Osakassopimus osakeyhtiössä
Osakassopimukseksi voidaan kutsua sopimusta, jossa kaksi tai useampi henkilö sopii siitä, miten he toimivat osakeyhtiön osakkeenomistajina ja/tai yhtiön elinten jäseninä.
Osakassopimusta ei ole laissa erikseen säännelty. Tämä koskee sekä osakassopimuksen sisältöä että muotoa. Osakassopimukseen sovelletaan, mitä laissa on yksityisoikeudellisesti säädetty sopimuksista ja tämän lisäksi osakassopimusta koskevat yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet. Osakassopimusta tulkitaan kuten muitakin sopimuksia.
Osakassopimuksella tavoiteltavat päämäärät vaihtelevat paljon. Niihin vaikuttavat mm. yhtiön koko, millaista toimintaa yhtiö harjoittaa, millainen on yhtiön omistusjakautuma ja missä vaiheessa yhtiön elinkaarta osakassopimus laaditaan. Lisäksi tavoiteltaviin päämääriin vaikuttaa se, harjoittavatko osakassopimuksen osapuolet itse tai heidän edustajansa yhtiön puitteissa elinkeinoa vai osallistuvatko kaikki tai osa heistä yhtiön toimintaan pelkästään sijoittamalla varojaan yhtiöön. Osakassopimuksella tavoitellaan yleisesti yhtiön ja omistussuhteiden kontrolloimista sekä osakkeenomistajien taloudellisten oikeuksien ja velvollisuuksien määrittämistä.
Osakassopimuksella osakkeenomistajat sopivat käyttäytymisestään yhtiön asioissa. Sopimus saattaa olla tilapäinen ja koskea esimerkiksi yhtä yhtiökokousta tai siellä käsiteltävässä yhdessä tai useammassa asiassa tapahtuvaa äänestyskäyttäytymistä taikka sillä voidaan pyrkiä sääntelemään sopimusosapuolten toimintaa yhtiöön liittyvissä asioissa tietyn ajan tai mahdollisesti koko sen ajan, jonka sopimusosapuolet ovat yhtiön osakkeenomistajina.
Osakassopimuksena pidetään pääsääntöisesti sellaista sopimusta, jonka kaikki osapuolet ovat saman osakeyhtiön osakkeenomistajia ja jotka sopivat tähän yhtiöön liittyvistä asioista. Osakassopimus voidaan ymmärtää myös sikäli laajentavasti, että tietyn yhtiön (joko perustettavan tai jo olevan) osakkeenomistajiksi aikovat sopivat käyttäytymisistään tässä yhtiössä. Toisinaan osakassopimuksina pidetään sellaisiakin sopimuksia, jossa tietyn yhtiön osakkeenomistajien lisäksi on muitakin osapuolia, kuten yhtiön velkojia (rahoittajia) tai muita sopimusosapuolia. Sillä seikalla, milloin sopimus määritellään osakassopimukseksi ja milloin ei, ei ole useinkaan käytännössä merkitystä. Sopimukseen liittyvät oikeusvaikutukset määräytyvät yleensä sopimuksen sisällön perusteella, ei sillä perusteella miksi asianosaiset nimittävät sopimusta.
Osakassopimuksen osapuolina voi olla kaksi osakkeenomistajaa, jotka molemmat yhdessä omistavat koko osakekannan puoliksi tai joista toinen on enemmistö- ja toinen vähemmistöasemassa. Jos yhtiössä on enemmän kuin kaksi osakkeenomistajaa, sopimusosapuolina voi olla myös useampia osakkeenomistajia joko kukin erillisesti tai tiettyihin ryhmiin jakautuneena. Osakassopimuksen osapuolet saattavat omistaa yhtiön koko osakekannan tai olla niin sanottuja enemmistöosakkeenomistajia tai vähemmistöosakkeenomistajia. Osakassopimuksella pyritään usein sitomaan varsinaisten sopimusosapuolten lisäksi myös näiden tytäryhteisöt, jos osakkeenomistaja on oikeushenkilö, tai yleensä sellaiset, joihin sopimusosapuolilla on tosiasiallinen määräämisvalta.
Kaikkien osakkeenomistajien tekemä päätös ja osakassopimus ovat eri asioita siinäkin tapauksessa, että osakassopimuksen osapuolina ovat yhtiön kaikki osakkeenomistajat. Edellisen tarkoituksena on korvaamalla yhtiökokouksen päätös vaikuttaa yhtiön asioihin välittömästi siten, kuin yhtiökokouksen pätevä päätös yleensä kyseisessä asiassa vaikuttaa. Jälkimmäisen tarkoituksena on normaalisti vaikuttaa yhtiön asioihin vain välillisesti velvoittamalla sopimusosapuolet käyttäytymään yhtiön elimissä, keskinäisissä suhteissaan tai yleensä yhtiön osakkeenomistajana, siltä osin kun sopimuksessa on näistä asioista sovittu, sopimuksessa sovituin tavoin.
Osakassopimus voidaan tehdä vapaamuotoisesti. Se voidaan tehdä myös suullisesti ja se voi syntyä pelkästään osapuolten tosiasiallisen toiminnan ja käyttäytymisen seurauksena. Käytännössä osakassopimus tehdään yleensä kirjallisesti.
Osakassopimus on usein tarkoitettu sellaiseksi, että lähinnä vain sopimuksen osapuolet ovat tietoisia sen sisällöstä. Poikkeus on pörssiyhtiö, jonka tulee saattaa tietoonsa tulleen osakassopimuksen sisältö tai sen osa julkisuuteen, jos osakassopimus on omiaan vaikuttamaan yhtiön osakkeen arvoon tai, jos siinä on päätetty äänivallan käyttöön liittyvistä asioista. Kun osakassopimus on muissa tapauksissa pääsääntöisesti salainen, mm. tämän vuoksi sopimukseen sisältyviä yksittäisiä määräyksiä ei aina sisällytetä yhtiöjärjestykseen silloinkaan, kun se olisi osapuolten toimin tai muutenkin mahdollista ja yhtiöoikeudellisten vaikutusten aikaansaamiseksi jopa välttämätöntä.
Osakassopimus tulee laatia huolellisesti ja harkiten, koska osakassopimuksen järkeväkään muuttaminen ei myöhemmin enää ole ehkä syntyneiden erimielisyyksien tai joidenkin muiden syiden vuoksi mahdollista tai ei ainakaan helposti toteutettavissa. Jollei osakassopimuksessa ole muuta määrätty, sopimuksen muuttaminen on mahdollista vain kaikkien sopimusosapuolten suostumuksin.
Osakassopimuksen voimaantulosta voivat sopia sen osapuolet. Jos osakassopimuksen voimaantulosta ei ole muuta sovittu eikä olosuhteista muuta ilmene, osakassopimus tulee voimaan sen solmimishetkellä, joka kirjallisessa osakassopimuksessa on allekirjoittamishetki.
Osakassopimuksen tarkoitus
Osakassopimuksen tarkoitus vaihtelee. Osakassopimuksella voidaan pyrkiä esimerkiksi saamaan aikaan tietty päätös yhtiökokouksessa tai estämään sen syntyminen. Pitempiaikaisen osakassopimuksen tarkoituksena voi olla säännellä osakkeenomistajien yhteistoimintaa yhtiön piirissä ja/tai määritellä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa suhteessa toisiinsa ja yhtiöön. Osakassopimuksen kohteena voi olla sekä yhtiöoikeudellisia että muita kysymyksiä. Osakassopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi yhtiön tuotteiden/palvelusten markkinoinnista, hinnoista, yhtiön johdon ja/tai muun henkilökunnan kokoonpanosta ja niin edelleen.
Vähemmistöosakkeenomistajan asemaa voidaan vahvistaa takaamalla hänelle oikeus valita tietty osa yhtiön johdosta ja/tai tilintarkastajista, oikeus saada tietyn suuruinen osinko, jos yhtiöllä on jakokelpoisia varoja, oikeus estää tietynlaisten toimenpiteiden toteutuminen, oikeus saada tietyin edellytyksin osakkeensa lunastetuiksi ja niin edelleen. Myös enemmistöosakkeenomistajan asemaa voidaan vahvistaa siitä, mitä se olisi pelkästään lain nojalla. Vähemmistöosakkeenomistaja voi sitoutua olemaan vastustamatta sellaisia päätöksiä, joiden syntymiseen sen ääni- ja/tai osakemäärä riittäisi. Enemmistöosakkeenomistajalle on voitu antaa myös oikeus lunastaa vähemmistöosakkeenomistajan osakkeet määrättyjen edellytysten täyttyessä tai vastaavasti vähemmistöosakkeenomistajalla on oikeus myydä ne enemmistöosakkeenomistajalle tai tämän määräämälle.
Osakkeenomistaja voi osakassopimuksella yleensä luopua sellaisista oikeuksista, joita hänelle osakkeenomistajana OYL:n tai muun lain nojalla kuuluu, kuten oikeus tietyissä tilanteissa olla käyttämättä yhtiöjärjestykseen perustuvaa lunastusoikeutta osakkeen siirtyessä uudelle omistajalle ja ottaa vastatakseen sellaisista velvoitteista, joita hänellä ei tämän asemansa perusteella ole. Yhtiöjärjestyksen määräykset eivät myöskään sinänsä estä asianomaisia keskinäisessä suhteessaan sitovasti sopimasta yhtiön asioista yhtiöjärjestyksen määräyksistä poikkeavasti. Osakassopimuksella ei voida kuitenkaan korvata tai muuttaa yhtiöjärjestyksen määräyksiä eikä yhtiökokouksen tai yhtiön muiden elinten päätöksiä. Tosin osakassopimus, jonka takana on yhtiön koko osakekanta, voi joissakin tilanteissa korvata yhtiökokouksen yksittäisen päätöksen ja vastaavasti hallituksen/hallintoneuvoston päätöksen, jos osapuolet muodostavat täysilukuisen hallituksen/hallintoneuvoston.
Toisinaan pyritään myös itse yhtiö sitomaan osakassopimukseen. Tämä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista muuten kuin että yhtiö asianmukaisissa elimissä (yhtiökokouksessa/hallituksessa/hallintoneuvostossa) päättää niistä asioista, jotka ovat osakassopimuksen kohteena. Läheskään kaikissa tapauksissa yhtiön elimet eivät kuitenkaan voi päätöksillään sitoa yhtiötä tai sen osakkeenomistajia noudattamaan tulevaisuudessa osakassopimusta.
Osakassopimuksen sisältö
Osakassopimuksen sisältöä ei ole laissa säännelty. Seuraavassa luettelen seikkoja, joista voi olla syytä tai joista usein yleensä sovitaan osakassopimuksessa. Luettelo on esimerkinomainen eikä läheskään tyhjentävä. Tällaisia mainintoja tai sopimusmääräyksiä ovat esimerkiksi: 1) sopimuksen tausta ja tarkoitus, 2) sopimuksessa mainittujen keskeisten käsitteiden määritelmät, 3) sopimuksenteko-oletukset (sopijapuolten vakuutukset tietojen oikeellisuudesta, liiketoimintaperiaatteet ja muut keskeiset periaatteet), 4) hallinto ja päätöksenteko (yleiset periaatteet, toimivaltajako, osakkeenomistajat ja yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja), 5) omistuksen hallinnoiminen (osakkeiden siirto- ja panttauskielto, myötämyyntioikeus ja -velvollisuus, mahdollisten uusien osapuolten hyväksyminen, uudet osakkeet ja osakkeeseen oikeuttavat muut erityiset oikeudet), 6) omistuksesta irtaantuminen (missä eri tilanteissa sekä vapaaehtoinen/sopimusrikkomuksesta johtuva luopuminen osakkuudesta), 7) rahoitus ja varojenjako (sijoitukset yhtiöön, muu lisärahoitus, osingon ja muun varojenjaon periaatteet, muut tulot yhtiöstä), 8) sopimusosapuolten panostukset yhtiöön (työntekovelvoite, immateriaalioikeudet, salassapito ja kilpailukielto), 9) kontrolli ja tiedonsaanti (raportointi, muu tiedonsaantioikeus, tilintarkastus ja erityistilintarkastus), 10) seuraukset sopimusrikkomuksesta (sopimussakko, vahingonkorvaus, osakkeiden luovutusvelvollisuus), 11) sopimuksen voimassaolo ja päättyminen (voimaantulon edellyttämät toimet, päättyminen eri tilanteissa ja päättymisen ehdot), 12) sopimukseen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen eri tilanteissa, 13) sopimuksen täytäntöönpano ja erimielisyyksien ratkaiseminen (riitojen ratkaisu ja sovellettava laki) sekä 14) muut yleiset juridiset ehdot (ilmoitukset, tiedoksiannot, sopimusmääräysten tulkintaan liittyvät määräykset ynnä muut).
Pääomasijoittajaa koskevassa osakassopimuksessa on syytä sopia samoista seikoista kuin edellisessä kappaleessa on sanottu. Lisäksi pääomasijoittajaa koskevassa osakassopimuksessa on syytä mainita tai sopia 1) sijoitustutkimuksesta (due diligence), 2) toimenpiteistä osakassopimuksen hyväksymisen yhteydessä, 3) jatkorahoituksen sopimisesta, 4) tilintarkastuksesta, 5) sijoituksesta aiheutuvista kustannusten jaosta, 6) sijoittajan oikeudesta saada tietoja yhtiöstä, 7) ilmoituksista sijoittajalle, 8) laajemmista vakuutuksista, 9) mahdollisuudesta säilyttää omistuksen suhteellinen osuus tulevilla rahoituskierroksilla ja 10) omistuksen realisointietuoikeusjärjestyksestä.
Osakassopimuksessa on luonnollisesti mainittava myös sopijapuolet ja sopimuksesta tulisi ilmetä myös sen laatu osakassopimuksena (esimerkiksi otsikko tai johdantoteksti). Sopijapuolet saattavat ilmetä myös pelkästään siitä, ketkä sopimusosapuolina allekirjoittavat osakassopimuksen. Kirjallinen sopimus on syytä päivätä. Sopimuksen solmiminen ei edellytä todistajien läsnäoloa tai mahdollisten todistajien allekirjoitusta sopimusasiakirjassa.
Osakassopimuksen sitovuus
Pääsääntöisesti osakassopimus sitoo sen osapuolia kuten muutkin sopimukset. Toisaalta osakassopimuksilla ei yleensä ole yhtiöoikeudellista vaikutusta. Osakassopimus voi kuitenkin vaikuttaa konsernisuhteen syntymiseen. Osakassopimuksen vastainen menettely yhtiökokouksessa tai muussa yhtiön elimessä ei sinänsä aiheuta asianomaisen päätöksen tai muunkaan yhtiön elimen päätöksen pätemättömyyttä. Sitä vastoin sopimuksen vastainen menettely saattaa aiheut-
taa siihen syyllistyneelle sopimusosapuoltaan tai -osapuoliaan kohtaan vahingonkorvausvelvollisuuden tai muun sellaisen seurauksen, joka yleensä liittyy sopimuksen rikkomiseen. Poikkeuksellisesti osakassopimuksen rikkomisella saattaa tosin välillisesti olla vaikutusta yhtiön elinten päätösten pätevyyteenkin esimerkiksi jos sen voidaan katsoa johtaneen oikeustoimilaissa tarkoitetun kunnianvastaisen tai arvottoman olotilan syntymiseen tai siten, että jollekin on annettu epäoikeutettua etua yhtiön tai toisten osakkeenomistajien kustannuksella. Samoin kolmas henkilö saattaa poikkeuksellisesti omaksi edukseen vedota osakassopimukseen.
Jotta osakassopimuksen määräyksellä olisi yhtiöoikeudellinen vaikutus, määräyksen pitää olla myös yhtiöjärjestyksessä. Osakassopimuksen määräyksen tulee tällöin täyttää OYL:ssa yhtiöjärjestyksen määräyksille säädetyt edellytykset. Yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräys-tä, joka on OYL:n tai muun lain pakottavan säännöksen taikka hyvän tavan vastainen. Esimerkiksi yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä siitä, että osakkeenomistaja on velvollinen osallistumaan yhtiökokoukseen tai käyttäytymään siellä tietyllä tavalla taikka että puolet tai enemmistö hallituksen jäsenistä tai tilintarkastajista asetetaan tai erotetaan muussa järjestyksessä kuin yhtiön omien elinten toimesta.
Osakassopimussuhteen päättyminen
Osakassopimuksen voimassaolosta voivat sen osapuolet sopia. Se voi olla irtisanomisenvarainen tai määräaikainen. Edellisessä tapauksessa irtisanomisoikeus voi riippua tiettyjen seikkojen tapahtumisesta tai tapahtumatta jäämisestä tai olla sellaisesta riippumaton. Määräaikaisen sopimuksen päättyminen voi olla sidottu kalenteriin tai johonkin muuhun seikkaan. Jos osakassopimuksen voimassaolosta ei ole sovittu, sopimusta voidaan lähtökohtaisesti pitää toistaiseksi voimassa olevana. Se voidaan kussakin tilanteessa erillisesti arvioidun kohtuullisen ajan puitteissa irtisanoa. Osakassopimuksen määräykset saattavat kuitenkin johtaa tulkintaan, jonka mukaan osakassopimus on tarkoitettu olemaan voimassa esimerkiksi ainakin tietyn ajan tai esimerkiksi niin kauan, kun asianosaiset ovat yhtiön osakkeenomistajia. Tällaiset tilanteet edellyttävät tapauskohtaista ratkaisua. Osakassopimuksessa on joskus sovittu siitä, että tietyt määräykset ovat voimassa osakassopimuksen päättymisen jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi sopimussakkoa, vahingonkorvausta, kilpailukieltoa, salassapitoa, riidanratkaisua ja sovellettavaa lakia koskevat määräykset. Tapauskohtaisesti on ratkaistava, missä määrin ja kuinka kauan osakassopimuksen päättymisestä edellä mainitut määräykset ovat voimassa.
Henkilö, joka hankkii osakkeita osakassopimukseen sidotulta, ei osakkeiden omistusoikeuden saamisen perusteella tule vastoin tahtoaan osakassopimukseen sidotuksi, vaikka hän tietäisikin osakassopimuksen olemassaolosta, ja vaikka osakassopimuksessa olisi tällainen määräys. Toisaalta tapauskohtaisesti on ratkaistava, missä määrin osakkeenomistajan, joka on osakassopimuksen osapuoli, luopuminen osakkeista vaikuttaa jäljelle jääneiden osakassopimukseen osallisten sidonnaisuuteen sopimukseen ja millä edellytyksillä uusi osakkeenomistaja halutessaan tulee osakassopimuksen osapuoleksi. Jos osakassopimuksesta ei muuta johdu, vanhojen osakassopimuspuolten ei tarvitse hyväksyä osakkeiden uutta omistajaa sopimuksen osapuoleksi.
Osakassopimussuhteen valvonta
Osakassopimusosapuolten toiminnan ja taloudellisen aseman keskinäisen valvonnan tulee jatkua koko osakassopimussuhteen ajan. Valvonnan tarkoituksena on, että kukin sopimusosapuoli täyttää oman sopimusvelvoitteensa. Valvonnan tulee olla aktiivista. Jos sopimusosapuolen sopimusrikkomukseen ei reagoida riittävän nopeasti, seurauksena voi olla osassopimuksella saavutetun oikeuden menettäminen. Reklamaatio sopimusrikkomuksesta tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä siitä, kun sopimusrikkomus havaittiin tai se olisi tullut havaita ja todisteellisesti.
Osakassopimuksesta johtuvan riidan ratkaiseminen
Käytännössä osakassopimuksesta johtuvat riidat pyritään ensisijaisesti yleensä ratkaisemaan neuvotteluteitse. Mikäli riitaa ei saada näin ratkaistua, riita voidaan saattaa oikeuden ratkaistavaksi. Osakassopimuksesta johtuvat riidat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, jos osakassopimuksessa ei ole asiasta muuta määräystä. Osakassopimuksesta johtuvia riitoja koskevia oikeudenkäyntejä ei kuitenkaan yleensä haluta saattaa yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, koska yleisessä tuomioistuimessa asian käsittely on suuremmaksi osaksi julkista ja tosiasiallisesti liian hidas liike-elämän vaatimuksille. Välimiesmenettelyn etuna on, että asian käsittely on salaista, välimiesoikeuden päätös on lopullinen eikä siitä siten voi valittaa ylempään tuomioistuimeen kuten yleisen tuomioistuimen ratkaisusta. Osakassopimuksesta johtuvan riidan käsitteleminen välimiesoikeudessa edellyttää kirjallista välityssopimusta. Kirjallisesti tehtyyn osakassopimukseen voidaan sisällyttää tätä koskeva määräys. Jos asiasta puuttuu määräys kirjallisessa osakassopimuksessa tai jos osakassopimus ei ole kirjallinen, riidan ratkaisemisesta välimiesoikeudessa voidaan tehdä erillinen sopimus, kun osakassopimuksesta johtuva riita on tullut ajankohtaiseksi.
