraamuksia. Tilintarkastus ennaltaehkäisee myös väärinkäytöksiä.

Tilintarkastuksen korjaava rooli konkretisoituu muun muassa tilintarkastajan tarkastaessa tilinpäätösluonnosta. Yrityksen kannalta on hyvä, että mahdolliset virheet saadaan korjattua ajoissa. Yrityksen kannattaa hyödyntää tilintarkastajaa myös neuvonantajana ja sparraajana, sillä tilintarkastajilla on laajaa osaamista talouden hallinnan eri osa-alueilta.

Välitöntä hyötyä yritys saa tilinpäätöksensä oikeellisuuden varmentamisesta. Yrittäjä ei ole kirjanpidon asiantuntija, vaan taloushallinto on usein ulkoistettu tilitoimistolle. Yrityksestä ja tilitoimistosta riippumattomana toimijana tilintarkastaja varmistaa yrittäjälle, että kirjanpito on hoidettu asianmukaisesti ja tilinpäätös täyttää sille asetetut vaatimukset.

Tilintarkastettu tilinpäätös on yrityksen sidosryhmien näkökulmasta luotettavampi kuin tilintarkastamaton tilinpäätös. Tilintarkastettu yritys saa pankkirahoitusta nopeammin ja edullisemmin kuin ei-tilintarkastettu yritys.

Ruotsissa ehdotetaan jo paluuta kattavampaan tilintarkastusvelvollisuuteen

Ruotsissa vapautettiin pienimmät yritykset tilintarkastusvelvollisuudesta vuonna 2010. Naapurimaan valtiontalouden tarkastusvirastoa vastaava viranomainen julkaisi viime vuoden lopulla selvityksen tilintarkastusvelvollisuuden noston vaikutuksista. Selvityksen mukaan rajojen nostolla ei saavutettu toivottuja tuloksia ja säästöt jäivät odotettua pienemmiksi. Kokemuksien jälkeen Ruotsissa ehdotetaan tilintarkastusvelvollisuuden palauttamista aiempaan laajuuteen.

 

Suomen Taloushallintoliitto ry kannattaa tilintarkastusrajojen nostoa

Teksti: Antti Soro

EU:n jäsenvaltiot voivat asettaa tilintarkastuksen rajaksi liikevaihdon osalta 12 miljoonaa euroa, taseen osalta 6 miljoonaa euroa ja työntekijöiden osalta 50 henkilöä. Saksassa ja Alankomaissa korkeimpia rajoja hyödynnetään, ja Maltaa lukuun ottamatta kaikilla muilla jäsenmailla on huomattavasti löyhemmät tilintarkastusrajat kuin Suomella.
Tilinpäätösdirektiivin mukaan tilintarkastus voi olla hallinnollinen rasite pien- ja mikroyrityksille, ja jäsenmaiden olisi hyvä olla asettamasta lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta tälle kokoluokalle ilman perusteita. Suomessa ei ole keskimääräistä enempää harmaata taloutta tai talousrikollisuutta, joiden johdosta meidän olisi pidettävä yllä muita maita kireämpiä tilintarkastusvelvollisuuden rajoja.

Valtaosa pienistä yrityksistä on ulkoistanut taloushallintonsa ja käyttävät tilitoimistoa kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnassa. Tämä varmistaa, että yrityksen taloushallinnosta huolehtii riippumaton kirjanpitolain alainen toimija, mikä estää harmaata taloutta. Vuoden 2006 tilintarkastuslain hallituksen esityksessä pienten yritysten tilintarkastuksella oli nähtävissä vain pieni lisäarvo verotuksen kannalta, ja tilintarkastuksen mahdollisuudet torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta katsottiin hyvin vähäisiksi.

Tilintarkastuksen pitäisi perustua omistajan tai rahoittajan tarpeisiin

Tilintarkastajan hyödyntäminen on edelleen suositeltavaa, kun yrityksen johto ja omistus on eriytetty, tai kun yrityksessä on mukana ulkopuolisia rahoittajia. Puolella suomalaisista yrityksistä on ulkopuolista rahoitusta ja moni tällainen yritys ei käytännössä voikaan luopua tilintarkastuksesta. Mikroyritysten tilintarkastuspakkoa puolustetaan erityisesti rahoituspäätösten jouduttamisella. On kuitenkin huomioitava, että rahoittajia kiinnostaa yrityksen ajantasainen ja viimeisin taloudellinen tilanne, josta vastaa kirjapitäjä, eikä tilintarkastaja.

Tilintarkastus on usein julkisen tuen sekä avustusten edellytyksenä.

Tilintarkastus on usein julkisen tuen sekä avustusten edellytyksenä. Lisäksi moni yritys, joka kokee tilintarkastajan palveluista syntyvän lisäarvoa yritystoiminnalleen, todennäköisesti jää palvelun ostajaksi. Tilintarkastus tehdään jatkossakin niissä yhtiöissä, joiden yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä näin edellytetään tai vähemmistö näin vaatii.

Suomessa on panostettava kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin toimiin, yritystasoisen päätöksentekomahdollisuuden lisäämiseen ja byrokratian keventämiseen. Tilintarkastuksen pitäisi lähteä omistajien ja rahoittajien tarpeesta ja tilintarkastajan luomasta lisäarvosta, eikä pakosta. Työryhmän ehdotus on hyvin varovainen, mutta osaltaan keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja mahdollistaisi taloushallinnon kuluissa säästämisen, laadusta tinkimättä.

Norjassa hyviä kokemuksia tilintarkastusrajojen nostamisesta

Norjassa tilintarkastuksen vapaaehtoisuus on tuonut pienille yhtiöille noin 1,6 miljardin kruunun säästöt muiden vaikutusten ollessa vähäisiä. Tilintarkastajasta luopuminen ei tutkimusten mukaan nostanut yritysten lainojen korkoja tai heikentänyt luotonsaantimahdollisuutta. Myöskään verovilppien määrä ei lisääntynyt. Norjassa tilintarkastusala on selviytynyt rajojen nostosta hyvin ja esimerkiksi alan liikevaihto on pysynyt suurin piirtein ennallaan muutoksesta huolimatta.

Asiantuntijana
Sanna Alakare Toiminnanjohtaja Suomen Tilintarkastajat ry
Antti Soro Toimitusjohtaja Suomen Taloushallintoliitto ry
TilintarkastusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki