CTA Paikka
CTA Paikka

Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia

Moni yrittäjä ja pieni yritys ei vielä ole työterveyshuoltopalvelujen piirissä. Osa ei tiedä niistä tai palvelujen hankinnassa on vaikeuksia.
22.10.2014

Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä on ylläpitää ja edistää työterveyttä, työturvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työhön ja työolosuhteisiin liittyviä vaaroja ja haittoja. Työterveyshuolto auttaa kehittämään työtä ja sen tekemisen tapoja terveellisiksi ja turvallisiksi. Tehtäviin kuuluu myös työyhteisöjen toimivuuden kehittäminen. 

Työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyössä ehkäistään ennenaikaista eläköitymistä, työkyvyn heikkenemistä ja vähennetään sairauspoissaoloja, joilla on suuri merkitys pienille yrityksille myös taloudellisesti. Onnistuminen edellyttää työnantajan, yrityksen henkilöstön ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan hyvää yhteistyötä: työkykyä ja työterveyttä edistävistä toimista sovitaan yhdessä, ja kaikki osapuolet osallistuvat niihin myös käytännössä. 

Palvelut kuuluvat niin työntekijöille kuin yrittäjillekin

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöiden työkyvystä ja järjestää heille työterveyshuoltolain määräämät, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut. Niitä ovat muun muassa työn terveysvaarojen, haittojen ja myönteisten tekijöiden selvittäminen, terveystarkastukset sekä tietojen antaminen ja ohjaus työkyvyn tukemiseksi. 

Työterveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus ei ole riippuvainen työsuhteen pituudesta tai muodosta. Ne kuuluu järjestää, jos yrityksessä on yksikin työsuhteessa oleva työntekijä. Ennaltaehkäisevien palvelujen lisäksi työnantaja voi halutessaan järjestää yleislääkäritasoisen, työterveyspainotteisen sairaanhoidon osana yrityksen työterveyshuoltoa. Työterveys­painotteisuus tarkoittaa, että sairauksien hoidossa huomioidaan henkilön työ ja työolosuhteet sekä niiden ­vaikutus sairauteen ja siitä toipumiseen. 

Työterveyshuoltopalvelut on tarkoitettu myös yrittäjille; hekin tarvitsevat tukea työterveydelleen ja työkyvylleen.Yrittäjälle työterveyshuolto on vapaaehtoista, mutta se kannattaa: se on investointi yrittäjän omaan hyvinvointiin ja yrityksen tulevaisuuteen. Työterveyshuoltoasiat on syytä laittaa kuntoon heti yrityksen perustamisvaiheessa.

Uutta palvelua pienille yrityksille ja yrittäjille

Moni yrittäjä ja pieni yritys ei vielä ole työterveyshuoltopalvelujen piirissä. Osa ei tiedä niistä tai heillä on vaikeuksia palvelujen hankinnassa. Epäselvyyttä on myös siitä, mitä työterveyshuollon palveluja työnantajan on järjestettävä ja mitkä ovat vapaaehtoisia. Näitä ongelmia ratkaisee uusi pienten, alle 20 henkilöä työllistävien yritysten ja yrittäjien työterveyshuoltopalvelu. Se on kehitetty Työ­terveyslaitoksen, Suomen Yrittäjät ry:n, STM:n ja työ­markkinaosapuolten yhteistyössä. Palvelu perustuu pienen yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyölle, joka varmistaa, että

  • työ on turvallista ja terveellistä
  • työkykyyn liittyviin haasteisiin tartutaan ajoissa ja vältetään pitkittyneitä sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista eläköitymistä
  • työterveyttä ja työkykyä seurataan säännöllisesti ja edistetään aktiivisesti ja 
  • työn tai työyhteisöjen pulmatilanteisiin saadaan nopeasti apua ja ne ratkaistaan yhdessä.

Pienen yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö käynnistyy työterveyshuoltosopimusneuvottelulla. Siinä yrittäjä saa tietoa työterveyshuollon tarkoituksesta ja palveluista sekä miten työkyvystä huolehditaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Samalla sovitaan, sisältyykö yrityksen työterveyshuoltopalveluihin lakisääteisten, ennaltaehkäisevien palvelujen lisäksi sairaanhoito, jonka järjestäminen on vapaaehtoista. 

Kun kirjallinen työterveyshuoltopalvelusopimus on tehty, sovitaan työnjaosta: mitä työterveyshuolto tekee ­työkyvyn tukemiseksi ja mitkä asiat ovat yrityksen vastuulla. Työterveyshuollon toiminta perustuu aina yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin. Ne selvitetään terveystarkastuksilla, joissa hyödynnetään henkilöstön omaa arviota terveydestään ja työkyvystään sekä niin kutsutulla työpaikkaselvityksellä, jossa arvioidaan työn ja työympäristön myönteiset ja kielteiset vaikutukset terveyteen. Samalla työterveyshuolto voi auttaa pienen yrityksen riskinarvioinnissa, jonka tekeminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. 

Työterveyshuollon toiminnasta tehdään kirjallinen suunnitelma, johon sisältyy kustannusarvio. Ennaltaehkäisevä työterveyshuoltopalvelu pienissä yrityksissä sisältää ainakin seuraavat asiat:

  • Työterveyshuolto on yhteydessä yritykseen vuosittain. 
  • Työpaikkaselvitykset ja tarvittaessa riskinarviointi tehdään sovituin väliajoin tai tarpeen mukaan.
  • Yrityksen henkilöstö arvioi itse terveyttään, työtään ja työolojaan 1–3 vuoden välein.
  • Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran vuoksi tehdään niitä koskevien erillisten ohjeiden mukaisesti, muut tarkastukset tehdään itsearviointien pohjalta tai asiakkaan omasta pyynnöstä.
  • Työterveyshuolto antaa suosituksia toimista työkyvyn ylläpitämiseksi ja neuvoo niiden toteuttamisessa.

Toimintasuunnitelmaan kirjataan lisäksi, miten työ­terveyshuolto osallistuu työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukemiseen työpaikalla, miten työterveyshuollon toimintaa ja yhteistyötä yrityksen kanssa arvioidaan sekä mahdolliset vapaaehtoiset työterveyshuollon palvelut (esimerkiksi sairaanhoito). Jatkossa työterveyshuollon toiminta­suunnitelma päivitetään sovituin väliajoin niin, että palvelut vastaavat yrityksen muuttuvia tarpeita ja tilanteita.

Kela korvaa kustannuksia

Työterveyshuollon kustannuksista saa korvausta Kelalta. Korvauksen ylittävän osan voi vähentää verotuksessa. Työnantajan järjestämän lakisääteisen, ennaltaehkäisevän ­työterveyshuollon kustannuksista Kela korvaa noin ­60 ­prosenttia. Työterveyspainotteisesta sairaanhoidosta korvaus on noin puolet. Samat korvausosuudet koskevat yrittäjien työterveyshuoltoa.

Korvausten saaminen edellyttää, että yrityksellä on ­kirjallinen työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma, työkyvyn tukemisesta on sovittu työ­terveyshuollon ja yrityksen/yrittäjän kesken sekä kirjattu niihin liittyviin dokumentteihin, eivätkä työterveyshuollon kustannukset ylitä Kelan asettamaa vuotuista enimmäismäärää. Enimmäismäärä on työnantajakohtainen enintään yhdeksän­ henkilöä työllistävissä yrityksissä ja työntekijä­kohtainen vähintään kymmenen henkilön yrityksissä. Yrittäjän työ­terveyshuoltopalvelun korvaamisessa noudatetaan yrittäjäkohtaista enimmäismäärää, joka vahvistetaan vuosittain jälki­käteen yleistä kustannuskehitystä vastaavaksi. (www.kela.fi)

Työterveyshuolto, joka sisälsi ennaltaehkäisevät ja sairaanhoitopalvelut, maksoi alle 20 henkilön yrityksissä noin 140 euroa vuodessa työntekijää kohti Kelan korvausten­ ­jälkeen vuonna 2011. Tämä kustannus on vähemmän kuin yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräinen kokonaiskustannus työnantajalle (noin 350 € / sairauspoissaolopäivä).

