Sähköisten julkaisujen ALV-kanta aleni − miten ja mihin sovelletaan?

Sähköisten julkaisujen arvonlisäverokanta aleni Suomessa 24 prosentista 10 prosenttiin 1. heinäkuuta 2019 lähtien. Alennetun verokannan soveltamisalan laajentaminen painettujen julkaisujen lisäksi myös sähköisiin julkaisuihin tuli EU-jäsenvaltioille mahdolliseksi arvonlisäverodirektiivin muutoksen myötä.
26.8.2019 Merja Barck ja Petri Salomaa

Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan alennettu 10 prosentin verokanta soveltui vain painettuihin julkaisuihin sekä vähintään kuukauden ajaksi tehtyihin sanoma- ja aikakauslehtien tilausmyynteihin. Sähköisesti julkaistujen lehtien ja kirjojen myynti sekä lehtien irtonumeromyynti olivat yleisen verokannan alaista myyntiä.

Muutoksella haluttiin toteuttaa niin kutsuttu välineneutraalisuus siten, että sisällöltään samanlaisiin julkaisuihin sovelletaan samaa verokantaa riippumatta siitä, onko ne julkaistu painettuna vai sähköisenä versiona.

Verohallinto on julkaissut uuden ohjeen kirjojen ja lehtien arvonlisäverotuksesta 24.6.2019. Ohjetta voi käyttää tulkinta-apuna uusien säännösten soveltamisessa. Tätä artikkelia kirjoitettaessa kyseistä ohjetta ei kuitenkaan ollut vielä julkaistu.

Muutoksella haluttiin toteuttaa niin kutsuttu välineneutraalisuus siten, että sisällöltään samanlaisiin julkaisuihin sovelletaan samaa verokantaa.

Uudet säännökset – mitä tuli alennetun 10 prosentin verokannan piiriin?

Sähköiset kirjat

Lakimuutoksen myötä alennettua 10 prosentin verokantaa sovelletaan painettujen kirjojen lisäksi sähköisiin kirjoihin. Sähköisiksi kirjoiksi katsotaan muut fyysisillä alustoilla (esim. CD-levyllä tai muistitikulla) olevat kirjat kuin painetut kirjat sekä sähköisesti tietoverkon välityksellä luovutettavat kirjat. Verokohtelun siis ratkaisee julkaisun sisältö, eikä se missä muodossa se on julkaistu.

Arvonlisäverotuksessa kirjana pidetään yleisön saatavissa olevaa kirjallista teosta, jolla on riittävä toimituksellinen sisältö ja joka koostuu yhden tai useamman tekijän luomista graafisista elementeistä, kuten tekstistä ja kuvista. Lisäksi edellytetään, että kyseessä on yleisesti myytäväksi tarkoitettu julkaisu.

Alennettua verokantaa sovelletaan 1.7.2019 alkaen myös sellaisiin maksullisiin palveluihin, joissa asiakas saa maksua vastaan oikeuden lukea tai kuunnella ääni- tai e-kirjoja tilauskauden ajan.

Sähköinenkin kirja voi tekstin lisäksi sisältää myös ääntä tai liikkuvaa kuvaa kokonaisuutta täydentävinä osina. Sähköisenä kirjana pidetään myös äänikirjaa. Sähköisiä julkaisuja koskevan hallituksen esityksen (HE 303/2018 vp) mukaan äänikirjan rinnastaminen painettuun kirjaan edellyttää, että äänikirjasta voisi olla olemassa kuluttajille saman lukusisällön tarjoava painettu tai luettavassa muodossa oleva sähköinen kirja. Alennetun verokannan soveltaminen äänikirjan myyntiin ei kuitenkaan edellytä painetun kirjan olemassaoloa vaan riittää että se voisi olla olemassa. Sitä vastoin podcast-lähetykset tai vastaavat lähetykset eivät ole äänikirjoja, koska niitä ei ole tarkoitettu julkaistavaksi painetussa tai sähköisesti luettavassa muodossa.

Alennetun 10 prosentin verokannan soveltamisalaan kuuluu myös sähköinen oppimateriaali, jos oppimateriaali täyttää sähköisten julkaisujen määritelmän yleiset edellytykset.

