Tekijänoikeuskorvausten merkitsemisestä tekijänoikeusjärjestön tilinpäätökseen (Kila 2050/2023)
Hakija on äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu tekijänoikeuslaissa säädettyihin äänitteitä koskeviin niin sanottuihin lähioikeuksiin ja sen toimintaa sääntelee laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista.
Edellä mainittujen lakien tarkoittamaa toimintaa harjoittaessaan hakija edustaa muun muassa muusikoita, laulusolisteja, kapellimestareita ja musiikkituottajia. Hakija kerää tekijänoikeuskorvauksia ja myöntää lain edellyttämiä lupia musiikin käyttöön. Hakijan oikeus periä, säilyttää ja jakaa korvauksia perustuu äänitteiden oikeudenhaltijoilta keräämiin asiakassopimuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lain nojalla hyväksynyt hakijan keräämään korvaukset ja tilittämään ne esittäville taiteilijoille ja äänitteiden tuottajille äänitteiden käytöistä sekä keräämään tekijänoikeuslain maksettavat korvaukset kuvallisten musiikkitallenteiden käytöstä ja tilittämään ne sävellysteosten esittäjille. Hakija on tähän asti käsitellyt tekijänoikeuskorvaukset kirjanpidossa velkana, jolloin nämä kirjataan suoraan taseelle velaksi eivätkä ne näy tilinpäätöksessä tuottoina.
Hakija kysyy, onko hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjata tilikauden aikana toteutuneet korvausten kertymät oikeudenhaltijoille suoraan taseelle lyhytaikaisen vieraan pääoman lisäykseksi vai tulisiko kerätyt tekijänoikeuskorvaukset käsitellä yhdistyksen tuloslaskelmalla tuottona, josta oikeudenhaltijoille tilitettäväksi ohjattavat korvaukset kirjattaisiin esimerkiksi tilinpäätössiirtona taseen vieraan pääoman lisäykseksi?
Vastauksensa alussa Kila kertaa KPL:n mukaisen liikevaihdon käsitteen: Liikevaihtoon luetaan tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset, sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.
Tämä määritelmä on olennainen, kun pohditaan lausunnon hakijan esittämää kysymystä, eli sitä, kuuluvatko sen toisten puolesta keräämät ja näille tilittämät palkkiot hakijan liikevaihtoon vai velkoihin.
Kun hakija on yhdistys, kertaa Kila PMA:n antamat mahdollisuudet yhdistykselle valita sille sopivin tuloslaskelmakaava. Olettamana on yhdistys- ja säätiökaava, mutta toiminnan luonteesta johtuen voi myös kiinteistökaava tai jopa kululajikohtainen tai toimintokohtainen tuloslaskelmakaava tulla kyseeseen.
Kila nostaa lausunnossa esiin lukuisia aiempia lausuntoja (mm. KILA 2028/2022, KILA 2018/2021, KILA 1990/2018, KILA 1819/2008, KILA 1442/1996, KILA 1573/1999 ja KILA 1320/1995), joissa on käsitelty vastaavaa kysymystä, eli onko saatu tulo kirjanpitovelvollisen liikevaihtoa vai läpikulkuerä.
Kila tiivistää hakijan lausuntopyynnön kysymykseksi siitä, onko hakijan laskuttamia suoritteita pidettävä sen omina suoritteina vaiko edustamiensa tahojen suoritteina. Koska hakemusasiakirjoista ei käy ilmi, miten yksittäisen edunsaajan (oikeudenhaltijan) ja järjestön välinen edunsaajalle kuuluvien tulojen perintä ja tilittäminen on yksityiskohdiltaan järjestetty, ei Kila ota kantaa oikeaan esittämiseen tilinpäätöksessä. Jää kirjanpitovelvollisen omaan harkintaan ja vastuulle, katsooko se perimänsä tekijänoikeuskorvaukset omiksi suoritteikseen ja varsinaisen toiminnan tuotoikseen/liikevaihdokseen vai edustamiensa tahojen suoritteiksi ja läpikulkueriksi.
Edunsaajilta perityt palkkiot ovat hakijan varsinaisen toiminnan tuottoja tai liikevaihtoa, samoin kuin sellaiset kertyneet tekijänkorvaukset, joita ei kyetä tilittämään edunsaajille. Lisäksi Kila ohjaa hakijaa liitetietojen antamisesta, jotta tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan kirjanpitovelvollisen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
