Osakesäästötili, mikä se on ja mitä minun pitäisi siitä tietää?

1.1.2020 alkaen sijoittajien on ollut mahdollista avata osakesäästötili arvopaperikauppaa varten. Sijoittajat ovat pitkään toivoneet, että osakesäästäminen olisi mahdollista toteuttaa verotehokkaammin, jolloin se olisi verrattavissa tavalliseen rahastosijoitukseen. Osakesäästötilin tarkoitus onkin tarjota sijoittajalle rahaston tapaan ”kuori”, jonka sisällä syntyneistä tuotoista tai tehdyistä voitollisista kaupoista sijoittaja ei joudu maksamaan veroja. Sijoittajilla onkin mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti korkoa korolle -ilmiötä osakesäästötilin sisällä. Tämä ominaisuus varmasti miellyttää tuhansia osakesäästäjiä, mutta sopiiko tili kaikille sijoittajille, ja miten osakesäästötili eroaa perinteisestä arvo-osuustilistä?
18.5.2020 Kari-Heikki Koskinen Kuva iStock

Osakesäästötili kannustaa yhä useampia suomalaisia aloittamaan osakesäästämisen ja näin kasvattamaan varallisuuttaan. Tili toimii siten, että säästäjä siirtää osakesäästötililleen rahaa, jolla hän voi hankkia tiliin liitetylle arvo-osuustilille omistukseensa erilaisia arvopapereita. Tiliä hyödyntämällä sijoittajalla on mahdollisuus harjoittaa verotehokasta arvopaperikauppaa. Osakesäästötilejä tarjoavat ja ylläpitävät muun muassa pankit, ja tilin ominaisuudet ovat samanlaiset huolimatta palveluntarjoajasta. Palvelun hinnoittelu on kuitenkin erilainen kaikilla palveluntarjoajilla. Pankeista esimerkiksi Nordea ja Danske toivat tilit asiakkailleen tarjolle heti 2020 alusta, samoin teki myös arvopaperivälittäjä Nordnet. Osakesäästötilejä on avattu tähän mennessä jo kymmeniä tuhansia, ja tili on ollut juuri niin suosittu kuin etukäteen arvioitiin.

Lapsille voi antaa esimerkiksi rahalahjan, joka sijoitetaan osakesäästötilin alle ja osakkeisiin. Osakkeista saatavat tuotot voidaan jälleensijoittaa markkinoille kokonaisuudessaan tarjoten mahdollisuuden kasvattaa merkittävä omaisuus lapselle vuosien aikana. Alaikäisen sijoituksista päättävät edunvalvojat yhdessä, ellei ole toisin sovittu. Säästäjän kuollessa oikeus varoihin siirtyy hänen oikeudenomistajilleen. Tili ja siihen liittyvä arvo-osuustili säilyvät voimassa, mutta oikeudenomistajat eivät voi tehdä uusia sijoituksia, ainoastaan nostaa tai siirtää varoja osakesäästötililtä. Tilin varat arvostetaan kuolinhetken käypään arvoon, kuten tavallisen arvo-osuustilin tapauksessa.

Kuinka osakesäästötili toimii?

Osakesäästötilin voi avata ainoastaan luonnollinen henkilö ja nimensä mukaisesti se on tarkoitettu ainoastaan osakesäästämiseen. Kun sijoittaja on valinnut palveluntarjoajansa, hän siirtää uudelle avatulle osakesäästötilille varoja, joka voi olla maksimissaan 50 000 euroa. On tärkeää huomata, että sijoittaja ei voi siirtää tilille nykyisiä osakeomistuksiaan, ainoastaan rahaa. Kun varat ovat tilillä, sijoittaja voi ostaa osakesäästötililleen haluamiansa koti- tai ulkomaisia osakkeita. Edellä mainittuja arvopapereita ovat käytännössä säännellyllä markkinalla eli pörssissä tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit.

Sijoittajan salkun arvo voi kasvaa kurssinousun ja muiden tuottojen ansiosta yli tuon 50 000 euron, mutta hän ei voi tallettaa sinne varoja enempää kuin tuon summan. Jos sijoittaja huomaa, että hän tarvitseekin varoja tililtä, hän voi nostaa niitä vapaasti käyttöönsä. Osakesäästötilillä voi olla samanaikaisesti sekä rahaa että osakkeita. Sijoittajalla on myös oikeus vaihtaa osakesäästötilinsä palveluntarjoajaa ilman, että hänen tulisi välillä lopettaa tiliä. Tilin siirrosta ei synny sijoittajalle verovaikutuksia, mutta tilin siirrosta voidaan veloittaa kuluja. On myös tärkeää huomata, että tilejä saa olla kerrallaan voimassa ainoastaan yksi per säästäjä. Jos verottaja havaitsee, että sijoittajalla on olemassa useampia kuin yksi tili, tästä seuraa veronkorotus, joka on 10 euroa per päivä per osakesäästötili. Jos sijoittajalla on esimerkiksi kolme tiliä yhtäaikaisesti vuoden ajan, korotettu vero olisi: (365 x 3 x 10 e), eli 10 950 euroa.

Osakesäästötilin verotus

Tilin sisälle maksetuista osingoista tai syntyneistä myyntivoitoista sijoittaja ei joudu maksamaan veroja sijoitusaikanaan. Osakesäästötilin verotus toteutuu vasta, kun sijoittaja siirtää varoja osakesäästötililtään omaan käyttöönsä. Tällöin varoja nostettaessa sijoittajalle syntyy verotettavaa tuloa syntyneiden voittojen suhteessa. Vastaavaa mallia käytetään myös rahastoista varoja nostettaessa, joten verotus on yhdenmukainen tämän kanssa. Otetaan laskelmasta esimerkki:

Tilillä on pääomaa noston jälkeen 30 000 € – 7 500 € = 22 500 €. Sijoittajalla on mahdollisuus siirtää tilille varoja vielä 27 500 €. On hyvä huomata, että osakesäästötilin tuottoja (myyntivoitot tai osingot) rasitetaan tuolla 30 prosentin verolla.
Moni osakesäästäjä valitsee salkkuunsa yleensä niin sanottuja hyviä osingonmaksajia eli yrityksiä, jotka vuodesta toiseen ovat tarjonneet omistajilleen hyvän ja kasvavan osingon. Hyvä esimerkki tästä on Elisa, joka on yksi suosituimmista osakkeista piensijoittajien salkussa. Jos sijoittajalla on Elisan osaketta säilytyksessä arvo-osuustilillään, hän saa Elisan jakaman osingon (1,85 € keväällä 2020), josta yritys pidättää automaattisesti osinkoveron 25,5 %. Tilille sijoittaja saa 1,38 €.

Jos taas sijoittaja hankkii Elisan osaketta osakesäästötililleen, hän saa mainitun osingon lyhentämättömänä. Tämä mahdollistaa sen, että hän voi jälleensijoittaa koko osingon markkinoille ja hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä. Sijoittajan on kuitenkin hyvä huomata, että ulkomaista osaketta hankittaessa tilanne on toinen. Jos sijoittajalla on arvo-osuustilillään esimerkiksi Telian osaketta, ulkomaisesta osingosta pidätetään lähdevero, mutta ulkomaiset verot hyvitetään Suomen verotuksessa. Jos sijoittajalla on Telian osaketta osakesäästötilillään, hänellä ei ole tätä mahdollisuutta.

Osakesäästötilin voi avata ainoastaan luonnollinen henkilö ja nimensä mukaisesti se on tarkoitettu ainoastaan osakesäästämiseen.

Jos sijoittaja myy osakesäästötilillä olevan sijoituksen tappiolla, hän ei voi hyödyntää tappiota verotuksessaan kuten arvo-osuustilillä. Osakesäästötilille hankitulle omaisuudelle ei myöskään voida käyttää hankintameno-olettamaa, jota verovelvollinen voi halutessaan hyödyntää arvo-osuustilillä olevalle omistukselleen. Ainoastaan tilin lopetus antaa sijoittajalle mahdollisuuden hyödyntää syntynyt tappio.

Kuinka onnistun mahdollisimman hyvin osakesäästötilin kanssa?

Kun sijoittaja ensimmäisen kerran pohtii tilinavausta, hänen kannattaa selvittää eri palveluntarjoajan hinnoittelu ja erityisesti se, mitä tilin hallinnointi kokonaisuudessaan sijoittajalle maksaisi. Osakesäästötilin avaus on yleensä ilmaista, mutta kaupankäynti- ja säilytyskulut vaihtelevat eri palveluntarjoajien välillä. Sijoittajan kannattaa vertailla eri vaihtoehtoja, koska kustannuksilla on suuri merkitys sijoittajan lopulliseen tuottoon.

Valitessaan yksittäisiä osakkeita sijoituskohteiksi sijoittajan on huomioitava, että sijoitukseen liittyy tällöin erittäin korkea riski. Yksittäisten, hyvin menestyvien osakkeiden valinta on erittäin hankalaa ja epäonnistuneet osakevalinnat voivat merkittävästi vähentää sijoittajan tuottoa. Hajauttamalla sijoituksia eri maihin ja toimialoille, sijoittaja voi laskea sijoituksiensa riskejä merkittävästi. Sijoittajan on myös hyvä pohtia ajallista hajauttamista tehdessään suoria osakesijoituksia, jolloin hän ei tule sijoittaneeksi kaikkein heikoimpaan hetkeen.

Onnistuneet osakevalinnat ja oikein ajoitetut kaupat voivat kasvattaa sijoittajan varallisuutta huomattavasti lyhyessäkin ajassa. Tällöin korostuu sijoittajan saama verohyöty osaketilistä verrattuna perinteiseen arvo-osuustiliin. Sijoittaja voi hyödyntää täysimääräisesti myös osakesäästötilille maksetut osingot ja näin hyödyntää tehokkaasti korkoa korolle -ilmiötä. Pitkäaikaiselle säästäjälle tämän vaikutus on merkittävä.

Kuvassa on esitetty laskelma korkoa korolle -vaikutuksesta pitkäaikaiselle sijoitukselle. Laskelmassa on käytetty 5 prosentin vuotuista arvonnousua ja 4 prosentin osinkotuottoa. Osakesäästötilin varat nostetaan säästöajan jälkeen tililtä pois, ja tästä maksetaan pääomaverot. Arvo-osuustilin kiertonopeus on 1, ja tällöin arvo-osuustilillä verot tulevat maksettavaksi vuosittain. Kuvasta huomaa, että korkoa korolle nostaa osakesäästötilin tuottoa, ja vaikutus vahvistuu sijoitusajan pidentyessä.

Vaihtoehtoja osakesäästötilille

Osakesäästötiliä pohtivan on hyvä selvittää itselleen muutama seikka ennen sen avaamista: Onko minulla osaamista valita salkkuuni ne yhtiöt, joiden kurssit kehittyvät paremmin kuin markkinat keskimäärin? Onko aikomukseni vain ostaa joitain osakkeita ja pitää ne salkussa käytännössä ikuisuuden? Tarvitsenko osakkeiden tarjoamia tuottoja elämiseen?

Mikäli sijoittaja ei halua tutkia yksittäisiä yhtiöitä ja valita itsenäisesti sijoituskohteita, hänen olisi parempi valita rahastosijoittaminen sen helppouden takia. Sijoittajan ei tällöin tarvitsisi käyttää aikaa sijoituskohteiden valintaan, vaan hän saisi helposti hyvin hajautetun sijoituksen, jota hoidetaan ammattimaisesti. Rahastoja on olemassa valtava määrä ja eri tarpeisiin, joten jokaiselle sijoittajalle löytyy varmasti sopiva vaihtoehto. Sijoittajan kannattaa edelleen muistaa vertailla ratkaisuja ja kuluja, koska nämä kertautuvat vuosien tai vuosikymmenten kuluessa. Esimerkiksi 1,5 prosentin p.a. kulu ei kuulostaa paljolta, mutta vuosien mittaan summa kasvaa suureksi. Rahastojen verotus tapahtuu myytäessä rahasto-osuuksia ja sijoittajalle voi syntyä kaupasta verotettavaa voittoa tai vähennyskelpoista tappiota.

Edelleen, jos kaupankäynti osakesäästötilillä olisi hyvin vähäistä ja varsinkin jos sijoittajalla on tarkoitus käyttää sijoituksista saatavia tuottoja elämiseen, perinteinen arvo-osuustili on todennäköisesti järkevämpi vaihtoehto. Osinkojen verotus on kevyempää ja lisäksi sijoittajalla on mahdollisuus hyödyntää mahdolliset tappiot verotuksessaan. Samoin jos sijoittaja haluaa hankkia ulkomaisia osakkeita omistukseensa, kannattaa pohtia, olisiko järkevämpää ostaa ne suoraan arvo-osuustilille. Arvo-osuustilille sijoittaja voi myös hankkia omistukseensa esimerkiksi pörssilistattuja ETF-rahastoja. ETF-rahastojen kulut ovat matalat, sijoittajan ei tarvitse itse miettiä sijoituskohteita ja laajalti hajautetun rahaston riskikin olisi merkittävästi yksittäisiä osakkeita alhaisempi. Varsinkin uudelle sijoittajalle, jolla ei ole aiempaa kokemusta markkinoista, nämä ovat erinomainen vaihtoehto.

Onko nyt oikea aika aloittaa sijoittaminen?

Tätä kirjoitettaessa maailman osakemarkkinat ovat historian pahimmassa syöksyssä koronaviruksen takia. Maailman osakemarkkinat laskivat nopeasti noin 30 prosenttia, ja jotkin alat kärsivät vielä tätäkin pahemmin. Ne kymmenet tuhannet säästäjät, jotka avasivat osakesäästötilin heti kun se tuli mahdolliseksi, ovat todennäköisesti tällä hetkellä reippaasti tappiolla. Moni sijoittaja varmasti pohtii jo tilin purkamista ja sijoittamisen lopettamista kokonaan. Tämä on harmillista, ja moni tekee tässä pahan virheen. Ennemminkin pitäisi pohtia, tarvitaanko käyttötilillä varoja pahan päivän varalle tuhansia tai kymmeniä tuhansia vai kannattaisiko osa sijoittaa markkinoille. Osakesäästötilin avaaminen ja osakesäästämisen aloittaminen nimenomaan kriisin aikana onkin tosiasiassa kannattavaa.

Osakemarkkinat ovat historiassaan nousseet aina pitkällä aikavälillä ja käytännössä vuosittain markkinoilla sattuu kymmenen prosentin laskujakin. Koronan aiheuttama poikkeuksellinen ja laaja kurssien raju lasku ei siis ole ennennäkemätöntä. Sijoittajan tulee oppia ymmärtämään, että osakesijoittamiseen kuuluvat myös kurssien laskut ja nimenomaan riskin kantamisesta sijoittaja saa myös palkkion tuottojen muodossa. Pitkäaikaisen sijoittajan pitäisi olla mielissään, mikäli markkinat laskevat 10 prosenttia tai enemmän – nämä ovat niitä oston paikkoja. Osakemarkkinat pyrkivät ennakoimaan 6–12 kuukautta eteenpäin yrityksien tilannetta ja tuloksia, ja kurssit nousevatkin jo paljon ennen kuin koronakriisi on saatu lopullisesti taltutettua. Sijoittajan kannattaakin olla ahne, silloin kun muut vielä panikoivat. Miten tässä onnistuu? Pitää omat hermot kurissa ja kannattaa pysyä suunnitelmassaan.

Kirjanpitäjän ja sijoitusneuvojan yhteistyöllä asiakas saa parhaimmat neuvot, ja tätä hän varmasti arvostaa.

Kirjanpitäjän kannattaakin tehdä asiakkaidensa kanssa sijoitussuunnitelma ennen sijoittamisen aloittamista. Suunnitelma auttaa sijoittajaa vaikeissa tilanteissa ja tällöin hän välttää tekemästä hätiköityjä, ja usein kalliita, ratkaisuja. Sijoitussuunnitelmaa tehdessänne miettikää, mitä sijoittamisella tavoitellaan, milloin sijoitettavia varoja tarvitaan ja millaista tuottoa sijoittaja sijoituksilleen haluaa. Jos asiakas on aikeissa avata itselleen tai esimerkiksi lapsilleen osakesäästötilin, muistuta häntä hajauttamisen tärkeydestä. Lisäämällä useita yhtiöitä salkkuun, sijoituksien riskit laskevat nopeasti. Muistakaa myös sijoituksien ajallinen hajauttaminen. Tällöin ei tule sijoittaneeksi kaikkein heikoimpaan aikaan. Osakesäästötilille voi säästää vapaasti minkä suuruisia summia haluaa, kunhan muistaa 50 000 euron rajan. Sijoituksia voi tehdä kuukausittain tai sijoittaa esimerkiksi maksetut osingot.

Jos asiakkaallasi on jo sijoituksia, vaihtakaa ajatuksia yrityksistä ja meneillään olevasta tilanteesta. Keskustelkaa viimeaikaisista kurssiliikkeistä ja siitä, miltä kurssilasku on tuntunut. Sijoitusneuvontaa ei tarvitse antaa, monelle auttaa jo se, että hänellä on joku luotettava taho, joka kuuntelee ja on valmis asiasta keskustelemaan. Varsinkin tappiot ovat sijoittajalle psykologisesti vaikea asia, ne tuntuvat paljon pahemmilta kuin saavutetut voitot. Kaikesta näistä voitte keskustella ilman, että annettaisiin varsinaista sijoitusneuvontaa. Jos asiakas haluaa tarkempia neuvoja tai lisätietoja eri sijoitusvaihtoehtoehdoista, hänet voi tällöin ohjata ottamaan yhteyttä omaan pankkiin tai riippumattomaan sijoitusneuvojaan. Kirjanpitäjän ja sijoitusneuvojan yhteistyöllä asiakas saa parhaimmat neuvot, ja tätä hän varmasti arvostaa.

Yhteenveto

Jos sijoittaja haluaa päättää sijoituskohteistaan itsenäisesti, ja varsinkin jos sijoittaja aikoo tehdä useita kauppoja vuosittain, osakesäästötili on varmasti hyvä vaihtoehto. Osakkeisiin säästäminen on tuottanut historiallisesti huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi perinteiset säästötilit, ja mitä pitempi sijoitusaika, sen parempi lopputulos. Kun sijoitusaika on pitkä, korkoa korolle -ilmiö tekee arvokasta työtä sijoittajalle ja osakesäästötiliä hyödyntämällä tämän merkitys korostuu verrattuna perinteiseen arvo-osuustiliin. Osakesäästötili onkin hyvä uusi työkalu pitkäaikaisille sijoittajille varallisuuden kasvattamiseen, ja toivottavasti se innostaa yhä useampia aloittamaan sijoittamisen!

Asiantuntijana
Kari-Heikki Koskinen Varainhoitaja, Index Varainhoito Oy
SijoittaminenUusimmat Artikkelit
Katso kaikki