Kestävyysraportoinnin vaatimusten laajuus nostaa ne osaksi yrityksen strategiaa
Kestävyysraportoinnin vaatimusten keskeinen lähde on EU:n kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD. EU:lla on lukuisia muitakin kestävyyssääntelyhankkeita, joita on lyhyesti esitelty artikkelin ohessa. Aikaisemmissa Tilisanomien artikkeleissa (Janne Ruohonen: Yrityksen kestävyysraportoinnin varmentaminen ja odotuskuilu ja Ingalill Aspholm: Lainsäädäntö lisää kestävyysraportoinnin merkittävyyttä ja luotettavuutta) on käsitelty kestävyysraportoinnin varmentamista ja kestävyysraportointia yleisemmin. Suomessa kestävyysraportointidirektiivi on implementoitu pääosin kirjanpitolakiin ja tilintarkastuslakiin. Muutokset ovat tulleet voimaan 31.12.2023. Vähintään 500 hengen yrityksien tulee raportoida 1.1.2024 alkavasta tilikaudesta CSRD:n mukaisesti ja vähintään 250 hengen yrityksien 1.1.2025 alkavasta tilikaudesta. Laissa on lisäksi liikevaihtoa (40 miljoonaa euroa) ja tilinpäätöksen loppusummaa (20 miljoonaa euroa) koskevat rajat. Edellä mainituista kahden kolmesta on täytyttävä.
Kestävyystiedon, eli niin sanotun ei-taloudellisen informaation raportointivelvollisuutta laajennetaan kaikilla sen piiriin kuuluvilla yrityksillä. Raportoinnin konkreettisemman sisällön määrittelee kestävyysraportoinnin standardit (ESRS, European Sustainability Reporting Standards). Kestävyysraportti tulee sisällyttää osaksi tilinpäätöksen toimintakertomusta ja se varmennetaan tilintarkastajalla. Lisäksi raportointiin tulee sisällyttää digitaalisia tunnisteita koneluettavuutta varten. On odotettavissa, että useampi toimija tulee hyödyntämään näitä tietoja sähköisesti.
Kahdensuuntainen raportointi
Kahdensuuntainen raportointi tarkoittaa sitä, että kestävyysraportissa on esitettävä tiedot, jotka ovat merkityksellisiä oikean kuvan antamiseksi yrityksen vaikutuksista kestävyysseikkoihin ja merkityksellisiä siihen, miten kestävyysseikat vaikuttavat yrityksen kehitykseen, tulokseen ja asemaan.
Merkityksellisyys kirjanpitolaissa heijastelee CSRD:ssä säädettyä kahdenkertaisen olennaisuuden arvioimista. Lisäksi kirjanpitolaissa on yleinen olennaisuusperiaate tilinpäätöstä koskien. Jos yritys arvioi, että tietty kestävyysseikka ei ole olennainen tai merkityksellinen yrityksen liiketoiminta huomioiden, ei tältä osin ole raportoimisvelvollisuutta välttämättä lainkaan. Arvio on kuitenkin syytä dokumentoida jo tilintarkastajaa varten. Lisäksi merkityksellisyyden arvion rajaava tulos lienee järkevä sisällyttää kestävyysraporttiin.
Strategiatyöhön uusi painopiste
Liiketoiminnan suhteesta kestävyysseikkoihin on esitettävä tiivistetyt kuvaukset. Strategiaa koskevat painotukset ovat merkittäviä. Toimintakertomukseen sisällytettävään kestävyysraporttiin on merkittävä tiedot:
• liiketoimintamallin ja -strategian sopeutuvaisuudesta kestävyysseikoista aiheutuviin liiketoiminnallisiin riskeihin nähden;
• kestävyysseikkoihin perustuvista liiketoiminnallisista mahdollisuuksista;
• täytäntöönpanon rahoitus- ja investointisuunnitelmista;
• sidosryhmien huomioimisesta liiketoimintamallissa ja -strategiassa; sekä
• miten strategia on pantu täytäntöön kestävyysseikkojen osalta mukaan lukien hallituksen ja toimitusjohtajan osaamiset kestävyysasioissa.
Nykyiset raportointivelvoitteet perustuvat usein raportointiin toiminnan vaikutuksista kestävyysseikkoihin. Tämä vaatimus toki säilyy ja laajenee siis aikaisempaa pienempiin yrityksiin. Lisäksi erityinen raportointivelvollisuus on sellaisista suunnitelmista, joilla varmistetaan Pariisin sopimuksessa hyväksytyn tavoitteen saavuttamista ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen.
Raportointi tapahtuu julkisessa toimintakertomuksessa. Yritykset, jotka eivät ole valmistautuneet strategiatyössään tähän, ovat hyvin haastavassa asemassa, kun raportointi on ensimmäisen kerran tehtävä. Toivottavasti moni talousjohtaja ei löydä itseään tilanteesta, jossa tilinpäätös on saatava valmiiksi tiettyyn päivään mennessä, mutta yrityksen strategiaprosessissa ei ole lainkaan käsitelty lainsäädännön vaatimia kestävyyden ja strategian yhteyksiä koskevia sisältöjä.
Toisaalta me Airawisessa uskomme, että miltei kaikilla yrityksillä on merkittävää voitettavaa liiketoiminnallisesti, kun kestävyys huomioidaan oikein. Kestävyyden oikealla huomioimisella voidaan usein vähentää kustannuksia toimitusketjussa ja rahoituksessa, helpottaa rekrytointia, tuottaa parempia tuotteita ja lisätä myyntiä asiakashyötyjen kasvaessa. Oikein tehdyllä strategiatyöllä ei vain helpoteta raportointia, vaan itse asiassa mietitään oma liiketoiminta uudelleen myös kestävyyden näkökulmasta.
Yritysten maturiteettitilanne heikolla tai alustavalla tasolla
Airawisen haastatteluselvityksen perusteella yritysten keskimääräinen maturiteetti kestävyysasioissa on pääosin heikko tai alustava, ja enimmilläänkin tyydyttävä. Tyydyttävään päästään kestävyysasioiden organisaation osalta. Lähes kaikilla yrityksillä on vaikeuksia kuvata, mikä on heidän tavoitetilansa, visio kestävyysasioiden osalta. Vaikka haastatteluselvityksen otanta on suppea, noin 10, vastaa se aikaisemmin käymiä keskusteluitamme muiden organisaatioiden kanssa ja toisaalta haastattelussa saatu kuva on yhtenäinen.
Päätelmämme on, että yritysten tulisi ensin muodostaa itselleen kestävyysasioiden visio, eli se, mitä yritys tavoittelee kestävyysasioiden aktiviteeteillaan. Visiossa tulee huomioida CSRD:n vaatimukset. Pelkkä regulaation vaatimusten täyttäminen ei ymmärryksemme mukaan tule yleensä toimimaan, koska CSRD:n vaatimukset ovat niin laajoja. Aidolla strategiatyöllä on parhaat mahdollisuudet onnistua myös raportoinnissa.
Lopulta kestävyysasioiden toteuttamisessa on kyse datan keräämisestä ja ymmärtämisestä sekä sen automaattisesta käsittelystä ja huomioimisesta päätöksenteossa. Datan osalta maturiteetti kyselytutkimuksessamme oli heikko. Automaation osalta työtä ei ollut aloitettu. Tämä on johdonmukaista, kun huomioi, että kypsyys vision osalta on vasta alustava.
Arvoketjujen huomioiminen
Yksi keskeisiä CSRD:n edellyttämistä laajennuksista kestävyysasioiden raportoinnissa liittyy arvoketjuihin.
Kestävyysraportoinnin tulee kattaa yrityksen omien toimintojen ohella sen arvoketju, joka sisältää tiedot tuotteista ja palveluista, liikesuhteista ja toimitusketjusta. Arvoketjun osalta tulee raportoida pitkälti vastaavista seikoista kuin yrityksen itsensä osalta. Lain määritelmän mukaan arvoketju kattaa niiden suhteiden kokonaisuuden, joita tarvitaan hyödykkeiden ja palvelujen toimittamiseksi asiakkaille.
Nykyinen toimintatapa arvoketjujen osalta rajoittuu usein toimitusketjuun ja vain välittömään toimittajaan sekä manuaaliseen raportointiin. Näitä toimintatapoja ovat sopimusliitteet, code of conduct -vaatimukset ja erillissertifioinnit. Skaalautuvia ratkaisuja datan keräämiseen arvoketjussa ei vielä ole.
Välillisesti vaatimukset kohdistuvat myös pieniin yrityksiin
Vaikka CSRD ei – pois lukien joitakin erikoistapauksia – suoraan velvoita pieniä tai keskisuuria yrityksiä, ulottuvat vaatimukset välillisesti kaikkiin yrityksiin. Asiakkaina olevat isommat yritykset raportoivat ja edellyttävät raportointia arvoketjultaan – eli myös toimittajiltaan ja näiden toimittajilta. Pieni yritys tulee saamaan asiakkaana olevalta isolta tai keskisuurelta yritykseltä yhä useammin pyynnön raportoida kestävyysasioista joko asiakkaan omasta tai tämän asiakkaan vaatimuksesta. Raportoinnin lisäksi odotetaan sisällöllistä paranemista, joten toimittajina parhaimmassa asemassa ovat ne, jotka pystyvät osoittamaan kestävät toimintatavat. Kestävät tuotteet ovat arvokkaampia ja niistä tulee saamaan myös paremman hinnan. Aluksi raportointi tulee olemaan manuaalista, kuten sopimusliitteiden ja taulukkolaskentojen täyttämistä tai yksittäisten työkalujen käyttämistä. Pienten yrityksien kannattaa rakentaa oma “kestävyyspaketti”, jonka avulla voidaan helposti raportoida useammalle asiakkaalle sen sijaan että tehtäisiin sama työ aina uudelleen. Markkinoille tulee todennäköisesti työkaluja, jotka auttavat myös pieniä yrityksiä sekä keräämään omaa tietoa että raportoimaan se edelleen usealle asiakkaalle.
Data keskiöön
Lopulta dataa on kerättävä ja hallittava tehokkaasti, ei vain yrityksen sisällä eikä vain välittömissä toimittajissa, vaan koko arvoketjussa. Arvoketjun asiakassuunta on myös huomioitava. Arviomme mukaan tulee syntymään erikoistuneita työkaluja, jotka ylittävät organisaatioiden rajat ja hallitsevat dataa monipuolisesti ja integroituvat toiminnanohjausjärjestelmiin.
Ennen kuin yritykset voivat ottaa käyttöön datan keskiöön asettavia järjestelmiä ja ennen kuin niille on kysyntää, tulee yritysten muodostaa oma visio kestävyyden aktiviteeteille. Ovatko kestävyysaktiviteetit vain kulueriä, vai voidaanko niistä luoda uusia strategisia etuja? Mikä on business case kestävyydelle meidän yrityksessämme? Mitkä ensimmäiset strategiset voitot voimme saada kestävyyden alueella? Me Airawisessa haluamme näyttää yrityksille, että kestävyydestä tulee monelle yritykselle strateginen kilpailuetutekijä
Muuta keskeistä EU:n kestävyyslainsäädäntöä CSRD:n lisäksi
Yritysvastuudirektiivi (CSDD), ehdotus
Direktiivin myötä yrityksillä on velvollisuus selvittää toimintansa kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön, jotka liittyvät muun muassa lapsityövoiman käyttöön, orjuuteen, työvoiman hyväksikäyttöön, saastumiseen, luontokatoon sekä tarvittaessa estettävä tai lievennettävä näitä vaikutuksia. Direktiivi velvoittaa yli 500 henkilön yrityksiä laatimaan siirtymäsuunnitelman, jolla yrityksen liiketoimintamalli ja strategia mukautetaan Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen ilmaston lämpenemisen rajan kanssa.
Direktiivi velvoittaa viimeisimmän ehdotuksen mukaan:
1) EU:ssa toimivia yrityksiä, joilla on yli 250 työntekijää, ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa
2) EU:ssa toimivia emoyhtiöitä, joilla on yli 500 työntekijää, ja joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa
3) EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa, jos vähintään 40 miljoonaa on kertynyt EU:n alueelta
Direktiivin vaikutus tulee ulottumaan välillisesti myös pk-yrityksiin, sillä huolellisuusvelvoitteet koskevat yrityksen koko arvoketjua, mukaan lukien tavarantoimitusta, kuljetusta, jakelua, varastoinnin myyntiä ja jätteiden hallintaa.
Direktiivin EU:n lainsäädäntövaihe on kesken. CSDD:stä ei odotuksista huolimatta vielä saavutettu poliittista yhteisymmärrystä, ja on mahdollista, että EU:n parlamenttivaalit tulevat väliin, jolloin lainsäädäntötyötä joudutaan tekemään osin uudelleen. Direktiivi säädettäneen silti, mutta aikaisempiin arvioihin nähden noin vuoden myöhemmin. Tällöin direktiivi voisi tulla sovellettavaksi vaiheittain vuodesta 2027 alkaen.
Taksonomia-asetus
Asetuksella on vahvistettu kriteerit, joiden avulla yritykset arvioivat, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Jotta toiminta olisi asetuksen mukaan kestävää:
1) taloudellisen toiminnan tulee edistää vähintään yhtä asetuksessa määriteltyä ympäristötavoitetta,
2) toiminta ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa yhdellekään listatuista ympäristötavoitteista,
3) tiettyjä vähimmäistason suojatoimia koskevia menettelyä on noudatettava ja
4) komission vahvistamien teknisten arviointikriteerien tulee täyttyä.
Tekniset arviointikriteerit on määritelty tarkemmin komission delegoiduissa asetuksissa, jotka ovat tulleet voimaan vaiheittain. Näitä on annettu kolme: raportoinnista yksi (2021/2178) ja ilmastoa koskien kaksi (2021/2139 ja 2022/1214). Ilmastoa koskevista ensimmäinen delegoitu asetus sisältää keskeisimmät tarkat tekniset arviointikriteerit ja jälkimmäinen koskee lähinnä maakaasun ja ydinenergian määrittelyjä. Taksonomia-asetus on tullut voimaan 1.3.2020 ja sitä on sovellettu vuoden 2022 alusta alkaen. Delegoituja asetuksia on sovellettu 2022 ja 2023 alkaen.
Asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla
Tiedonantoasetuksen tavoitteena on mahdollistaa läpinäkyvän ja vertailukelpoisen tiedon saaminen yritysten toiminnan kestävyysriskeistä ja -vaikutuksista. Asetus velvoittaa finanssimarkkinatoimijoita ja rahoitusneuvojia.
Asetusta on sovellettu 10.2.2021 alkaen. Asetuksen soveltamista tarkentavaa delegoitua asetusta on sovellettu 1.1.2023 lähtien.
Whistleblowing-direktiivi
Direktiivi on tullut voimaan ja implementoitu Suomessa ilmoittajansuojelulaiksi. Siirtymäajatkin ovat menneet, ja nykyisellään kaikkien yli 50 hengen organisaatioiden on tarjottava lain mukaista ilmoittamista sidosryhmilleen.
Ekosuunnitteluasetus (ehdotus)
Asetuksen tarkoituksena on vähentää tuotteiden elinkaaren aikana syntyviä haitallisia ympäristövaikutuksia, pyrkiä edistämään ympäristön kannalta kestävien tuotteiden tarjontaa ja kysyntää sekä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa varmistamalla EU:n alueella myytäville tuotteille samat toimintaedellytykset. Asetuksen perusteella yrityksillä on velvollisuus suunnitella tuotteensa kestäviksi, huollettaviksi, korjattaviksi sekä turvallisesti kierrätettäviksi.
Asetus tullee asetuksen tekstin osalta voimaan alkuvuonna 2024, mutta sen täytäntöönpano edellyttää kuitenkin myös komission delegoituja asetuksia.
Pakkotyöasetus (ehdotus)
EU:ssa valmistellaan parhaillaan asetusta, jolla tullaan kieltämään pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden saattaminen EU:n markkinoille sekä kyseisten tuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle. Ehdotusta ei ole kohdennettu tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin, vaan se velvoittaa kaikkia taloudellisia toimijoita toimialasta riippumatta. Asetuksesta ei kuitenkaan seuraa aktiivisia välittömiä velvoitteita yrityksille, sillä asetus asettaa velvoitteita pääosin jäsenvaltioiden valvontaviranomaisille.
Asetusehdotus odottaa tällä hetkellä, että Euroopan parlamentti vahvistaa kantansa komission ehdotukseen. Asetusta aletaan soveltaa kaksi vuotta voimaantulon jälkeen eli aikaisintaan vuonna 2025.
Direktiivi sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta pörssiyhtiöiden hallituksissa
Direktiivi hyväksyttiin 7.12.2022. Direktiivin tavoitteena on pyrkiä saavuttamaan miesten ja naisten tasapuolisempi edustus pörssiyhtiöiden johtokunnissa. Edustusta koskevat velvoitteet koskevat kaikkia pörssiyhtiöitä niiden koosta ja toimialasta riippumatta. Direktiivin mukaan aliedustetun sukupuolen edustajien osuus pörssiyhtiöiden hallintoelimissä tulisi olla jatkossa vähintään 40 prosenttia sekä vähintään 33 prosenttia kaikista hallintoelinpaikoista, kun mukaan luetaan toimivaan johtoon kuuluvat ja kuulumattomat hallintoelinten jäsenet.
Jäsenvaltioiden on pantava direktiivi täytäntöön vuoden 2024 loppuun mennessä ja varmistettava, että pörssiyhtiöt pyrkivät saavuttamaan määrälliset tavoitteet viimeistään 30.6.2026.
Direktiivi vihreiden väittämien käytöstä (ehdotus)
Direktiivin tarkoitus on tarkentaa ympäristömainonnan pelisääntöjä. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää viherpesua eli harhaanjohtavia ja virheellisiä ympäristöväittämiä varmistamalla, että ostajat saavat luotettavaa, vertailukelpoista ja todennettavissa olevaa tietoa.
Direktiivin odotetaan tulevan voimaan vuonna 2024, jonka jälkeen jäsenvaltioilla on 18 kuukautta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.
