CTA Paikka

Palkkaturva korvaa myös anteeksiannetun saneerausvelan

21.8.2012
harri
Harri Vento

Korkein oikeus on hiljakkoin antanut mielenkiintoisen ennakkopäätöksen KKO 2012:59. Kysymys oli siitä, onko työntekijöillä oikeus saada palkkaturvana se osa heille aiemmin tuomitusta työsuhteeseen perustuvasta saatavasta, jota ei ole työnantajayrityksen saneerausohjelmassa vahvistettu työnantajan maksettavaksi.KKO lähti siitä, että yrityksen saneerausmenettelyllä pyritään turvaamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan edellytykset muun ohella järjestelemällä velallisen velkoja. Saneerausohjelmassa voidaan esimerkiksi alentaa velallisen velkojen määrää siltä osin kuin velallisen arvioidaan olevan kykenemätön niistä selviytymään. Yrityssaneerauslain mukaan saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen saneerausvelkojen ja muiden ohjelmassa säänneltyjen oikeussuhteiden ehdot määräytyvät ohjelman mukaisesti. Siten myös työntekijän velkasaatavien ehdot määräytyvät saneerausohjelman ehtojen mukaisesti, lukuun ottamatta saneerausmenettelyn vireille tuloa edeltävän kolmen kuukauden palkkoja ja korvauksia, joiden osalta on säädetty poikkeus maksukiellosta.Palkkaturvan osalta KKO totesi, että Palkkaturvalain tarkoituksena on turvata työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksaminen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta. Palkkaturvan saamisen edellytyksenä on työnantajan maksukyvyttömyys, joka on palkkaturvaviranomaisen selvästi todettavissa. Lain esitöiden mukaan näin on esimerkiksi silloin, kun työnantaja on yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisessa menettelyssä. Yrityssaneerauksen perusteella työnantajaa olisi pidettävä maksukyvyttömänä niiden saatavien osalta, jotka ovat syntyneet ennen maksuohjelman vahvistamista. KKO katsoi, että palkkaturvalaki turvaa työsuhteesta johtuvat ja ennen maksukyvyttömyyttä syntyneet saatavat myös työnantajan saneerausmenettelyssä.KKO lähti varsinaisessa pääasiaratkaisussaan siitä, että oli riidatonta, että työntekijöiden saneerausmenettelyssä valvomat hyvityssaatavat olivat työsuhteesta johtuvia ja siten lähtökohtaisesti palkkaturvana maksettavia saatavia. Maksukyvyttömyyden vuoksi työntekijöiden saatavien määrää oli saneerausmenettelyssä alennettu, eivätkä he sen vuoksi saaneet täyttä suoritusta työsuhteistaan johtuville saatavilleen. Korkein oikeus totesi, että palkkaturvalaki on säädetty työntekijän eduksi juuri tällaisten saatavien turvaamiseksi. Kuten yleisperusteluissa todetaan, palkkaturva on lailla järjestetty menettely, jossa valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen maksukyvyttömyyden varalta. Työntekijällä on oikeus saada saatavansa maksetuiksi valtion varoista palkkaturvana. KKO totesi johtopäätöksenään, että laissa turvattua oikeutta ei poista se seikka, että työntekijän saatavan määrää on saneerausmenettelyssä alennettu tai se, että saatava ei ole sen vuoksi täysimääräisenä myöskään perittävissä valtiolle takaisin työnantajalta. Sen vuoksi KKO katsoi, että ei ole myöskään perusteita asettaa työntekijöitä eri asemaan siitä riippuen, hakeutuuko työnantaja konkurssiin vai saneerausmenettelyyn.Lopputuloksena KKO katsoi, että työntekijällä on oikeus saada palkkaturvana aiemmin tuomitusta yhteistoimintalain mukaisesta hyvityksestä osuus, jota ei ole saneerausohjelmassa vahvistettu työnantajan maksettavaksi. Ratkaisu antaa selvän oikeusohjeen työntekijän eduksi tyypillisessä juridisessa tulkintatilanteessa, jossa ns. ensisilmäyksellä kahden eri lähtökohdista säädetyn lain säännökset näyttäisivät olevan keskenään ristiriidassa.Harri Vento

KäräjiltäUusimmat Artikkelit
Katso kaikki