Konkurssiin menneen yrityksen käyttöomaisuushyödykkeen käsittely
Markku Ojalan erikoisalana on erityisesti yritysverotuksen substanssi- ja menettelykysymykset.
Miten käsitellään konkurssiin menneen yrityksen käyttöomaisuushyödyke arvonlisäverotuksessa ja tuloverotuksessa, kun hyödyke on arvostettu pesäluettelossa sen verotuksessa poistamatonta hankintamenoa korkeampaan arvoon? Konkurssipesä on niin sanottu realisointipesä, eli se ei jatka konkurssiin menneen yrityksen liiketoimintaa, vaan yrittää omaisuutta yksinomaan realisoimalla kerryttää velkojille mahdollisimman suuri maksuosuus.
Arvonlisäverollinen liiketoiminta päättyy yrityksen konkurssiin, ellei konkurssipesä lykkää lopettamisilmoituksen tekemistä ja pesänhoitaja hae konkurssipesälle Y-tunnusta ja ilmoita pesää arvonlisäverovelvolliseksi vielä omaisuuden realisoinnin ajaksi. On myös mahdollista, että konkurssipesä jatkaa yrityksen toimintaa, jos sillä tavoin velkojille on saatavissa parempi lopputulos.
Mikäli konkurssipesä ei lykkää lopettamisilmoituksen tekemistä, arvonlisäverovelvollisuus päättyy konkurssin asettamishetkeen. Konkurssiin mennyt yritys ilmoittaa loppuvarastosta suoritettavan arvonlisäveron alimman hinnan mukaan. Loppuvarastolla ei tarkoiteta yksinomaan tavaravarastoa vaan lisäksi mm. vähennykseen oikeuttavaan käyttöön hankittua käyttöomaisuutta, kun lainataan tuloverotuksen termistöä. Loppuvarasto arvostetaan joko verottoman ostohinnan tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan perusteella. Alkuperäistä hankintahintaa ei ylitetä.
Kun loppuvarastosta on ilmoitettu arvonlisävero konkurssihetken mukaan, lähtökohtana on, että arvonlisäveron määrä kasvattaa vastaavasti tuloverotuksessa esim. käyttöomaisuushyödykkeen poistamattoman hankintamenon määrää. Myöhemmässä realisointitilanteessa arvonlisäveroa ei tule enää ilmoitettavaksi Verohallinnolle oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella, kun vero on ilmoitettu jo konkurssipäivän mukaan.
Tuloverotuksessa konkurssi ei muuta yrityksen verotuksellista asemaa. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että konkurssiin mennyt yritys antaa konkurssiin asettamisvuodelta veroilmoituksen koko tilikaudelta. Veroilmoitus koko tilikaudelta ja verovuodelta pitää siis koostaa konkurssipäivälle laaditusta tilinpäätöksestä ja sen jälkeisestä ns. realisointikirjanpidosta, kun konkurssiin asettamispäivä on esim. keskellä tilikautta.
Konkurssihetkeä edeltävät verovelat ovat niin sanottua valvottavaa velkaa, jotka Verohallinto ilmoittaa määrämuotoisessa toimessa eli konkurssivalvonnassa. Konkurssivuodelta valvotaan se osa koko verovuoden tuloverosta, joka voidaan kohdistaa tilikauden alun ja konkurssiin asettamishetken väliseen aikaan. Valvontahetkellä kyse on arviosta, joka täsmentyy koko tilikaudelta annettavan veroilmoituksen ja toimitetun verotuksen perusteella.
Vaikka pesäluettelossa esimerkiksi joku kone olisi arvostettu 50 000 euroon verotuksessa poistamattoman 30 000 euron suuruisen hankintamenon sijaan, tämä pesäluetteloa varten tehty arvostus ei vaikuta konkurssiin menneen yrityksen tuloverotukseen, jos tuo kone on vielä realisoimatta tilikauden päättyessä. Konkurssipesälle ei siis synny verovelkaa omaisuuden pesäluetteloon tehtyjen arvostusten perusteella vaan vasta realisointitilanteessa, kun esimerkiksi tuo kone tosiasiallisesti myydään. Pesäluettelon arvot ja esimerkiksi kuluvan käyttöomaisuuden verotuksessa käytettävät arvot kulkevat siis omia polkujaan.
Omaisuuden realisoinnissa syntyneestä tulosta aiheutuva tulovero on maksettavissa vasta niin sanotun massavelan ja konkurssissa valvotuille veloille maksettavien jako-osuuksien jälkeen, mikäli konkurssipesässä on jotain vielä jäljellä (kts. Konkurssiasiamiehen toimiston kannanotto 19.5.2014, Konkurssipesän suorittama realisointi ja luovutusvoittovero). Realisoinnista aiheutunut tulovero on näin ns. viimeksi perittävää velkaa. Massavelkaa ovat esimerkiksi pesänhoitajan palkkiot, jotka katetaan pesästä ennen mahdollisia jako-osuuksia velkojien valvomille veloille.
Konkurssivuoden verotuspäätöksellä ei ole eritelty, mikä osa konkurssivuoden verosta on valvottua verovelkaa ja mikä on konkurssihetken jälkeistä pesän realisoinnista johtuvaa verovelkaa. Pesänhoitajan pitää käytännössä tämä itse laskea.
Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.
