CTA Paikka

Yrityksen toimimisesta ylivelkaisena ja purkamisesta

Yhtiöoikeuskoulu osa 10/12
15.5.2012 Kalle Kyläkallio OTK, VT, asianajaja Asianajotoimisto Susiluoto Oy

Tässä artikkelissa käsiteltävien yrityksen toimimista ylivelkaisena ja purkamista koskevat lainsäännökset sisältyvät pääosin lakiin avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä (AKYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL). Myös toiminimilaissa (TNL) ja kaupparekisterilaissa (KRL) on yrityksen purkamiseen liittyviä säännöksiä. Lisäksi yhtiösopimukseen ja yhtiöjärjestykseen voidaan lainsäädännön osoittamissa rajoissa ottaa yrityksen toimimista ylivelkaisena ja purkamista koskevia määräyksiä. Tässä artikkelissa ei käsitellä osuuskuntaa. Tässä artikkelissa ei käsitellä verotukseen liittyviä seikkoja. Ne on tässä kuten monessa muussakin tilanteessa syytä ensin selvittää, ennen kuin päätetään toteuttaa yrityksen purkaminen.

Toimiminen ylivelkaisena

Yksityisliike, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö saavat toimia jatkuvasti ylivelkaisena. Ylivelkaisuuden kestoa tai määrää ei ole laissa rajoitettu. Ylivelkaisuuden aikana kuten muunakaan aikana ei saa loukata velkojia esimerkiksi tekemällä yrityksen puolesta sitoumuksia, joita yritys ei ylivelkaisuutensa vuoksi kykene täyttämään. Velkojan käsitettä ei ole laissa tarkemmin säännelty. Velkojana pidetään sitä, jolla on saamisoikeus velalliselta. Velka voi olla rahaa tai muita velvoitteita.

Yhtiön johdon lähinnä osakeyhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan sekä avoimessa yhtiössä yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisen yhtiömiehen tulee jatkuvasti seurata yhtiön taloudellisen tilanteen kehittymistä. Sama koskee yksityistä elinkeinonharjoittajaa yksityisliikkeen osalta. Osakeyhtiössä taloudellisen tilanteen ja varsinkin oman pääoman määrän seuranta on korostetumpaa kuin yksityisliikkeessä taikka avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä. Jos yhtiön taloudellisessa tilanteessa tapahtuu negatiivinen muutos esimerkiksi suuri tappio yhtiön olosuhteisiin nähden, tilannetta tulee seurata tarkemmin ja tarvittaessa on tehtävä korjausliike taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Korjausliikkeenä voi olla esimerkiksi yhtiön omaisuuden myynti, pääomittaminen tai toiminnan kehittäminen voitolliseksi.

Yksityisliikkeen, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön osalta ei ole laissa säännöstä yhtiön oman pääoman määrään tai maksukykyyn liittyviä rajoituksia kuten osakeyhtiössä.

Yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 2 500 euroa ja julkisen osakeyhtiön 80 000 euroa. Se, että osakeyhtiöltä puuttuu osittain varoja koko osakepääomansa katteeksi tai että osakeyhtiön oma pääoma on negatiivinen (= yhtiöllä on enemmän velkaa, kun mikä on varojen arvo), ei sinänsä estä osakeyhtiötä jatkamasta toimintaansa. Sen sijaan osakeyhtiö ei saa jakaa varoja osakkeenomistajille tai muille yhtiön varoihin oikeutetuille, jos osakeyhtiö on maksukyvytön tai varojen jakaminen aiheuttaa osakeyhtiön maksukyvyttömyyden. Nämä osakeyhtiötä koskevat rajoitukset eivät kuitenkaan aina toimi tehokkaana osakeyhtiön velkojien saatavia suojaavana puskurina.

Liiketoiminnan tappiollisuus ei velvoita yhtiön omistajia antamaan varoja yhtiölle, jollei yhtiösopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä ole poikkeuksellisesti muuta määrätty (nk. lisämaksuvelvollisuus). Vapaaehtoisesti he toki voivat näin tehdä.

Negatiivinen oma pääoma

OYL:n mukaan jos osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma (osakeyhtiön koko kirjanpidollinen oma pääoma, siihen luettuna myös osakepääoma) on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus kaupparekisteriin riippumatta siitä, onko osakeyhtiö yksityinen osakeyhtiö vai julkinen osakeyhtiö.

Osakeyhtiön kanssa liike- tai muissa taloudellisissa suhteissa olevat tai sellaisiin suhteisiin aikovat saatetaan kaupparekisteri-ilmoituksen kautta tietoisiksi osakeyhtiön heikosta taloudellisesta tilasta ja samalla yhtiön riskipitoisuudesta sopimuskumppanina. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönti voi johtaa siihen, että sen tekemisen laiminlyöneet hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja joutuvat vahingonkorvausvelvollisiksi niitä osakeyhtiön velkojia kohtaan, jotka ovat tietämättömiä osakeyhtiön kyseisestä taloudellisesta tilasta ja ovat tästä syystä kärsineet vahinkoa. Ylivelkainen osakeyhtiöhän saattaa helposti ajautua konkurssiin, jolloin osakeyhtiön velkojat yleensä menettävät joko kokonaan tai osaksi mahdollisuutensa saada maksu saatavistaan osakeyhtiöltä.

Osakeyhtiön hallituksen tulee jatkuvasti seurata yhtiön oman pääoman kehittymistä ja erityisesti myös silloin, kun yhtiön rakenteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, toimintoja myydään tai lopetetaan, saneeraustoimenpiteitä toteutetaan tai kun yhtiön toimintoihin nähden suuri tappio toteutuu. Mitä lähempänä ollaan yhtiön oman pääoman negatiivisuutta, sen tärkeämpää on yhtiön oman pääoman määrän aktiivinen seuranta. Tämä koskee myös tilannetta, jossa julkisen osakeyhtiön oma pääoma lähenee alle puolta osakepääomasta. Hallitus voi havaita yhtiön oman pääoman negatiivisuuden joko tilinpäätöstä laatiessaan tai yhtiön toiminnan aikana esimerkiksi tavanomaisesta talousraportoinnista.

Ilmoitusta yhtiön oman pääoman negatiivisuudesta kaupparekisteriin ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos hallitus havaittuaan yhtiön oman pääoman negatiivisuuden välittömästi ryhtyy riittäviin toimiin yhtiön oman pääomatilanteen korjaamiseksi ja nämä toimet poistavat yhtiön oman pääoman negatiivisuuden. Pääomatilanteen korjaantuminen tulee tapahtua viimeistään silloin, kun kaupparekisteri-ilmoitus negatiivisesta omasta pääomasta olisi tehtävä kaupparekisteriin.

Osakepääoman menettämistä koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa osakeyhtiön tekemän rekisteri-ilmoituksen perusteella, jos osakeyhtiön oma pääoma on rekisteri-ilmoitukseen liitetystä taseesta ja muusta selvityksestä ilmenevällä tavalla yli puolet osakepääomasta. Jos osakeyhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, taseen ja muun selvityksen on oltava tilintarkastettuja.

Oman pääoman määrää laskettaessa edellä mainituissa tilanteissa luetaan OYL 12 luvussa tarkoitettu pääomalaina omaksi pääomaksi. Lisäksi yhtiön omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus (poistoero) ja yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset otetaan huomioon oman pääoman lisäyksinä. Jos yhtiön omaisuuden todennäköinen luovutushinta on muuten kuin tilapäisesti sen kirjanpitoarvoa olennaisesti suurempi, saadaan myös todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus ottaa huomioon oman pääoman lisäyksenä. Edellä tarkoitetuissa oman pääoman lisäyksissä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja niistä on annettava perusteltu selvitys toimintakertomuksessa tai taseen liitetietona.

Oma pääoma alle puolet osakepääomasta julkisessa osakeyhtiössä

OYL:n mukaan jos julkisen osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Julkisen osakeyhtiön hallitus voi havaita tämän seikan joko tilinpäätöstä, välitilinpäätöstä tai osavuosikatsausta laatiessaan tai yhtiön toiminnan aikana esimerkiksi tavanomaisesta talousraportoinnista. Jos yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Tämä koskee myös edellä mainittua tilannetta, jossa julkisen osakeyhtiön oma pääoma on jo havaitsemisen hetkellä negatiivinen. Yhtiökokous on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta. Juuri lausuttua ei sovelleta yksityiseen osakeyhtiöön. Jos julkisen osakeyhtiön tervehdyttäminen ei onnistu, se ei johda automaattisesti yhtiön asettamiseen selvitystilaan, vaan yhtiön toiminta voi jatkua ilman mitään laissa säädettyjä aikarajoituksia.

Osakeyhtiön liiketoiminnan tappiollisuus voi aiheuttaa sen, että osakeyhtiöllä ei riitä enää varoja koko osakepääoman katteeksi. Tällöin osakeyhtiöllä on ilman OYL 14:3-5:ssä säädettyä velkojiensuojamenettelyä oikeus mutta ei velvollisuutta alentaa osakepääomaansa sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä. Tässäkään tapauksessa OYL:ssa säädettyä osakepääoman vähimmäismäärää ei saa alittaa. Jos osakepääomaa on alennettu tappion kattamiseksi, alentamisen rekisteröimistä seuraavien kolmen vuoden aikana yhtiön vapaata omaa pääomaa voidaan jakaa osakkeenomistajille vain noudattaen OYL 14:3-5:ssä säädettyä velkojiensuojamenettelyä. Velkojalla ei kuitenkaan ole oikeutta vastustaa jakamista, jos osakepääomaa on korotettu vähintään alentamismäärällä.

Kun osakeyhtiön oma pääoma on negatiivinen tai kun julkisen osakeyhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, osakeyhtiön pääomarakennetta voidaan tervehdyttää kasvattamalla sijoitetun vapaan oman pääoman määrää. Tämä voi tapahtua tilanteesta riippuen esimerkiksi maksullisella osakeannilla annettavan osakkeen tai maksullisen optio- ja muun osakkeeseen oikeuttavan erityisen oikeuden merkintähinnalla, jota ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, muulla oman pääoman sijoituksella, jota ei merkitä muuhun rahastoon tai konserniavustuksella.

Yrityksen purkautumisesta

Yksityisliike, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö päättävät pääsääntöisesti itse omasta purkautumisestaan.

Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö voivat purkautua myös sulautumisen kautta. Lisäksi osakeyhtiö voi purkautua jakautumisen kautta. Lisäksi yksityisliike, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö voivat purkautua konkurssin kautta. Konkurssiin asetettu yhtiö katsotaan purkautuneeksi, jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä tai sen käytöstä on määrätty konkurssissa. Lisäksi avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö voivat purkautua hiljaisesti KRL 24 §:n nojalla. Tässä kappaleessa mainittuja purkautumistapoja ei käsitellä tässä artikkelissa.

Velkavastuiden osalta on muistettava, että yksityisen elinkeinonharjoittajan sekä avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet ovat vastuussa yhtiönsä veloista, eikä velkavastuu lakkaa, vaikka yksityisliike lakkaa olemasta taikka kun avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö purkautuu.

Yksityisliike

Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi halutessaan koska tahansa päättää yksityisliikkeensä lopettamisesta. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja on merkitty kaupparekisteriin, yksityisliikkeen lopettamisesta pitää tehdä lopettamisilmoitus kaupparekisteriin. Mahdolliset yrityskiinnitykset on kuoletettava tai otettava vastattavaksi toisen yrityksen toimesta, ennen kuin yksityisliikkeen elinkeinotoiminta voidaan merkitä rekisteriin lakanneeksi. Kun elinkeinon lakkaamista koskeva ilmoitus on rekisteröity, yksityisen elinkeinonharjoittajan tiedot poistetaan kaupparekisteristä ja toiminimen rekisteröintisuoja päättyy.

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön yhtiömiehet voivat koska tahansa sopia yhtiön purkamisesta riippumatta siitä, onko yhtiösopimuksessa määrätty asiasta ja yhtiösopimuksen mahdollisista määräyksistä riippumatta.

Yhtiösopimuksessa on saatettu sopia purkamisen edellytyksistä esimerkiksi millä enemmistöllä purkamispäätös on tehtävä tai kuinka kauan tai millä edellytyksillä yhtiö on tarkoitettu toimimaan. Tavallisinta kuitenkin on, että yhtiösopimuksessa sovitaan irtisanomisajasta, jonka kuluttua, kun irtisanominen on tapahtunut, yhtiö on purettava. Yhtiön purkamisvaatimus, perustuupa se sopimukseen tai lakiin, johtaa yhtiön asettamiseen selvitystilaan.

Yhtiömiehellä on oikeus lain nojalla vaatia avoimen yhtiön purkamista:

1) Yhtiömies a) on irtisanonut yhtiösopimuksen ja irtisanomisaika on kulunut, tai b) sovittu yhtiökausi on päättynyt. Jos yhtiösopimuksessa ei ole sovittu yhtiökauden päättymisestä eli yhtiösopimus on voimassa toistaiseksi, irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jollei muusta irtisanomisajasta ole sovittu. Jokaisella yhtiömiehellä on oikeus irtisanoa sopimus milloin tahansa ilmoittamalla siitä toisille yhtiömiehille. Jos avoimen yhtiön toimintaa jatketaan huolimatta yhtiösopimuksessa sovitun yhtiökauden päättymisestä, pidetään yhtiösopimusta sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Tätä sovelletaan myös yhtiömiehen eliniäksi tai yli kymmeneksi vuodeksi solmittuun yhtiösopimukseen, kun yhtiömieheksi ryhtymisestä on kulunut kymmenen vuotta.

2) Toinen yhtiömies joutuu konkurssiin tai hänen yhtiöosuutensa ulosmitataan;

3) Toinen yhtiömies on kuollut eikä ole sovittu tai sovita avoimen yhtiön toiminnan jatkamisesta tästä huolimatta; taikka

4) Edellytykset avoimen yhtiön toiminnan jatkamiselle ovat rauenneet sen vuoksi, että a) toinen yhtiömies aa) olennaisesti rikkoo yhtiösuhteeseen perustuvia velvollisuuksiaan tai ab) jatkuvasti käyttää asemaansa yhtiössä yhtiön edun vastaisesti taikka b) avoimen yhtiön toiminnan jatkamista on pidettävä kohtuuttomana yhtiömiehen kannalta ottaen huomioon hänen tai toisen yhtiömiehen terveydentilan, taloudellisen aseman tai muun vastaavan seikan suhteen tapahtuneet muutokset tai yhtiön muiden toimintaedellytysten olennainen huonontuminen.

Muilla kuin yhtiömiehellä on oikeus yhtiön purkamista:

1) Yhtiömiehen konkurssipesä, kun yhtiömies on asetettu konkurssiin;

2) Ulosmittauksen johdosta yhtiömiehen yhtiöosuuden pakkohuutokaupalla ostanut; ja

3) Yhtiömiehen kuoltua hänen kuolinpesänsä, jollei avoimen yhtiön toiminnan jatkamisesta sovita.

Kun vaatimus avoimen yhtiön purkamisesta on tehty, yhtiömiehet voivat sopia siitä, miten avoin yhtiö puretaan. Silloin kun yhtiömies on konkurssissa, yhtiömiehen osuus on ulosmitattu tai osuuden on ostanut joku pakkohuutokaupassa, sopimus edellyttää myös tällaisen tahon suostumusta. Sama koskee yhtiömiehen kuoltua hänen kuolinpesäänsä. Sopimus voi koskea myös sitä, että sen, jota purkamisperuste koskee, yhtiöosuus lunastetaan ja avoin yhtiö jatkaa jäljelle jääneiden yhtiömiesten harjoittamana toimintaansa. Jos avoimessa yhtiössä on vain kaksi yhtiömiestä, jäljelle jäänyt yhtiömies voi jatkaa enintään vuoden avoimen yhtiön toimintaa avoimena yhtiönä. Jollei hän sinä aikana ota yhtiöön yhtä tai useampaa uutta yhtiömiestä, avoin yhtiö katsotaan purkautuneeksi. Tämä koskee myös tilannetta, jossa muusta kuin yhtiöosuuden lunastuksen johdosta avoimeen yhtiöön jäljelle jää yksi yhtiömies.

Yhtiömiehet voivat päättää selvitystilan lopettamisesta ja yhtiön toiminnan jatkamisesta. Jos vain osa yhtiömiehistä haluaa jatkaa yhtiön toimintaa yhdessä, heillä on oikeus lunastaa muiden yhtiömiesten yhtiöosuudet. Jos yhtiömiehet eivät sovi siitä, ketkä heistä jatkavat yhtiön toimintaa, on oikeus jatkamiseen sillä yhtiömiesten ryhmällä, jossa heitä on eniten. Jos tällaiset ryhmät ovat yhtä suuret tai jos useat yhtiömiehet haluavat jatkaa yhtiön elinkeinotoimintaa yksinään, ratkaistaan etuoikeus arpomalla.

Jos sopimusta avoimen yhtiön purkamistavasta ei saada aikaan, yhtiö on purettava niin kuin AKYL 5 luvussa säädetään. Tässä tapauksessa tuomioistuin määrää selvitysmiehen hoitamaan yhtiön purkamisen. Selvitysmiehen määräämistä voivat vaatia kaikki ne, joilla on ollut oikeus vaatia avoimen yhtiön purkamista ja lisäksi, jos yhtiömiehen yhtiöosuus on ulosmitattu, yhtiömiehen ulosottovelkoja. Selvitysmiesten tehtävänä on huolehtia yhtiön velkojen maksamisesta ja jäljelle jääneen omaisuuden jakamisesta yhtiömiesten kesken yhtiösopimuksen mukaisesti. Jos yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, avoimen yhtiön omaisuus on sitä jaettaessa käytettävä velkojen maksun tai kattamisen jälkeen ensisijaisesti yhtiömiesten jäljellä olevien panosten palauttamiseen. Jos avoimen yhtiön omaisuus ei riitä panosten täysimääräiseen palauttamiseen, jaetaan omaisuus panosten suuruuden mukaisessa suhteessa. Jos ylijäämää jää, se jaetaan niiden perusteiden mukaan, joita sovelletaan avoimen yhtiön voittoa jaettaessa. Selvitystilan päätteeksi selvitysmiehen tulee tehdä tili toiminnastaan. Selvitysmies on oikeutettu saamaan yhtiön varoista kohtuullisen palkkion ja korvauksen kuluistaan. Sen jälkeen kun avoimen yhtiön omaisuus on jaettu tai yhtiö muuten on katsottava purkautuneeksi, on yhtiömiehen tai tuomioistuimen määräämän selvitysmiehen viipymättä tehtävä purkautumisesta ilmoitus kaupparekisteriin.

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiötä koskevassa yhtiösopimuksessa voidaan sopia yhtiön purkamisedellytyksistä.  Kukin yhtiömies voi lisäksi vaatia yhtiön purkamista; samoin edellytyksin avoimen yhtiön yhtiömies voi vaatia avoimen yhtiön purkamista. Poikkeuksen purkamisedellytyksiin muodostavat kuitenkin äänettömän yhtiömiehen kuolema, konkurssi ja hänen yhtiöosuutensa ulosmittaus. Näiden tapahtumien johdosta muut yhtiömiehet eivät voi vaatia yhtiön purkamista paitsi, jos yhtiösopimuksessa on näin sovittu. Muilla yhtiömiehillä on ainoastaan oikeus lunastaa äänettömän yhtiömiehen osuus. Myös äänettömän yhtiömiehen konkurssipesä, kuolinpesä tai ulosmittausvelkoja voi vaatia, että äänettömän yhtiömiehen yhtiöosuus on lunastettava. Lunastuksena on annettava se, mitä äänettömälle yhtiömiehelle olisi tullut, jos yhtiön omaisuus olisi jaettu siten kuin kommandiittiyhtiön purkautuessa omaisuus jaetaan.

Yhtiösopimuksessa voidaan sopia menettelystä kommandiittiyhtiön ollessa selvitystilassa tai siitä voidaan sopia selvitystilan tullessa ajankohtaiseksi tai sen kestäessä. Jos muuta ei ole sovittu, vastuunalaiset yhtiömiehet hoitavat selvitystilamenettelyn vastaavasti kuin avoimessa yhtiössä sen yhtiömiehet. Vastaavasti kuin avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä voi jokainen yhtiömies, taikka hänen konkurssipesänsä tai ulosottovelkoja vaatia selvitysmiehen määräämistä riippumatta siitä, mitä yhtiömiehet ovat sopineet selvitysmenettelystä. Kommandiittiyhtiön selvitysmenettely on vastaava kuin avoimen yhtiön selvitysmenettely.

Yhtiösopimuksessa voidaan sopia yhtiön varojen jaosta. Jollei muuta ole sovittu, kommandiittiyhtiön purkautuessa sen omaisuus on sitä jaettaessa käytettävä velkojen maksun jälkeen äänettömien yhtiömiesten panoksen palauttamiseen. Loppuosa kommandiittiyhtiön omaisuudesta jaetaan vastuunalaisille yhtiömiehille. Jos omaisuus ei riitä äänettömien yhtiömiesten panosten täysimääräiseen palauttamiseen, jaetaan omaisuus heidän kesken maksettujen panosten suuruuden mukaisessa suhteessa. Jollei kommandiittiyhtiön omaisuus riitä sen kaikkien velkojen suorittamiseen, vajaus jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken.

Kun avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö on purettu, se ilmoitetaan kaupparekisteriin. Mahdolliset yrityskiinnitykset on kuoletettava tai otettava vastattavaksi toisen yrityksen toimesta, ennen kuin avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön purkautuminen voidaan merkitä kaupparekisteriin. Kun purkamisilmoitus on rekisteröity, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön tiedot poistetaan kaupparekisteristä ja toiminimen rekisteröintisuoja päättyy.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö puretaan pääsääntöisesti selvitysmenettelyn kautta.

Osakeyhtiön asettamisesta selvitystilaan päätetään yhtiökokouksessa. Jollei yhtiöjärjestyksessä aseteta tiukempia edellytyksiä, päätös osakeyhtiön selvitystilaan asettamisesta edellyttää, että päätöstä kannattaa vähintään 2/3 annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Jos osakeyhtiössä on kahden tai useamman lajisia osakkeita, edellä mainitun lisäksi vaaditaan niiden osakkeenomistajien kannatus, joilla on vähintään 2/3 kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista.

Osakeyhtiön selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös on tehty, jollei yhtiökokous määrää myöhempää päivää selvitystilan alkamispäiväksi.

Jos yhtiön varat eivät riitä selvityskulujen maksamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä osakkeenomistaja, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista, rekisteriviranomaisen on selvitysmiehen määräämisen sijasta poistettava yhtiö rekisteristä.

Rekisteriviranomaisen tulee määrätä osakeyhtiö selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä, jos

1) yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta;

2) yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua edustajaa;

3) yhtiö ei ole rekisteriviranomaisen kehotuksesta huolimatta ilmoittanut OYL 8:10:n mukaisesti tilinpäätösasiakirjoja rekisteröitäviksi vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä; tai

4) yhtiö on asetettu konkurssiin, joka on rauennut varojen puutteeseen.

Määräys on annettava, jollei ennen asian ratkaisemista näytetä, ettei siihen enää ole perustetta.

Edellä 1-3) kohdassa mainituissa tilanteissa rekisteriviranomaisella on velvollisuus kehottaa yhtiötä korjaamaan rekisteriin merkityissä tiedoissa olevat puutteet. Sen jälkeen kun OYL:ssa lähemmin säännelty määräaika on kulunut umpeen eikä kehotuksessa mainittua puutetta ole korjattu, rekisteriviranomaisen tulee määrätä kyseinen osakeyhtiö selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä.

Vireillepano-oikeus tarkoitetun selvitystilaan määräämistä tai rekisteristä poistamista koskevan asian voi panna vireille hallitus, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja, osakkeenomistaja, velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua asianmukaisesta rekisteröinnistä tai selvitystilaan määräämisestä. Myös rekisteriviranomainen voi ottaa asian käsiteltäväksi omasta aloitteestaan.

Selvitysmenettelyn tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, tarpeellisen omaisuusmäärän muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä ylijäämän suorittaminen osakkeenomistajille tai muille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Yhtiökokous voi OYL 20:19:n mukaisesti päättää lopettaa selvitystilan ja jatkaa yhtiön toimintaa sekä tehdä tähän liittyviä tarpeellisia päätöksiä. Jos selvitystilassa olevan yhtiön varat eivät riitä sen velkojen maksamiseen, selvitysmiesten on haettava yhtiön asettamista konkurssiin.

Kun päätös selvitystilasta tehdään, samalla on valittava yksi tai useampi selvitysmies yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston tilalle hoitamaan yhtiön selvitykseen liittyvät tehtävät. Selvitysmieheen sovelletaan, mitä OYL:ssa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, jollei OYL 20 luvun säännöksistä johdu muuta. Yhtiökokouksen toiminta jatkuu selvitystilan aikanakin. Tilintarkastajien tehtävä ei lakkaa yhtiön joutuessa selvitystilaan. Selvitystilapäätöksellä peruutetaan OYL 6:26:ssä tarkoitettu muulle nimetylle henkilölle annettu oikeus edustaa (toiminimen kirjoitus) yhtiötä, jollei päätöksestä ilmene muuta.

Selvitysmiehet hoitavat yhtiön asioita selvitystilan aikana. Heidän tulee mahdollisimman pian muuttaa rahaksi selvitystä varten tarvittava määrä yhtiön omaisuutta ja maksaa yhtiön velat. Yhtiön liiketoimintaa saadaan jatkaa ainoastaan siinä määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä vaatii. Selvitysmiesten toimikausi jatkuu toistaiseksi.

Selvitystilan aikana osakeyhtiön toiminimessä pitää näkyä muuttunut asiantila.

Rekisteriviranomaisen on määrättävä toimikelpoinen selvitysmies yhtiölle, jolla ei sitä ole. Määräämistä voi hakea se, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhtiöllä on edustaja. Jos yhtiön varat eivät riitä selvityskulujen maksamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä osakkeenomistaja, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista, rekisteriviranomaisen on selvitysmiehen määräämisen sijasta poistettava yhtiö rekisteristä.

Selvitystila ja selvitysmiehet merkitään rekisteriin. Kun yhtiökokous on tehnyt päätöksen selvitystilasta ja selvitysmiehistä, selvitysmiesten on viivytyksettä ilmoitettava päätös rekisteröitäväksi.

Selvitysmiesten on tarvittaessa laadittava tilinpäätös siltä selvitystilaa edeltäneeltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätös on tilintarkastettava. Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on kohtuullista palkkiota vastaan myötävaikutettava tilinpäätöksen laatimiseen. Selvitysmiesten on laadittava kultakin tilikaudelta tilinpäätös ja toimintakertomus, jotka on esitettävä varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäviksi.

Selvitysmiesten on haettava julkinen haaste yhtiön velkojille. Selvitystilaan liittyvää julkista haastetta haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Julkista haastetta voidaan hakea samalla, kun tehdään ilmoitus selvitystilasta ja selvitysmiehistä. Muutoin julkisesta haasteesta on voimassa, mitä julkisesta annetusta laissa säädetään. Julkisessa haasteessa velkojia kehotetaan ilmoittamaan saatavansa määräpäivään mennessä uhalla, että tuntemattomaksi jäänet velat lakkaavat. Kuulutus haasteesta julkaistaan virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää.

Yhtiön velkojille haetun julkisen haasteen määräpäivän jälkeen selvitysmiesten tulee, sitten kun kaikki tiedossa olevat velat on maksettu, jakaa yhtiön omaisuus. Jos velka on riitainen, erääntymätön tai sitä ei muusta syystä voida maksaa, tarpeelliset varat on pantava erilleen ja jäännös jaettava. Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakkeilleen tuleva osuus yhtiön netto-omaisuudesta, jos yhtiöjärjestyksestä ei johdu muuta. Osakkeenomistajalle ja muulle jako-osuuteen oikeutetulle voidaan turvaavaa vakuutta vastaan antaa ennakkoa hänen jako-osuudestaan.

Jos osakkeenomistaja tahtoo moittia jakoa, kanne yhtiötä vastaan on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys on esitetty yhtiökokouksessa.

Jollei osakkeenomistaja tai muu jako-osuuteen oikeutettu ole viiden vuoden kuluessa siitä, kun lopputilitys on esitetty yhtiökokouksessa, vaatinut jako-osuuttaan, hän on menettänyt oikeutensa siihen.

Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiesten tulee ilman aiheetonta viivytystä antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla kertomus koko selvitysmenettelystä. Kertomukseen tulee sisältyä selostus yhtiön omaisuuden jaosta. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätökset, toimintakertomukset ja mahdolliset tilintarkastuskertomukset selvitystilan ajalta. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, kertomus liitteineen on annettava yhtiön tilintarkastajille, joiden on kuukauden kuluessa annettava lopputilitystä ja selvitystilanaikaista hallintoa koskeva tilintarkastuskertomus. Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausuma siitä, onko selvitystilaa tarpeettomasti pitkitetty ja ovatko selvitysmiehet muuten toimineet asianmukaisesti.

Selvitysmiesten on viivytyksettä em. toimien jälkeen kutsuttava osakkeenomistajat yhtiökokoukseen tarkastamaan lopputilitys. Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin OYL 8:10:ssä säädetään.

Osakeyhtiö katsotaan puretuksi, kun selvitysmiehet ovat esittäneet lopputilityksen yhtiökokouksessa. Selvitysmiesten on viipymättä ilmoitettava purkautuminen rekisteröitäväksi.

Osakeyhtiö ei purkautumisen jälkeen voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia. Yhtiön puolesta sen purkautumisen jälkeen tehdystä toimesta vastaavat toimesta päättäneet ja tekijät yhteisvastuullisesti.

Kun osakeyhtiö on purkautunut, se poistetaan kaupparekisteristä. Toisin kuin osakeyhtiön syntymisen osalta oikeushenkilönä, osakeyhtiön poistaminen kaupparekisteristä ei välttämättä vielä merkitse osakeyhtiön lakkaamista. Eräissä tosin hyvin harvinaisissa tilanteissa eli lähinnä silloin, kun osakeyhtiölle löytyy sellaista omaisuutta, josta ei ole aikaisemmin ollut tietoa, osakeyhtiön selvitysmenettely jatkuu vielä sen jälkeen, kun se on jo ehditty poistaa kaupparekisteristä. OYL:ssa on lähemmin säännelty tilannetta.

YhtiöoikeuskouluUusimmat Artikkelit
Katso kaikki
Uusimmat Artikkelit