Nyt jos koskaan asiakas kannattaa tuntea
Enento Group on Helsingin pörssiin listattu yhtiö, mutta suomalaiset tuntevat sen paremmin Asiakastiedon nimellä kulkevista yritys- ja kuluttajatietopalveluistaan. Ne auttavat arvioimaan asiakkaan maksukykyä, kun vaikkapa pankki harkitsee lainan myöntämistä tai yritys tuotteen myymistä laskua vastaan.
Epävarmat taloudelliset ajat ovat hiljentäneet liiketoimintaa kaikilla toimialoilla. Se on vaikuttanut väistämättä myös Enenton palvelujen kysyntään.
Enento Groupin talousjohtaja Elina Stråhlman sanoo, että etenkin kuluttajaluottotietojen kysyntä on vähentynyt. Tämä näkyy selvimmin Ruotsissa, joka on Suomen ohella Enenton päämarkkina.
– Ruotsalaiset kuluttajat ovat suomalaisia huomattavasti velkaantuneempia, ja korkojen nousu on ajanut heidät säästölinjalle. Uusia asuntolainoja tai vakuudettomia luottoja haetaan nyt aiempaa vähemmän, Stråhlman toteaa.
Asiakkaan maksukyky erityisen tarkkaan syyniin
Yritysluottotietojen kysynnässä vastaavaa notkahdusta ei ole Stråhlmanin mukaan tapahtunut. Epävarmoina aikoina yritykset haluavat hallita riskejä ja olla entistäkin paremmin perillä asiakkaidensa maksukyvystä.
– Transaktioiden määrät yritysten välillä ovat vähentyneet, mutta nyt vastapuoliriskiä halutaan arvioida entistä tarkemmin ja minimoida näin luottotappioita.
Stråhlmanin mukaan yhä useampi yritys on herännyt asiakkaidensa taloudellisen tilanteen jatkuvaan seurantaan. Vakavaraisenkin yrityksen talous voi mennä kuralle, jos liiketoiminta sulaa yllättäen alta. Muun muassa rakennusalalta tästä löytyy useita esimerkkejä.
Tarkka asiakastuntemus auttaa reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Jos esimerkiksi asiakkaan maksuviiveet alkavat yleistyä, yrityksen kannattaa keskeyttää tuotteiden tai palveluiden myynti tälle luotolla ja varautua jopa perintätoimiin.
Muut Pohjoismaat luonteva suunta kasvulle
Enento Groupin yritys- ja kuluttajatietopalveluja käytetään eri toimialoilla riskienhallinnassa, päätöksenteossa sekä myynnissä ja markkinoinnissa. Suurimpiin asiakkaisiin kuuluvat rahoitus- ja pankkiala, tukku- ja vähittäiskauppa sekä asiantuntijapalveluyritykset.
Yhtiön juuret ulottuvat yli vuosisadan päähän. Suomen ensimmäinen luottotietotoimisto perustettiin vuonna 1905 Tampereella, kun paikalliset liikemiehet ja kauppiaat halusivat olla perillä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luottokelpoisuudesta.
Suomen Asiakastieto Oy perustettiin vuonna 1961 pankkien ja elinkeinoelämän yhteishankkeena.
Yhtiön omistajakunnassa tapahtui merkittävä muutos vuonna 2008, kun kansainväliset pääomasijoittajat tulivat sen suurimmiksi omistajiksi. He irtautuivat yhtiöstä listaamalla Asiakastiedon Helsingin pörssiin vuonna 2015. Enentoksi yhtiö muutti nimensä viisi vuotta myöhemmin.
Vuonna 2018 vielä Asiakastietona kulkenut Enento laajeni Ruotsiin ostamalla sikäläisen tietopalveluyhtiö UC:n. Ruotsissa Enento tunnetaan ennen muuta UC- ja Allabolag -brändeistä sekä Tanskassa ja Norjassa Proff-brändistä.
Laajentuminen muihin Pohjoismaihin on ollut Stråhlmanin mukaan sikälikin luonnollista, että monet Enenton suurimmista asiakkaista – esimerkiksi pankit – operoivat pohjoismaiselta pohjalta.
Toimintaa naapurimaissa helpottavat samankaltainen lainsäädäntö ja datan laaja saatavuus julkisista lähteistä.
– Eroavuuksiakin Pohjoismaiden väliltä löytyy yksityiskohdissa, mutta synergiaedut ovat ilmeiset. Jos esimerkiksi kehitämme Suomessa jonkin palvelun, voimme todennäköisesti kopioida sen algoritmit Ruotsissa lanseerattavaan palveluun.
Elina Stråhlman on toiminut viisi vuotta Enenton talousjohtajana.
Sosiaalinen mediakin toimii tietolähteenä
Enento kerää yrityksistä valtavan määrän tietoa eri lähteistä. Suomessa yritysten tilinpäätöstiedot tulevat Patentti- ja rekisterihallitukselta, mutta taloudellista dataa saadaan myös suoraan yrityksiltä.
– Esimerkiksi yrityksen maksutapatietoja ei saada virallisista lähteistä. PRH:n kaupparekisteristä ei myöskään löydy tietoa omistajista ja edunsaajista, joiden omistusosuus yrityksestä jää alle 25 prosentin, Stråhlman sanoo.
Myös internetiä hyödynnetään täydentävän tiedon hankkimisessa. Erilaiset verkkosivustot ja yritysten kotisivut ovat hyvä kanava seurata vaikkapa yritysten rekrytointia.
– Rekrytointi-ilmoitusten kasvusta voi päätellä yrityksen kasvavan, jolloin se on entistä potentiaalisempi asiakas tuotteita ja palveluja myyville yrityksille. Tämä on esimerkki, jossa eri lähteistä saatua dataa yhdistämällä saamme asiakkaille hyödyllisiä analyysejä.
Yhä suurempi osa Enenton keräämästä taloustiedosta on rakenteisessa muodossa, mikä mahdollistaa toimintojen pitkälle viedyn automatisoinnin. Tiedon oikeellisuuden varmistaminen edellyttää kuitenkin edelleen tarkkuutta.
Esimerkiksi kaupparekisterin tiedoissa voi olla yksityiskohtia, jotka vaativat manuaalista työtä.
– Siksi moni asiakas ostaa yritysdatan mieluummin meiltä kuin hankkii sen suoraan kaupparekisteristä. He haluavat, että joku varmistaa tiedon oikeellisuuden ja oikean rakenteellisen muodon. Viranomaisten datan laatu kuitenkin paranee koko ajan.
Taloushallinto pidetään omissa käsissä
Elina Stråhlman on toiminut viisi vuotta Enenton talousjohtajana. Hänen uransa alkoi tilintarkastajana EY:llä ja jatkui Fortumin konsernilaskennassa. Sen jälkeen hän siirtyi Finnairille vastaamaan konsernilaskennasta ja edelleen lentoyhtiön 180-henkisestä palvelukeskuksesta ja sisäisestä johdon raportoinnista.
Enentolla Stråhlman vetää noin 30 hengen taloushallinnon tiimiä. Konsernin ja Suomen liiketoimintojen kirjanpito tehdään Helsingissä. Tukholmassa hoidetaan Ruotsin ohella myös Norjan ja Tanskan toimintojen taloushallinto. Liiketoimintalähtöiset business controller -toiminnot Helsingissä kattavat Enenton kaikki toimimaat.
– Pankeille rahanpesun torjunta on ollut arkipäivää jo pitkään, mutta pienemmillekin yrityksille on entistä tärkeämpää tuntea asiakasyritysten ja kumppaneiden taustat, Elina Stråhlman sanoo.
Stråhlmanin mukaan Enento on halunnut pitää konsernin taloushallinnon omissa käsissään. Keskeinen syy tähän ovat liiketoiminnan erityispiirteet.
– Yhtiöllä on runsaasti erilaisia tuotteita ja niillä monenlaisia hinnoittelumalleja, jotka taloushallinnon on tunnettava hyvin. Lisäksi taloushallinnolla on tiivis yhteys liiketoimintaan. Taloushallinnon ammattilaiset ovat laajemminkin mukana order to cash -prosesseissa.
Stråhlmanin mielestä taloushallinnon ulkoistaminen ei toisi Enentolle lisäarvoa tai skaalaetua. Taloushallintoa on kuitenkin mahdollista tehostaa muilla tavoilla, esimerkiksi automatisoimalla lisää toimintoja ja kehittämällä prosessiajattelua.
Haasteena erilaiset hinnoittelumallit
Stråhlmanin mielestä taloushallinnon kiinnostavimpia pähkinöitä ovat monipuolisen palveluvalikoiman ja erilaisten hinnoittelumallien vaikutukset tulojen ja menojen jaksotukseen kirjanpidossa.
Hinnoittelumallit ovat erilaiset Enenton neljällä tuotealueella, joita ovat yritystieto- ja henkilötietopalvelut, asiakkuudenhallinta sekä sertifikaatit ja analyysit. Myös saman tuotealueen sisällä hinnoittelumallit voivat vaihdella.
– Esimerkiksi yritystietopalveluissa sopimukset neuvotellaan asiakaskohtaisesti isoimpien asiakkaiden kanssa. Lähtökohtana on, että asiakkaat maksavat palvelujen käytön mukaan.
Pienempien yritysten kanssa on yleensä käytössä tilausmalli, jossa ne voivat tehdä tietyn määrän luottotietokyselyjä ja maksaa siitä esimerkiksi kiinteää kuukausihintaa. Luottotietoja voi hankkia myös kertaostoina Enenton verkkosivuilta.
Pörssiyhtiönä Enenton ulkoiselle raportoinnille on tarkoin määritellyt rutiinit ja aikataulut. Tärkeimpiä talousmittareita ovat luonnollisesti liikevaihdon ja kannattavuuden kehitystä mittaavat luvut.
Stråhlmanin mukaan käyttökate ja käyttökatemarginaali ovat keskeisiä myös sisäisessä ja johdon raportoinnissa. Kiinnostavaa tietoa on lisäksi uusien palvelujen osuus liikevaihdosta, sillä niistä odotetaan tulevien vuosien kasvun veturia. Uusilla palveluilla tarkoitetaan viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana lanseerattuja palveluja. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä niiden osuus liikevaihdosta oli 14 prosenttia.
YHÄ USEAMPI YRITYS ON HERÄNNYT ASIAKKAIDENSA TALOUDELLISEN TILANTEEN JATKUVAAN SEURANTAAN.
Uusia palveluja entisten rinnalle
Enento Groupin liikevaihto oli viime vuonna 156 miljoonaa euroa ja liikevoitto 30,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski edellisvuodesta 6,9 prosenttia.
Kannattavuutensa parantamiseksi Enentolla on käynnissä kymmenen miljoonan euron kustannussäästöohjelma. Säästöjä Enento hakee muun muassa uudistamalla yhtiön rakenteita ja tehostamalla toimintamalleja.
Sopeutusohjelma näkyy myös konsernin henkilöstömäärässä. Viime vuonna työntekijöitä oli 404, kun heitä edellisenä vuonna oli ollut 447.
Stråhlmanin mukaan kustannussäästöjen rinnalla kulkevat pitkän aikavälin suunnitelmat tulevasta kasvusta. Tänäkin vuonna yhtiö investoi noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa uuteen teknologiaan ja uusien palvelujen kehittämiseen.
– Olemme lähteneet laajentamaan erityyppiseen dataan ja sen analysointiin pohjautuvia palveluja. Kokonaan uusien aluevaltausten ohella kehitämme palveluja, jotka pohjautuvat olemassa olevan datan mallintamiseen ja yhdistämiseen uusilla tavoilla.
Stråhlmanin mukaan tiedontarve on kasvanut viime vuosina esimerkiksi compliance-asioissa eli miten yritys noudattaa liiketoiminnassaan lainsäädännön asettamia velvoitteita. Pankeille rahanpesun torjunta on ollut arkipäivää jo pitkään, mutta pienemmillekin yrityksille on entistä tärkeämpää tuntea asiakasyritysten ja kumppaneiden taustat.
Asia on nyt erityisen ajankohtainen, kun Venäjän hyökkäyssodan myötä EU:n ja Yhdysvaltain pakotelistat ovat pidentyneet huomattavasti.
Elina Stråhlman uskoo, että vastuullisuutta koskevan sääntelyn kiristyessä ESG-tiedon tarve kasvaa.
Tieto yritysten vastuullisuudesta kiinnostaa
Suhteellisen uusiin palveluihin kuuluvat myös yrityksistä tehtävät ESG-raportit, joihin Enento kerää yritysten vastuullisuustietoa julkisista ja yksityisistä lähteistä. Yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta sekä hyvää hallintotapaa koskevan tiedon ohella raportti sisältää myös yritykselle langetetut rikostuomiot sekä seuraamus- ja laiminlyöntimaksut.
ESG-tietojen keräämistä helpottaa jatkossa pörssiyhtiöille tullut raportointipakko. Pk-yrityksiä kannustetaan puolestaan raportoimaan vapaaehtoisesti ESG-asioistaan, joita varten Enento on kehittänyt verkkopohjaisen työkalun.
ESG-tietoja käyttävät muun muassa pankit, rahoittajat ja vakuutusyhtiöt. Stråhlman uskoo, että vastuullisuutta koskevan sääntelyn kiristyessä ESG-tiedon tarve kasvaa. Euroopassa ja muuallakin maailmassa puhaltavat poliittiset tuulet uhkaavat nyt kuitenkin hidastaa vihreää siirtymää. Tämä on pantu merkille myös Enentossa.
– Uskoimme vielä muutama vuosi sitten, että ESG-tiedon kysyntä olisi lähtenyt nopeammin liikkeelle. Vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat kuitenkin jääneet nyt vähemmälle huomiolle, kun yritysten toimintaympäristössä on tapahtunut kriisejä toisensa perään.