Kirjanpitäjä kavalsi rahoja – tilintarkastajat tuomittiin vahingonkorvauksiin
Liiketoimintaa harjoittavan osuuskunnan varoja oli kavallettu vuosina 2008–2010. Osuuskunnan tarkoituksena oli osuuskunnan jäsenten elinkeinon tukeminen ja kuljetustilaisuuksien järjestäminen, ja sen toiminnan luonteesta johtuen kirjanpitoaineisto sisälsi suuren määrän pienehköjä lasku- ja maksutositteita. Osuuskuntaan työsuhteessa ollut kirjanpitäjä oli kavaltanut vuosina 2003–2010 yhteensä noin 120 000 euroa osuuskunnan varoja. Kirjanpitäjä oli siirtänyt varoja omalle tililleen ja osin muistiotosittein ja osin ilman tositteita oikaissut kirjanpidon vastaamaan pankkitilin saldoa. Menettely tuli ilmi vuonna 2010, ja kirjanpitäjä tuomittiin rangaistukseen varojen törkeästä kavalluksesta vuonna 2011. Tilinpäätösvaiheessa kirjanpito ja tilinpäätös sekä pankkitilin saldo täsmäsivät. Tilintarkastajat A ja B eivät kuitenkaan olleet kuukausittain tai edes satunnaisesti tarkastaneet, vastasiko pankkitilin tilanne sen osalta tehtyä kirjanpitoa. Tilintarkastajina tilikausina 2008–2009 toimineet tilintarkastajat eivät siis olleet havainneet kavalluksia.
Vaarallinen työyhdistelmä altisti rikokselle
Osuuskunta vaati kanteessaan tilintarkastajia korvaamaan tilikausina 2008–2010 tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttamansa vahingon, suuruudeltaan yhteensä noin 68 000 euroa. Kantajan mukaan tilintarkastajat olivat velvollisia korvaamaan vahingon, sillä he olivat laiminlyöneet osuuskunnan kirjanpidon ja tilinpäätöksen asianmukaisen ja huolellisen tarkastamisen. Kanteen mukaan huolellisesti toimivien tilintarkastajien olisi tullut havaita työntekijän tekemät oikeudettomat nostot osuuskunnan tililtä, varsinkin kun nostojen määrät olivat huomattavia ja toistuvia. Tilintarkastajat eivät olleet huomauttaneet tai tiedustelleet nostoista mitään. Kantajan mukaan tilintarkastajat olivat vastuussa tilikausina 2008–2009 suoritettujen nostojen lisäksi myös tilikauden 2010 nostoista, sillä jos tilintarkastajat olisivat puuttuneet oikeudettomiin nostoihin aiemmin, vuoden 2010 nostot olisivat saattaneet estyä. Kirjanpitäjä on tehnyt kirjanpidon, minkä lisäksi hänellä on ollut tilinkäyttöoikeus, eli kyseessä on niin sanottu vaarallinen työyhdistelmä.
Käräjäoikeus hylkäsi kanteen
Tilintarkastajat A ja B kiistivät kanteen ja vaativat sen hylkäämistä. Heidän mukaansa hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä, ja toimitusjohtaja kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan olisi tullut tarkastaa osuuskunnan pankkitilit ja rahasiirtojen asianmukaisuus. Osuuskunnan johto ei ollut ilmoittanut heille mitään epäilyksiä varainhoidosta. Tilintarkastajat olivat mielestään toimineet huolellisesti ja hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Osuuskunnan kavalluksista ei jäänyt kirjanpitoon selvittämättömiä nostoja eikä niitä voinut havaita toistuviksi tai summiltaan merkittäviksi. Lisäksi oikeudettomat nostot oli peitelty taitavasti. Kirjanpitomateriaali oli tarkistettu pistokokein. Vastaajat olivat mielestään toimineet huolellisesti ja hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Käräjäoikeuden mukaan huolellisuuden arvioinnissa on huomioitava, että tarkastuksen sisältöä ei ole säännelty tyhjentävästi ja siihen vaikuttavat sekä tilintarkastajan harkinta että tarkastuskohde. Aineisto oli ollut laaja, eikä yksistään varojen kavaltaminen osoittanut tilintarkastajien toimineen huolimattomasti. Vaarallisen työyhdistelmän osalta käräjäoikeus totesi, että tilintarkastajat olivat käsitelleet osuuskunnan sisäistä valvontaa, ja että tiliotteilla oli ollut huomattava määrä pankkitilien nostotapahtumia eivätkä kavallukset olleet erityisesti erottuneet joukosta. Käräjäoikeuden mukaan tilintarkastajat eivät olleet toimineet hyvän tilintarkastustavan vastaisesti.
Hovioikeudessa edellytettiin riskianalyysiä
Koska hyvän tilintarkastustavan sisältöä ei ole yksiselitteisesti määritelty, hovioikeus tarkasteli asiaa tapauksen erityispiirteiden perusteella. Hovioikeus totesi, että tilintarkastajat eivät olleet tehneet riskianalyysia, jossa olisi huomioitu vaaralliseen työyhdistelmään liittyvä riski. Tilintarkastajat olivat suorittaneet tilintarkastuksen tässä suhteessa huolimattomasti. Se seikka, että toimitusjohtaja on laiminlyönyt oman valvontavelvollisuutensa, ei poistanut tilintarkastajan tuottamusta, sillä tilintarkastajan olisi tullut valvoa myös toimitusjohtajan toimintaa. Keskustelu toimitusjohtajan kanssa ei riittänyt täyttämään tätä tilintarkastajan valvontavelvollisuutta. Kirjanpitäjä oli täsmäyttänyt pankkitilin pääkirjan ja kirjanpidon tilinpäätöstä varten verraten suurin oikaisukirjauksin (vähimmillään 11 000 euroa), joista osaan oli liitetty muistiotosite ja osaan ei ollut tehty tositteita ollenkaan. Tehdyt muistiotositteet eivät olleet täyttäneet kirjanpitolain vaatimuksia.
Hovioikeuden mukaan tilintarkastajien olisi tullut kiinnittää huomiota puutteellisiin kirjauksiin. Kirjanpitäjän väärinkäytökset olisi pystytty havaitsemaan, mikäli tilintarkastajat olisivat suorittaneet työnsä huolellisesti. Huolimattomasta toiminnasta aiheutui osuuskunnalle vahinkoa sekä tilikausien 2008–2009 osalta että myös vuoden 2010 osalta. Mikäli tilintarkastajat olisivat havainneet väärinkäytökset vuosien 2008 ja 2009 osalta, vuoden 2010 väärinkäytökset olisi pystytty estämään. Vastaajien huolimattomuus oli siis syy-yhteydessä myös vuoden 2010 oikeudettomista nostoista aiheutuneisiin vahinkoihin, vaikka he eivät olleet edes toimineet tilikauden 2010 tilintarkastajina. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti tilintarkastajat yhteisvastuullisesti suorittamaan osuuskunnalle vahingonkorvauksena noin 68 000 euroa.
Turun hovioikeus S14/411 (lainvoimainen – valituslupaa ei myönnetty).
Hyvä tilintarkastustapa ei ole yksiselitteinen
Tilintarkastajan vahingonkorvauskysymyksissä on huomioitava kunkin tapauksen erityispiirteet ja tarkasteltava asiaa kokonaisuutena. Tässä tarkastelussa on otettava huomioon erityisesti tilintarkastuksen kohde. Kiistatta osuuskunnan kirjanpito oli laaja, ja se sisälsi paljon pieniä lasku- ja maksutositteita. Tapauksessa tilintarkastajat eivät kuitenkaan olleet tarkastaneet edes satunnaisotannalla tilin kuukausisaldojen yhdenmukaisuutta kirjanpidon kanssa. Lisäksi tilintarkastajien olisi tullut kiinnittää tarkempaa huomiota hallinnon tarkastuksen suorittamiseen. Tilintarkastajien olisi tullut ottaa huomioon erityisesti kirjanpitäjän vaarallinen työyhdistelmä. Tilintarkastajien tehtävänä on myös johdon toiminnan valvonta eikä keskustelu johdon kanssa yksinään yleensä riitä täyttämään tätä valvontavastuuta.
Kantaja on tässä tapauksessa päättänyt hakea vahingonkorvausta tilintarkastajilta eikä osuuskunnan johdolta. Näin kantaja voi toki toimia. Johdon mahdollista vastuuta voidaan kuitenkin tarkastella erillisenä kysymyksenä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että vaikka osuuskunnan johdolle on annettu vastuuvapaus, se on sitova vain silloin, kun osuuskunnan kokoukselle on annettu olennaisesti oikeat ja riittävät tiedot vahingonkorvausvelvollisuuden perusteena olevasta päätöksestä.