CTA Paikka

"Back to basics" yritystaloudessa

10.12.2008
Juha Ahvenniemi
Juha Ahvenniemi

Finanssikriisi johti suhdanteiden heikkenemiseen ja lopulta yhä useamman maan talouden ajautumisen taantumaan. Finanssikriisin syvyys ja taloustaantuma tuntui tulevan yllätyksenä myös arvostetuille asiantuntijoille. Finanssijärjestelmän ja talouden perustan piti kuitenkin olla siinä kunnossa, ettei tällaisia globaaleja talouden ongelmia voitu kuvitella tulevan.

Finanssimaailma keksi keksimistään yhä hienompia instrumentteja, jotka toimivat teoriassa erinomaisesti ja joihin sisältyi loistavia voitto- tai suojausmahdollisuuksia, kuten hedge- ja muita sijoitusrahastoja, johdannaisia, kuten termiinejä ja optioita, futuureja ja swapeja ja muita parempaa tuottoa tai riskeiltä suojautumista tarjoavia tuotteita. Syntyi loputtomasti uusia rahoitusmarkkinoiden kehittymistä heijastavia instrumentteja.

Mikä meni pieleen, kun kuitenkin Yhdysvaltojen finanssikriisissä oli alkujaan kyse ihan tavallisista asuntolainoista? Jo 1980-luvulla Yhdysvalloissa lukuisat rahoituslaitokset ajautuivat konkurssiin kodinparannuslainojen vuoksi, kun niitä myytiin ja myönnettiin köyhille ja maksukyvyttömille asiakkaille, joilla ei alkujaankaan ollut edellytyksiä selvitä lainasta. Sama toistuu taas kerran. Nyt vain uudet instrumentit levittävät ongelmia entistä paljon laajemmalle.

Paras selitys syntyneille ongelmille liittyy ihmisen luontaiseen ahneuteen yhdistettynä vääränlaisiin palkitsemisjärjestelmiin. Palkitseminen hyvin lyhyen tähtäimen tuloksesta taivaallisilla summilla johtaa ahneuskertoimen eksponentiaaliseen kasvuun tavalla, joka ei ole yrityksen edun mukaista. Koko apparaatti pyrki maksimoimaan lyhyen ajan tulosta, jolla ei ole mitään tekemistä yrityksen pitkäaikaisen menestyksen kanssa. Kun vielä ihastuttiin rahoitusmarkkinoiden uusiin instrumentteihin ja niiden avaamiin mahdollisuuksiin, oli soppa valmis. Sitä soppaa syömme nyt me kaikki.

Myös talouden opiskelijat ovat usein valinneet hienolta kuulostavat rahoitusopinnot rahoitusinstrumentteineen jopa niin, että osaaminen aivan keskeisissä yritystalouden kysymyksissä on jäänyt usein perin vaatimattomaksi. Tätä kuvaa se, että korkeakouluista on valmistunut ja valmistuu yritystaloutta opiskelleita, jotka eivät tiedä, ovatko yrityksen poistot sen taseessa vai tuloslaskelmassa. Aiemmin jokainen laskentatoimen opiskelija muisti valmistuttuaan lopun ikäänsä keskeiset kirjanpidon peruskäsitteet.

Nyt on edessä monelta osin paluu perusasioihin. Yritysten talousosastoilla ja ulkoistetun taloushallinnon palveluyrityksissä tarvitaan runsaasti yritysten talousasioiden osaajia – numeronaisia ja -miehiä – jotka ymmärtävät, mistä yritysten talouden keskeisissä asioissa oikeasti perimmältään on kysymys.

Kyky laatia yrityksen kirjanpito ja tilinpäätös yhdistettynä verotuksen ja yhtiöasioiden sekä sisäisen laskentatoimen osaamiseen luovat edelleen pohjan kaikkeen yritysten talouden kanssa toimimiseen. Näiden osaamisen kautta ja pohjalta avautuu todellinen kyky ymmärtää yrityksen taloutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä konkreettisella tavalla.

Kun talouden suhdanteet heikkenevät, yhä useammat yritykset joutuvat miettimään ihan muita asioita kuin ylimääräisen likviditeetin sijoittamista joihinkin hienolta kuulostaviin sijoitusinstrumentteihin. Myöskään yrityksen liiketoiminnan ja talouden johtaminen – by perstuntuma – ei enää riitä, vaan taloutta joudutaan seuraamaan ja suunnittelemaan ihan toiselta pohjalta.

Yritysten talouden todelliset asiantuntijat ovat taas kovaa tavaraa, joille riittää kysyntää. Pitkälti kyseessä on paluu perusasioihin ja niiden hallintaan – back to basics.

PS. Lopuksi kiitän kaikkia Tilisanomien lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivotan omasta ja koko toimituksen puolesta Rauhaisaa Joulun aikaaja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2009!

PääkirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki