Tilaajan selvitysvelvollisuus voi koskea myös tilitoimistoja

Jos tilitoimisto käyttää vuokrattua työvoimaa tai alihankintaa, sillä voi olla tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus sopimuskumppaneistaan. Lisäksi etenkin pienet yritykset voivat ulkoistaa tilaajavastuuselvitykset kirjanpitäjälleen. Selvitysten hankkiminen voi tulla tilitoimiston tehtäväksi, vaikka se ei itse käyttäisikään ulkopuolista työvoimaa. 

Tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus koskee suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä, julkisoikeudellisia yhteisöjä ja elinkeinonharjoittajia, jotka käyttävät ulkopuolista työvoimaa Suomessa. Laki koskee kaikkia toimialoja.  

Katso tilaajavastuuselvitykset artikkelin lopusta.

Tilaaja saa hyväksyä myös muut kuin viranomaisen antamat selvitykset, jos ne on antanut yleisesti luotettavana pidetty yksityinen palveluntuottaja. 

Milloin tilaajalla on lain mukainen selvitysvelvollisuus? 

Vuokratyö kuuluu lähtökohtaisesti aina selvitysvelvollisuuden piiriin riippumatta siitä, mitä työtä vuokratyöntekijä tekee. Vuokratyötä on työ, jota sopimuskumppanin työsuhteinen työntekijä tekee tilaajalle tämän valvonnan ja työnjohdon alla. 

Alihankinnassa tilaajalla on selvitysvelvollisuus, jos tilaajavastuulaissa määritellyt ehdot täyttyvät. Sillä ei ole merkitystä, onko työstä sovittu kirjallisella sopimuksella, sähköpostitse tai vaikkapa nopealla puhelinsoitolla. Jos työ tehdään vastiketta vastaan ja muut laissa määritellyt ehdot täyttyvät, sopimus on selvitysvelvollisuuden piirissä riippumatta siitä, miten työstä on sovittu. 

Jos alihankintasopimus koskee rakentamista, tilaajalla on aina selvitysvelvollisuus. Muussa työssä ehtona on, että yksi tai useampi sopimuskumppanin työsuhteinen työntekijä tekee sovittua työtä tilaajan tiloissa tai työkohteissa. Työkohteen ei tarvitse olla tilaajan hallinnoimissa tiloissa: esimerkiksi kiinteistönhuolto- ja siivousalalla on tyypillistä, että työtä tehdään palvelun ostajan tai käyttäjän tiloissa. Jos työ tehdään vain sopimuskumppanin omissa tiloissa, tilaajavastuuselvityksiä ei tarvitse hankkia.  

Selvitysvelvollisuus koskee lisäksi vain sellaista alihankintatyötä, joka liittyy tilaajan tavanomaiseen toimintaan tai siihen liittyviin kuljetuksiin. Esimerkiksi siivous sekä laitteiden ja tilojen huolto katsotaan aina tavanomaiseksi toiminnaksi, kuten myös tilaajan tiloissa tapahtuvat toimisto- ja kirjanpitotyöt. Sen sijaan esimerkiksi asianajo- ja mainostoimistopalvelut, koulutuspalvelut sekä pitopalvelut eivät kuulu selvitysvelvollisuuden piiriin, jos tilaaja ei itse toimi kyseisillä aloilla. Selvitysvelvollisuus ei koske myöskään työpaikkaruokailua ja työterveyshuoltoa. Rakentaminen on tässä poikkeus: tilaajalla on selvitysvelvollisuus myös silloin, kun rakentaminen ei kuulu sen tavanomaiseen toimintaan. 

Jos tilitoimisto tilaa alihankintana esimerkiksi siivousta, laitteiden tai tilojen huoltoja tai vaikkapa palkanlaskentapalveluja, ja työtä tekee sopimuskumppanin työntekijä tilitoimiston tiloissa, on tilitoimistolla selvitysvelvollisuus. Jos tilitoimisto taas hankkii tiloihinsa koulutusta tai pitopalvelua, selvitysvelvollisuutta ei ole, koska toimintojen ei katsota kuuluvan sen tavanomaiseen toimintaan.  

Tilanteissa, joissa tilitoimistolta ostetaan esimerkiksi kirjanpitoa tai controller-palveluja, ja tilitoimiston työntekijä tekee sovitun työn tilaajan tiloissa, on tilaajalla selvitysvelvollisuus tilitoimistosta. Jos tilitoimisto tekisi työn omissa tiloissaan, ei selvityksiä tarvitsisi hankkia, koska työtä ei tehdä tilaajan tiloissa tai työkohteessa. 

Tilaajavastuuselvitykset on hankittava myös silloin, jos sopimuskumppani on ulkomainen yritys tai julkisoikeudellinen yhteisö. Käsittelen ulkomaisia sopimuskumppaneita koskevaa selvitysvelvollisuutta toisessa artikkelissa, joka julkaistaan Tilisanomissa toukokuussa 2025. Lisätietoa ulkomaisesta yrityksestä sopimuskumppanina löytyy työsuojeluhallinnon Tyosuojelu.fi-verkkopalvelusta Sopimus ulkomaisen yrityksen kanssa -sivulta.  

Rakentamista koskeva selvitysvelvollisuus 

Rakentamisessa selvitysvelvollisuus koskee kaikkia tilaajia, vaikka rakentaminen ei olisi niiden tavanomaista toimintaa. Jos tilitoimisto tilaa toimitiloihinsa remontin, täytyy sen hankkia sopimuskumppanistaan tilaajavastuulain mukaiset rakentamistyötä koskevat selvitykset. 

Tilaajalla on selvitysvelvollisuus myös silloin, jos rakennustyön tekevät sopimuskumppanina toimiva yrittäjä itse tai tämän aliurakoitsija. Työtä tilaajalle ei siis tee tilaajan sopimuskumppanin työsuhteinen työntekijä. Tällöin riittää, että tilaaja hankkii sopimuskumppanistaan selvityksen Verohallinnon rekistereihin kuulumisesta, kaupparekisteriotteen sekä selvityksen veronmaksuasioista. 

Rakentamisessa tilaajan tulee hankkia selvitykset myös niin kutsutuista kevytyrittäjistä eli henkilöistä, jotka myyvät työsuorituksia omiin nimiinsä tyypillisesti ilman Y-tunnusta ja laskuttavat työnsä laskutuspalvelun kautta. Tärkein selvitys kevytyrittäjästä on selvitys veronmaksuasioista. Jos kevytyrittäjällä ei ole Y-tunnusta, hän saa todistuksen verojen maksamisesta tai verovelkatodistuksen esimerkiksi Verohallinnon OmaVero-palvelusta. Jos Y-tunnusta ei ole, tilaajan tulee lisäksi pyytää kevytyrittäjältä vapaamuotoinen selvitys siitä, että tätä ei ole merkitty Verohallinnon rekistereihin eikä kaupparekisteriin.  

Rakentamiseksi katsotaan uudisrakentaminen, huolto- ja korjausrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen.  

Selvitysvelvollisuus ei koske pieniä sopimuksia 

Selvitysvelvollisuus ei koske vuokratyötä, joka kestää yhteensä enintään 10 työpäivää. Se ei koske myöskään alihankintasopimuksia, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on alle 9 000 euroa. Selvitysvelvollisuutta ei voi kuitenkaan kiertää pilkkomalla sopimuksia raja-arvot alittaviin osiin. Raja-arvoa laskettaessa työn katsotaan jatkuneen yhtäjaksoisena, jos työ perustuu peräkkäisiin sopimuksiin tai jatkuu vain lyhyin keskeytyksin. Raja-arvon laskeminen ei katkea myöskään kalenterivuoden tai tilikauden päättyessä. Pidemmät katkokset tilauksissa kuitenkin nollaavat laskennan.  

Vuokratyöstä on hyvä huomata, että jos tilaaja vuokraa käyttöönsä useamman työntekijän, raja-arvoon vaikuttavat kaikkien heidän työpäivänsä. Jos tilaaja esimerkiksi vuokraa avukseen kolme työntekijää yhdeksi työviikoksi eli viideksi päiväksi, kertyy työpäiviä yhteensä 15, ja tilaajalle syntyy selvitysvelvollisuus. Työpäivän pituudella ei ole merkitystä vuokratyötä koskevaa raja-arvoa laskettaessa. 

Selvitysvelvollisuus ei koske pelkkiä materiaalihankintoja, kuten laite- tai tavaraostoja. Jos hankintaan kuitenkin kuuluu esimerkiksi laitteen asennus tai muu työ tilaajan tiloissa tai työkohteessa, sopimus kuuluu selvitysvelvollisuuden piiriin. Raja-arvoa laskettaessa huomioidaan tällöin koko sopimuksen arvo: jos hankintaa koskevan sopimuksen kokonaisarvo ylittää alihankintatyön 9 000 euron (alv 0 %) rajan, on tilaajalla selvitysvelvollisuus, vaikka sopimukseen sisältyvän työn osuus jäisi raja-arvon alle.  

Muista tallentaa selvitykset 

Tilaajan on hankittava lain vaatimat selvitykset ennen sopimuksen solmimista. Tarkoituksena on varmistaa jo ennen tilauspäätöstä, että sopimuskumppani on hoitanut velvoitteensa asianmukaisesti.  

Selvitykset saavat olla korkeintaan kolme kuukautta vanhoja, kun sopimus tehdään. Ne tulee tallentaa ja säilyttää vähintään kaksi vuotta siitä, kun sopimuksen mukainen työ on päättynyt. Selvitysten tallentaminen on ensiarvoisen tärkeää, koska vain siten tilaaja voi todistaa hankkineensa selvitykset ennen sopimuksen solmimista.  

Jos tilaaja tekee uuden sopimuksen saman sopimuskumppanin kanssa 12 kuukauden sisällä aiemman sopimuksen tekemisestä ja selvitysten hankkimisesta, ei sillä yleensä ole velvollisuutta hankkia uusia selvityksiä. Selvitykset täytyy kuitenkin hankkia, jos tilaajalla on syytä epäillä, että sopimuskumppanin olosuhteet ovat muuttuneet tarkistamista vaativalla tavalla.  

Perusteltu syy luottaa sopimuskumppaniin  

Jos sopimuskumppani on julkisoikeudellinen yhteisö tai julkinen osakeyhtiö, on tilaajan perusteltua luottaa siihen, että sopimuskumppani täyttää lakisääteiset velvollisuutensa, eikä tilaajavastuuselvityksiä tarvitse välttämättä hankkia. Rakentamisessa tämä on ainoa syy, jonka perusteella selvitykset voi jättää hankkimatta. 

Muissa kuin rakentamista koskevissa sopimuksissa myös tilaajan ja sopimuskumppanin aikaisempi sopimussuhde ja sopimuskumppanin liiketoiminnan vakiintuneisuus voivat olla perusteena luotettavuudelle. Tilaajan täytyy aina itse harkita, onko sillä perusteltu syy luottaa sopimuskumppaniin. Tilaajan on myös pystyttävä osoittamaan asiakirjalla, että se on selvittänyt sopimuskumppaninsa toiminnan vakiintumista ennen sopimuksen tekoa.  

Jotta sopimuskumppanin liiketoimintaa voidaan pitää vakiintuneena, sen on täytynyt toimia usean vuoden ajan ja hoitaa lakisääteiset velvoitteensa kuten kuuluu. Esimerkiksi katkokset ennakkoperintärekisterissä, osakepääoman menettäminen, Y-tunnuksen vaihtuminen, yrityssaneeraus tai konkurssi poistavat perustellun syyn luottaa sopimuskumppaniin. 

Lain noudattamatta jättäminen voi johtaa laiminlyöntimaksuun 

Tilaajavastuulain noudattamista valvotaan tarkastuksilla yrityksiin ja muihin tilaajiin, jotka käyttävät ulkopuolista työvoimaa. Lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Vuonna 2024 tehtiin noin 1 290 asiaa koskevaa tarkastusta. Yleisin tarkastuksissa havaittu puute on, että tilaaja ei ole hankkinut vaadittavia selvityksiä ennen sopimuksen solmimista. Usein selvitykset ovat myös jääneet tallentamatta asianmukaisesti. Vain noin kolmanneksessa tarkastuksista ei ilmennyt puutteita. 

Jos tarkastuksessa käy ilmi, että tilaaja on laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa, työsuojelun vastuualue voi määrätä tilaajalle laiminlyöntimaksun. Laiminlyöntimaksu on sopimuskohtainen. Sen määrä on vähintään 2 440 euroa ja enintään 24 420 euroa.  

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös korotettuna. Näin voidaan tehdä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka sen on täytynyt ymmärtää, että sopimuskumppani ei aio hoitaa niitä lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan, jotka sille sopimuskumppanina ja työnantajana kuuluvat. Tästä voi olla kyse esimerkiksi silloin, jos tilaaja tekee sopimuksen, vaikka on tietoinen, että sopimuskumppanille on kertynyt merkittävä määrä järjestelemätöntä verovelkaa. 

Korotettu laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös, jos tilaaja tekee sopimuksen, jossa työn hinta on niin pieni, ettei se voi kattaa sopimuskumppanin lakisääteisiä velvoitteita. Korotettu maksu voidaan määrätä myös, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai sellaisen yrityksen kanssa, jonka yhtiömies, hallituksen jäsen tai muu vastaava vastuuhenkilö on määrätty liiketoimintakieltoon. Korotetun laiminlyöntimaksun määrä on vähintään 24 420 euroa ja enintään 79 380 euroa. 

Muista myös vaitiolovelvollisuus 

Kun tilaaja tai tilaajan edustaja hankkii lain edellyttämiä selvityksiä, hän saa sopimuskumppanista tietoonsa myös salassa pidettäviä tietoja. Näitä tietoja ei saa paljastaa sivullisille senkään jälkeen, kun ei enää hoida tehtävää, jossa on saanut salassa pidettävät asiat tietoonsa. Salassa pidettäviä tietoja ovat muun muassa tiedot verojen maksamisesta, verovelasta sekä työntekijöiden eläke- ja tapaturmavakuuttamisesta.  

Lue lisää aiheesta työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa Tyosuojelu.fi.

Tilaajavastuu 

Tilaajavastuulaki-opas