Hyödyt näkyvät henkilöstössä ja yrityksessä

  • Hyvinvoiva yrittäjä ja henkilöstö toimivat tehokkaasti ja tuottavasti sekä viihtyvät työssään.
  • Hyvinvointi ja työkyky näkyvät työn laadussa ja tukevat yrityksen menestymistä.
  • Yrityksen toimintaan tulee vähemmän häiriöitä, kun pitkät sairauslomat vähenevät ja työhön paluuta sairaus­loman jälkeen tuetaan aktiivisesti.
  • Hyvinvoivan yrityksen maine houkuttelee hyviä työn­tekijöitä ja asiakkaita.

Mistä työterveyshuoltopalveluita saa?

Työterveyshuoltopalvelut voi hankkia omasta terveys­keskuksesta tai kunnallisten liikelaitosten ja osakeyhtiöiden työterveyshuolloista, lääkärikeskusten työterveyshuolloista tai työterveysyhdistyksiltä. Eri maakunnissa toimivat, pienten yritysten työterveyshuoltopalvelua tarjoavat työterveyshuollot yhteystietoineen löytyvät Työterveyslaitoksen www-sivuilta osoitteessa www.ttl.fi.

 

Verovapaa työterveydenhuolto ja korvattavuus

Tuloverolain 69 §:ssä säädetään työterveydenhuollosta verovapaana henkilökuntaetuna. Verovapauden edellytyksiin kuuluu edun tavanomaisuus ja kohtuullisuus. Sitä, mikä on tavanomaista ja kohtuullista, ei laki tarkemmin avaa.  Apuna selvitystyössä ovat lain esityöt (HE 110/1983 vp) sekä niissä edellytetty Verohallinnon ohjaus lain sisällöstä. 

Vanhan ohjeen (10126/33/84) mukaan verovapaata on aina työterveyshuoltolain mukainen pakollinen työterveydenhuolto. Lisäksi tavanomaisena ja kohtuullisena voidaan pitää työ-terveydenhuoltoa, josta työnantaja on oikeutettu saamaan Kelalta korvausta. 

Pohjalla oleva sääntely sitoo korvattavuuden ”tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin”, jotka tässä yhteydessä rinnastuvat tuloverolain ”tavanomaiseen jo kohtuulliseen”. Korvattavuuden rajaukset yleislääkäritasoiseen avosairaanhoitoon sekä avohoitona annettavan terveydenhoitoon johtavat kuitenkin siihen, että korvattavuuden ulkopuolelle jääviä sairaaloiden hoitopäivämaksuja ja tavanomaista korkeampia (noin 2000 €) toimenpidemaksuja ei yleensä voida pitää verovapaina.

Korvattavuus ei yksin ohjaa työterveydenhuollon verovapautta. Verovapaana pidetään esimerkiksi tavanomaista hammashuoltoa, työssä tarvittavia erikoissilmälaseja, työ-terveyslääkärin määräämiä lääkkeitä ja työ-terveyslääkärin lähetteellä saatua erikoislääkärin palvelua, vaikka niitä ei korvattaisikaan. 

Lisäksi on huomattava, että uusimmassa oikeuskäytännössä on todettu, että sairauskuluvakuutuksella täydennetty työterveydenhuolto voi olla verovapaata löyhemmin edellytyksin kuin työnantajan itsensä järjestämä työ-terveydenhuolto. Näin avohoitoon kuulumattomat kirurgiset operaatiot voivat kuulua verovapaaseen työterveydenhuoltoon, kunhan etu on annettu vakuutuksen muodossa ja vakuutuskorvaus on enintään noin 10 000 euroa.

Pääsääntö on kuitenkin edelleen se, että työnantajalle korvattava on työntekijöille vero-vapaata. Verovapautta arvioitaessa merkitystä ei ole sillä, mitä hoitoa työntekijä saisi julkisesta palvelusta maksutta.

Tomi Peltomäki
Verohallinto

HenkilöstöhallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki