CTA Paikka
CTA Paikka

Varojenjako osakeyhtiössä ja liiketaloudellinen peruste

21.5.2014

Jukka Mähönen

Lähtökohtana on aina, että varojenjaon täytyy perustua osakeyhtiölakiin; kuten OYL 13:1.1:ssa säädetään, osakeyhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin osakeyhtiölaissa säädetään 1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta, 2) OYL 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta, 3) OYL 3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä 4) OYL 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta. Momentissa viitatuilla aineellisilla ja menettely­säännöksillä suojataan sekä yhtiön velkojia suhteessa kaikkiin osakkeenomistajiin että vähemmistöosakkeenomistajia suhteessa enemmistöosakkeenomistajiin.

Keskeisimmät varojenjakoa koskevat aineelliset säännökset ovat OYL 13:2, jonka mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden­, ja OYL 13:5, jonka mukaan, jollei yhtiön maksukykyä koskevasta OYL 13:2:stä muuta johdu, yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat. Nämä säännökset muodostavat osakeyhtiölain velkojiensuojajärjestelmän ytimen. Mitä tulee taas osakkeenomistajien keskinäisiin suhteisiin, osakeyhtiölain keskeisenä tavoitteena on varmistaa OYL 1:7:ssä tarkoitettu osakkeenomistajien yhdenvertaisuus.

Toisaalta osakkeenomistajilla on mahdollisuus varsin vapaasti päättää yhtiön asioista osakeyhtiölain aineelliset ja menettelylliset säännökset ohittaen, kunhan he eivät loukkaa pakottavia velkojiensuojasäännöksiä. Tätä kuvastaa OYL 1:9, jonka mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä, joka on tämän lain tai muun lain pakottavan säännöksen taikka hyvän tavan vastainen. Säännöksestä seuraa lisäksi, että yksimieliset osakkeenomistajat voivat poiketa sekä osakeyhtiölain että yhtiöjärjestyksen säännöksistä ja määräyksistä, kunhan he eivät loukkaa lain pakottavia säännöksiä. Varojenjaon osalta tätä periaatetta tarkennetaan OYL 13:6.4:n säännöksellä, jonka mukaan OYL 13:5:ssä tarkoitettua vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin edellä mainitussa OYL 13:1.1:ssa tarkoitetulla tavalla, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta.

Laillinen varojenjako ja liiketaloudellinen peruste

OYL 13:1.1:ssa lueteltujen nimenomaisten varojenjakotapojen ja OYL 13:6.4:ssa tarkoitetun yksimielisten osakkeenomistajien päättämän varojenjaon välillä on kuitenkin katvealue, jota pyritään lähestymään OYL 13:1.3:n säännöksellä, jonka mukaan muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Säännöksen sisältö on sen sanamuodon kieltämättä hienoisesta vaikeaselkoisuudesta huolimatta selvä. Säännös ohjaa tarkastelemaan liiketoimien taloudellista sisältöä oikeudellisen muodon sijasta. Liiketaloudellista perustetta on arvioitava ennen kaikkea yhtiön OYL 1:5:stä ilmenevän voitontuottamistarkoituksen tai yhtiöjärjestyksessä määrätyn muun tarkoituksen kautta.

Kuten korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2006:90 todennut (perustelujen 19 kohta), yhtiön ”varojen käyttö johonkin tarkoitukseen edellyttää yleensä, että yhtiö saa jossakin muodossa vastikkeen omille suorituksilleen. Yhtiön taloudelliseen asemaan nähden merkittävät vastikkeettomat suoritukset yhtiön varoista eivät yleensä ole sopusoinnussa yhtiön tarkoituksen kanssa, jollei voida olettaa niiden tuottavan yhtiölle sellaista epäsuoraa hyötyä, joka tekisi suoritukset yhtiön liiketoiminnallisten etujen kannalta perustelluiksi.” Arvioinnin lähtökohtina on näin ollen sallittu vastikkeellinen yhtiön liiketoimintaan liittyvä ja sitä tukeva suoritus yhtäältä ja vastikkeeton varojen jakamiseen rinnastuva velkojien suojaa loukkaava tilanne toisaalta.

Tämä jako on olennainen yhtiön puolesta toimivien kelpoisuuden ja toimivallan kannalta. OYL 6:2.1:n 1. virkkeen mukaan Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). OYL 6:25:n 1. virkkeen mukaan hallitus myös edustaa yhtiötä. Toisaalta hallituksen yleistoimivallalla on rajansa: hallituksen yhtiön puolesta tekemä oikeustoimi ei sido yhtiötä, jos edustaja ylittää kelpoisuutensa tai toimivaltansa ja se, johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimi­vallan ylityksestä (OYL 6:28.1). Yhtiön toiminnan tarkoitusta pidetään nykyisin toimivallan rajoituksena. On huomattava, että mikäli yksimieliset osakkeenomistajat käyttävät OYL 5:2.2:n 2. virkkeeseen perustuvaa oikeuttaan tehdä yksittäistapauksessa päätöksen hallituksen (tai toimitusjohtajan) yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa, tämä laajentaa heidän toimivaltaansa, koska yksimieliset osakkeenomistajat voivat muuttaa yhtiön toiminnan tarkoitusta.

Tärkeimmät toimivallan ylitystilanteet liittyvät yhtiön tarkoituksen vastaiseen toimintaan ja laittomaksi varojen­jaoksi katsottaviin transaktioihin. Vaikka pätemättömyys edellyttää, että vastapuolen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä, tämän toisaalta oletetaan tuntevan lain pakottavat säännökset, ennen kaikkea yhtiön toiminnan tarkoituksen (OYL 1:5) sekä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan velvollisuuden edistää yhtiön etua (OYL 1:8) sekä pakottavat varojenjakosäännökset.

Liiketaloudellinen peruste tarkoittaa nimenomaisesti toimimista yhtiön tarkoituksen mukaisesti. Liiketaloudellista perustetta arvioitaessa ei siis ole olennaista, osoittautuuko liiketoimi jälkikäteen yhtiölle tappiolliseksi, vaan se, millä perusteella toimenpide on tehty. Ratkaisevaa siis on, että päätöksen tekijöiden olisi pitänyt päätöstä tehdessään tietää, minkä liiketaloudellisen perusteen nojalla he ovat päätöksen tehneet ja voivat tämän myös jälkikäteen näyttää.

Voitontuottamistarkoituksella ei ole yhtä ainoaa yksiselitteistä määritelmää. Vaikka kyseessä on lähtökohtaisesti yhtiön voitontuottamiskyvyn maksimointia pitkällä aika­välillä, myös lyhyen aikavälin voittoa edistäviä toimia voi pitää yhtiön tarkoituksen mukaisina. Olennaista on, että liiketoimi hyödyttää yhtiötä eikä ole sen etujen vastainen.

Yksimieliset osakkeenomistajat

Kuten edellä on jo todettu, OYL 13:6.4:n säännös oikeuttaa poikkeamaan liiketaloudellisesta perusteesta jaettaessa yhtiön varoja, koska kyseessä on yksi laillinen varojenjakomuoto. OYL 1:9:stä ilmenevän periaatteen mukaisesti säännös ei oikeuta poikkeamaan osakeyhtiölain pakottavista säännöksistä. Yksimielisetkään osakkeenomistajat eivät voi näin loukata yhtiön velkojien oikeuksia. OYL 13:6.4 antaa yksimielisille osakkeenomistajille mahdollisuuden määrätä ilman liiketaloudellista perustetta ainoastaan yhtiön vapaasta omasta pääomasta, kunhan yhtiön maksukyky (OYL 13:2) ei vaarannu. Mikäli liiketaloudellinen peruste sen sijaan on olemassa, käytettävien varojen määrää ei ole rajoitettu.

Yhtiön vapaa oma pääoma määritetään OYL 8:1.1:ssa, jonka mukaan yhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto ovat sidottua omaa pääomaa. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat OYL 13:5:ssä tarkoitettua vapaata omaa pääomaa. OYL 13:5:n säännös liittyy OYL 13:3:n 1. virkkeeseen, jonka mukaan varojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. OYL 13:2:n maksukykyisyystesti liittyy puolestaan OYL 13:3:n 3. virkkeen säännökseen, jonka mukaan varojenjaossa on otettava aina huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset. Molemmat säännökset koskevat yhtiön taloudellisen aseman heikentymistä muodollisten varojenjakosäännösten mukaisen vahvistetun tilinpäätöksen jälkeen. Säännöksistä seuraa, että tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut vapaan oman pääoman väheneminen pienentää varojen jakamiseen käytettävissä olevaa määrää.

Toisaalta yhtiön johdolla ja osakkeenomistajilla ei ole ankaraa vastuuta maksukyvystä: maksukykyisyystestin soveltamisessa on olennaista, mitä varoja jaettaessa tiedettiin tai olisi pitänyt tietää eikä se, mitä jälkiviisaana mahdollisesti tiedetään päätöksenteon jälkeen ilmi tulleiden tietojen valossa. Maksukykyisyystestin tarkoituksena ei ole asettaa yhtiön johdolle, osakkeenomistajille tai mahdollisesti tilintarkastajille kohtuuttomia vaatimuksia maksukyvyn arvioinnissa. Näin jälkiviisaudella ei ole merkitystä. Se, että yhtiöstä tulee ­maksukyvytön suhteellisen lyhyenkin ajan kuluttua varojen jakamisesta, ei vielä osoita maksukykyisyystestiä rikotun. (HE 109/2005 vp s. 125 ja 126.) Maksukykyisyyttä arvioidaan kaiken yhtiön johdon ja osakkeenomistajien tiedossa olevan yhtiön taloudellista asemaa koskevan informaation perusteella. Olennainen merkitys on tällöin luonnollisesti tilinpäätösinformaatiolla, mutta varojen jakoon osallistuvilta vaadittava huolellisuus ei rajoitu pelkästään sitä koskevaan tietoon, vaan kaikki tilinpäätöksen valmistumisen jälkeinenkin tieto on huomioitava, kuten OYL 13:3:n 3. virkkeessä korostetaan. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää, että uusimmalle tilinpäätökselle voidaan antaa merkitystä, jos tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat eivät anna aihetta olettaa tilanteen olennaisesti muuttuneen (HE 109/2005 vp s. 125).

Seuraamukset laittomasta varojenjaosta

Jos yhtiö on jakanut varoja vastoin hyväksyttävää liike­taloudellista perustetta tai yksimieliset osakkeenomistajat ovat päättäneet varojenjaosta tase- ja maksukykyisyys­testejä rikkoen, varat on annettu vastoin osakeyhtiölakia. Hallitus, toimitusjohtaja ja osakkeenomistajat eivät ole toimivaltaisia tekemään yhtiön puolesta osakeyhtiölain vastaisia oikeustoimia. Oikeustoimen yhtiötä sitomattomuus tarkoittaa sitä, että oikeustila on palautettava vastaamaan tilannetta ennen sitomattoman oikeustoimen tekemistä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa laittomasti jaettujen varojen välitöntä takaisinmaksua.

Toisaalta OYL 13:4:n mukaan vastoin osakeyhtiölain tai yhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti. Ratkaisevaa palautusvelvollisuuden osalta on, tiesikö tai pitikö osakkeenomistajan tai muun varoja saaneen tietää varojen jakamisen tapahtuneen osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti.

Lisäksi on huomattava OYL 25:1.1:n 4 kohdan säännös, jonka mukaan se, joka tahallaan osakkeenomistajan tai velkojien suojaa loukaten jakaa yhtiön varoja osakeyhtiölain säännösten vastaisesti, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, osake­yhtiörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Ollakseen rangaistava jaon tulee siis tapahtua joko osakkeenomistajan tai velkojien suojaa loukaten.

On myös mahdollista, että yhtiön hallituksen jäsenet, ­toimitusjohtaja tai osakkeenomistajat ovat vahingonkorvausvastuussa, mikäli laittomasti jaettuja varoja ei saa palautettua yhtiölle. Korvausvastuu koskee sekä yhtiön itsensä, osakkeenomistajan että velkojan kärsimää vahinkoa. OYL 22:1.1:n mukaan hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään OYL 1:8:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle (OYL 22:1.2). Myös osakkeenomistajan on OYL 22:2.1:n mukaan korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Jukka Mähönen
professori
Turun yliopisto
 

HenkilöstöhallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki