Kestävyys­raportoinnin vaati­musten laajuus nostaa ne osaksi yrityksen strategiaa

Muuta keskeistä EU:n kestävyyslainsäädäntöä CSRD:n lisäksi

Yritysvastuudirektiivi (CSDD), ehdotus

Direktiivin myötä yrityksillä on velvollisuus selvittää toimintansa kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön, jotka liittyvät muun muassa lapsityövoiman käyttöön, orjuuteen, työvoiman hyväksikäyttöön, saastumiseen, luontokatoon sekä tarvittaessa estettävä tai lievennettävä näitä vaikutuksia. Direktiivi velvoittaa yli 500 henkilön yrityksiä laatimaan siirtymäsuunnitelman, jolla yrityksen liiketoimintamalli ja strategia mukautetaan Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen ilmaston lämpenemisen rajan kanssa. 

Direktiivi velvoittaa viimeisimmän ehdotuksen mukaan: 

1) EU:ssa toimivia yrityksiä, joilla on yli 250 työntekijää, ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa

2) EU:ssa toimivia emoyhtiöitä, joilla on yli 500 työntekijää, ja joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa

3) EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa, jos vähintään 40 miljoonaa on kertynyt EU:n alueelta

Direktiivin vaikutus tulee ulottumaan välillisesti myös pk-yrityksiin, sillä huolellisuusvelvoitteet koskevat yrityksen koko arvoketjua, mukaan lukien tavarantoimitusta, kuljetusta, jakelua, varastoinnin myyntiä ja jätteiden hallintaa. 

Direktiivin EU:n lainsäädäntövaihe on kesken. CSDD:stä ei odotuksista huolimatta vielä saavutettu poliittista yhteisymmärrystä, ja on mahdollista, että EU:n parlamenttivaalit tulevat väliin, jolloin lainsäädäntötyötä joudutaan tekemään osin uudelleen. Direktiivi säädettäneen silti, mutta aikaisempiin arvioihin nähden noin vuoden myöhemmin. Tällöin direktiivi voisi tulla sovellettavaksi vaiheittain vuodesta 2027 alkaen. 

Taksonomia-asetus 

Asetuksella on vahvistettu kriteerit, joiden avulla yritykset arvioivat, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Jotta toiminta olisi asetuksen mukaan kestävää:

1) taloudellisen toiminnan tulee edistää vähintään yhtä asetuksessa määriteltyä ympäristötavoitetta, 

2) toiminta ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa yhdellekään listatuista ympäristötavoitteista, 

3) tiettyjä vähimmäistason suojatoimia koskevia menettelyä on noudatettava ja 

4) komission vahvistamien teknisten arviointikriteerien tulee täyttyä.

Tekniset arviointikriteerit on määritelty tarkemmin komission delegoiduissa asetuksissa, jotka ovat tulleet voimaan vaiheittain. Näitä on annettu kolme: raportoinnista yksi (2021/2178) ja ilmastoa koskien kaksi (2021/2139 ja 2022/1214). Ilmastoa koskevista ensimmäinen delegoitu asetus sisältää keskeisimmät tarkat tekniset arviointikriteerit ja jälkimmäinen koskee lähinnä maakaasun ja ydinenergian määrittelyjä. Taksonomia-asetus on tullut voimaan 1.3.2020 ja sitä on sovellettu vuoden 2022 alusta alkaen. Delegoituja asetuksia on sovellettu 2022 ja 2023 alkaen. 

Asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla

Tiedonantoasetuksen tavoitteena on mahdollistaa läpinäkyvän ja vertailukelpoisen tiedon saaminen yritysten toiminnan kestävyysriskeistä ja -vaikutuksista. Asetus velvoittaa finanssimarkkinatoimijoita ja rahoitusneuvojia.

Asetusta on sovellettu 10.2.2021 alkaen. Asetuksen soveltamista tarkentavaa delegoitua asetusta on sovellettu 1.1.2023 lähtien.

Whistleblowing-direktiivi

Direktiivi on tullut voimaan ja implementoitu Suomessa ilmoittajansuojelulaiksi. Siirtymäajatkin ovat menneet, ja nykyisellään kaikkien yli 50 hengen organisaatioiden on tarjottava lain mukaista ilmoittamista sidosryhmilleen.

Ekosuunnitteluasetus (ehdotus)

Asetuksen tarkoituksena on vähentää tuotteiden elinkaaren aikana syntyviä haitallisia ympäristövaikutuksia, pyrkiä edistämään ympäristön kannalta kestävien tuotteiden tarjontaa ja kysyntää sekä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa varmistamalla EU:n alueella myytäville tuotteille samat toimintaedellytykset. Asetuksen perusteella yrityksillä on velvollisuus suunnitella tuotteensa kestäviksi, huollettaviksi, korjattaviksi sekä turvallisesti kierrätettäviksi.

Asetus tullee asetuksen tekstin osalta voimaan alkuvuonna 2024, mutta sen täytäntöönpano edellyttää kuitenkin myös komission delegoituja asetuksia.

Pakkotyöasetus (ehdotus)

EU:ssa valmistellaan parhaillaan asetusta, jolla tullaan kieltämään pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden saattaminen EU:n markkinoille sekä kyseisten tuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle. Ehdotusta ei ole kohdennettu tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin, vaan se velvoittaa kaikkia taloudellisia toimijoita toimialasta riippumatta. Asetuksesta ei kuitenkaan seuraa aktiivisia välittömiä velvoitteita yrityksille, sillä asetus asettaa velvoitteita pääosin jäsenvaltioiden valvontaviranomaisille. 

Asetusehdotus odottaa tällä hetkellä, että Euroopan parlamentti vahvistaa kantansa komission ehdotukseen. Asetusta aletaan soveltaa kaksi vuotta voimaantulon jälkeen eli aikaisintaan vuonna 2025. 

Direktiivi sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta pörssiyhtiöiden hallituksissa 

Direktiivi hyväksyttiin 7.12.2022. Direktiivin tavoitteena on pyrkiä saavuttamaan miesten ja naisten tasapuolisempi edustus pörssiyhtiöiden johtokunnissa. Edustusta koskevat velvoitteet koskevat kaikkia pörssiyhtiöitä niiden koosta ja toimialasta riippumatta. Direktiivin mukaan aliedustetun sukupuolen edustajien osuus pörssiyhtiöiden hallintoelimissä tulisi olla jatkossa vähintään 40 prosenttia sekä vähintään 33 prosenttia kaikista hallintoelinpaikoista, kun mukaan luetaan toimivaan johtoon kuuluvat ja kuulumattomat hallintoelinten jäsenet.

Jäsenvaltioiden on pantava direktiivi täytäntöön vuoden 2024 loppuun mennessä ja varmistettava, että pörssiyhtiöt pyrkivät saavuttamaan määrälliset tavoitteet viimeistään 30.6.2026. 

Direktiivi vihreiden väittämien käytöstä (ehdotus) 

Direktiivin tarkoitus on tarkentaa ympäristömainonnan pelisääntöjä. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää viherpesua eli harhaanjohtavia ja virheellisiä ympäristöväittämiä varmistamalla, että ostajat saavat luotettavaa, vertailukelpoista ja todennettavissa olevaa tietoa.

Direktiivin odotetaan tulevan voimaan vuonna 2024, jonka jälkeen jäsenvaltioilla on 18 kuukautta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.