Sellaiset julkaisut, jotka ovat kokonaan tai pääasiassa mainontaan tarkoitettuja, kuten mainosesitteet ja hintaluettelot, ovat jatkossakin yleisen verokannan alaisia.

Sähköiset sanoma- ja aikakauslehdet sekä verkkojulkaisut

Alennettua 10 prosentin verokantaa sovelletaan 1.7.2019 alkaen painettujen lehtien tilausmyynnin lisäksi sähköisesti luovutettaviin sanoma- ja aikakauslehtiin sekä verkkojulkaisuihin. Alennettua verokantaa sovelletaan palveluihin, joissa asiakas saa maksua vastaan oikeuden lukea tai kuunnella verkkojulkaisuja tilauskauden ajan. Lisäksi alennetun verokannan soveltamisalaan kuuluvat verkkojulkaisujen artikkelikohtainen myynti sekä palvelut, joista voi ostaa artikkeleita koostetusti. Esimerkiksi sanomalehden verkkoversioon myytävät lukuoikeudet joko tietyksi ajanjaksoksi tai tiettyihin artikkeleihin ovat siten alennetun verokannan mukaista myyntiä. Lisäksi lehtien irtonumeromyynti on alennetun verokannan alaista myyntiä.

Sanoma- tai aikakauslehden käsitettä ei ole määritelty arvonlisäverolaissa, mutta lakimuutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 303/2018 vp) mukaan määrittelyssä voidaan hakea tukea muusta lainsäädännöstä, erityisesti sananvapauslaista (460/2003). Oikeus- ja verotuskäytännössä onkin sananvapauslakiin viitaten pidetty sanoma- tai aikakauslehtenä sellaista julkaisua, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa ja jolla on vastaava toimittaja. Myös verkkojulkaisujen osalta tulkinta-apua on haettu sananvapauslaista, jonka mukaan verkkojulkaisulla tarkoitetaan julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistoista koottua aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäistä kokonaisuutta, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti.

Tyypillinen esimerkki verkkojulkaisusta on sanomalehden verkkoversio. Sen sijaan esimerkiksi tietoverkossa olevia reaaliaikaisia keskusteluryhmiä ei pidetä verkkojulkaisuna, koska niitä ei erikseen laadita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Myöskään esimerkiksi säännöllisesti ylläpidettävää tietokantaa ei pidetä verkkojulkaisuna, mikäli sen osilla ei ole aikakautisen julkaisun kaltaista keskinäistä yhteyttä. Toisaalta keskusteluryhmät tai tietokannat voivat kuitenkin olla verkkojulkaisun osia.

Sellaiset julkaisut, jotka koostuvat kokonaan tai pääasiassa musiikki- tai videosisällöstä ovat edelleen yleisen verokannan alaisia. Myöskään tietokoneohjelmia tai -pelejä ei pidetä sähköisinä julkaisuina, vaan niiden myyntiin sovelletaan yleistä verokantaa.

Sähköisiä julkaisuja koskevat tilanteet vaihtelevat ja siksi arvonlisäverokäsittely on suositeltavaa arvioida aina tapauskohtaisesti.

Voimaantulosäännökset ja niiden vaikutukset

Arvonlisäverotuksessa myynnistä suoritettava vero kohdistetaan lähtökohtaisesti suoriteperiaatteen mukaisesti sille verokaudelle, jonka aikana veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Tämän mukaisesti velvollisuus suorittaa veroa myynnistä syntyy silloin, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu. Näin ollen myös myyntiin sovellettava verokanta määräytyy tavaran luovutushetken tai palvelun suoritushetken mukaan eikä esimerkiksi laskutusajankohdalla ole merkitystä verokannan määräytymiseen.

Sähköisten julkaisujen osalta tämä tarkoittaa sitä, että sähköisen julkaisun myyntiin sovelletaan alennettua 10 prosentin verokantaa silloin, kun palvelu on suoritettu eli asiakas on saanut luku- tai kuunteluoikeuden julkaisuun 1.7.2019 tai sen jälkeen. Lisäksi sanomalehden irtonumeromyyntiin sovelletaan alennettua 10 prosentin verokantaa, jos lehti on luovutettu 1.7.2019 tai sen jälkeen.

Jos myynnistä on saatu ennakkomaksu, sen osalta sovelletaan kertymisajankohdan mukaista verokantaa. Ennakkomaksuista suoritetaan siten yleisen verokannan mukainen arvonlisävero, mikäli ennakkomaksu on kertynyt myyjälle eli myyjä on saanut ennakkomaksun 30.6.2019 tai sitä aikaisemmin. Mikäli ennakkomaksu on kertynyt myyjälle 1.7. tai sen jälkeen, myyntiin sovelletaan alennettua verokantaa.

Mahdollisiin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara toimitettiin tai palvelu suoritettiin. Jälkikäteen maksettavat vuosi- tai muut alennukset ja vastaavat erät, jotka kohdistuvat sekä ennen että jälkeen verokantamuutoksen toimitettuihin tavaroihin tai palveluihin, tulee jakaa eri verokannan alaisiin osiin.

Verokannan muuttuessa kesken kalenterivuoden on syytä varmistaa, että järjestelmät ovat ajan tasalla ja että esimerkiksi tarvittavat verokoodit ovat käytettävissä.

Käytännön toimenpiteitä – mitä huomioitava laskutuksessa ja raportoinnissa?

Sähköisiä julkaisuja myyvien arvonlisäverovelvollisten on laskutuksessaan huomioitava, että 1.7.2019 ja sen jälkeen luovutettujen julkaisujen osalta myyntitositteisiin on merkittävä 10 prosentin arvonlisävero. Myyjän on tarvittaessa eriteltävä laskulle eri verokantojen eli 24 prosentin ja 10 prosentin alaiset myynnit sen mukaisesti, milloin veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt; ennen vai jälkeen 1.7.2019.

Jos sähköisen julkaisun luovutus on tapahtunut 30.6.2019 tai sitä aikaisemmin eli jo ennen verokantamuutoksen voimaantuloa, sovelletaan myyntiin tällöin yleistä 24 prosentin verokantaa, vaikka laskutus tapahtuisi vasta 1.7.2019 tai sen jälkeen. Jos sähköisen julkaisun luovutus puolestaan tapahtuu vasta 1.7.2019 jälkeen, mutta ennakkomaksu palvelusta on kertynyt myyjälle jo ennen muutoksen voimaantuloa, myös näissä tilanteissa myyjän on tilitettävä palvelun myynnistä arvonlisävero yleisen 24 prosentin verokannan mukaan.

Jos palvelu on luovutettu 1.7.2019 tai sen jälkeen ja laskutus tapahtuu vasta heinäkuussa tai myöhemmin tai mahdollinen ennakkomaksu kertyy myyjälle 1.7.2019 tai sen jälkeen, palveluun sovelletaan 10 prosentin verokantaa.

On hyvä huomata, että jos myyjä antaa asiakkaalle verokantamuutoksen jälkeen hyvityslaskun, joka koskee ennen muutosta tapahtunutta luovutusta, myös hyvityslasku tulee laatia yleisellä verokannalla.

Verokannan muuttuessa kesken kalenterivuoden on syytä varmistaa, että järjestelmät ovat ajan tasalla ja että esimerkiksi tarvittavat verokoodit 10 prosentin verokannalle ovat käytettävissä. Raportoinnin osalta sekä myyjän että ostajan tulee kiinnittää erityistä huomiota luovutuksen ajalliseen kohdistamiseen oikean arvonlisäverokannan varmistamiseksi sekä suoritettavan että vähennettävän arvonlisäveron osalta.

Myyjän velvollisuutena on antaa ostajalle asianmukainen lasku ja soveltaa myynteihinsä oikeaa, kulloinkin voimassaolevaa arvonlisäverokantaa. Ostajan kannattaa kuitenkin tarkistaa laskut huolellisesti. Jos ostaja havaitsee, että myyjä on soveltanut myyntiin virheellistä verokantaa, ostajan kannattaa olla yhteydessä myyjään laskun tietojen oikaisemiseksi.

 

Asiantuntijana
Merja Barck arvonlisäveroasiantuntija Deloitte Oy
Petri Salomaa arvonlisäveroasiantuntija Deloitte Oy
VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki