23. lokakuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save

Viekö tekoäly työpaikkamme?

Julkaistu 22.3.2017


  • Elina Hiltunen, futuristi, KTT, DI

Todennäköisesti kyllä, mutta lohdutuksena: ei ihan vielä. Fyysiset robotit eivät tule istumaan toimistotyöntekijän tieto­konepöydän äärelle, mutta virtuaali­robotit tullevat viemään yhä useammalta asiantuntijalta työpaikan.

Disneyn Wall-E-elokuva kertoo roskienlajittelurobotin elämästä tulevaisuudessa. Tuossa ajassa ihmiset asuvat avaruusaluksella, sillä maapallo on saastunut, ja elämä siellä on mahdotonta. Robotit on valjastettu tekemään ihmisten työt ja ihmisten tehtäväksi on jäänyt vain aluksella chillailu. Itse asiassa ihmisistä on tullut niin laiskoja, että he makaavat itsestään liikkuvilla tuoleilla, jotka vievät heitä paikasta toiseen. 

Animaatio on tietenkin vain satua, mutta siinä piilee yhden tulevaisuusvision siemen: Onko meillä tulevaisuudessa työpaikkoja? Tekevätkö robotit puolestamme työt, jolloin ihmisille elämäntehtäväksi jää vain ajan kuluttaminen? Tähän mennessä robottien työnkuvaan on kuulunut lähinnä niin sanottujen sinikaulustyöntekijöiden hommien korvaaminen tehtaissa, mutta miten on tulevaisuudessa? Onko toimistotyöntekijänkin työpaikka uhattuna? Fyysiset robotit eivät tule istumaan toimistotyöntekijän tietokonepöydän äärelle, mutta virtuaalirobotit tullevat viemään yhä useammalta asiantuntijalta työpaikan. Näin on käynyt jo tänä päivänä. Tulevaisuudessa tämä tulee olemaan yhä suurempi haaste, kun tietotekniikka ja algoritmit kehittyvät yhä enemmän. 

 

Tarkemmin ja nopeammin

Robotit, virtuaalirobotit, automaatio, algoritmit, tekoäly ja keinoäly ovat tämän päivän kuumia sanoja. Ne ovat kaikki saman asian eri puolia ja käytännössä viittaavat siihen, että tietotekniikka tulee yhä älykkäämmäksi ja tietokoneet voivat suorittaa tehtäviä, joihin ennen on tarvittu ihmistä. Tietokone suorittaa jo nyt jotkin tehtävät, esimerkiksi laskutoimitukset, monta kertaa tarkemmin ja nopeammin kuin ihminen. Työnantajalle koneen etuna ihmiseen verrattuna on, että se ei vaadi palkkaa, lomia, tai lomarahoja. Se ei lakkoile tai katkaise jalkaansa. Se on yleensä halvempi ja monia kertoja loogisempi kuin ihminen. Sille kelpaavat tylsät ja yksitoikkoiset työt, ja se ei kaihda vaarallisia ja likaisia hommia.  Se ei anna tunteidensa vaikuttaa työnsä tulokseen, se ei tappele kollegoidensa kanssa ja se on äärimmäisen pedantti.  
Tekoälyllä viitataan käytännössä siihen, että tieto­kone pystyy tekemään älykkäitä päätöksiä. Älykkyyden mittaaminen on tietenkin haastavaa ja riippuu määrittelytavasta. Yksi näkökulma on se, että puhutaan heikosta ja vahvasta tekoälystä. Heikkoa tekoälyä on jo nyt lukuisissa laitteissa: kännyköissä, autoissa, liikennevaloissa, hisseissä, fitnessmittareissa, pesukoneissa, televisioissa ja niin edelleen. Heikon tekoälyn avulla nämä laitteet pystyvät tekemään tiettyjä ennalta ohjelmoituja toimintoja ja jopa ennakoimaan ja oppimaan käyttäjästään. Niillä on älyä kapealla alalla. 

Vahvaan tekoälyyn taas viitataan silloin, kun olemme kehittäneet laitteen, jolla on tietoisuus. Se ei ainoastaan osaa suorittaa laskutoimituksia silmänräpäyksessä ja suorittaa tiettyjä tehtäviä, vaan sillä on myös niin sanottua maalaisjärkeä. Vahva tekoäly myös oppii jatkuvasti kuten ihminenkin, ja sillä on jopa tunteita. Vahva tekoäly on siis kuin ihminen, jonka aivokoppaa on paranneltu ultratehokkaalla laskimella ja äärettömällä tietomassalla. Kuuluisa Turingin testi, joka testaa tekoälyä, perustuu juurikin siihen, että pystyykö tietokoneen erottamaan ihmisestä vastauksien perusteella. Vahvan tekoälyn seuraava etappi on niin sanottu supertekoäly. Tuolloin älykkyydessä yksi kone peittoaa koko ihmiskunnan. 

 

Uusia sovelluskohteita koko ajan lisää

Vaikka vahvaa tekoälyä tai supertekoälyä ei vielä ole, pystyy heikko tekoälykin jo moneen. Maailmalta löytyy jo monia vaikuttavia sovelluksia. Yksi tunnetuimmista lienee IBM:n Watson-alusta, joka voitti vuonna 2011 amerikkalaisen Jeopardy!-tietokilpailun, jossa se kilpaili kahta entistä voittajaa vastaan. Watsonin erikoisuus oli sen kyky ymmärtää puhuttua kieltä. Lisäksi siihen oli ladattu 200 miljoonaa sivua tekstiä (muun muassa koko Wikipedian sisältö). Watsonilla on ollut runsaasti käyttöä kilpailun jälkeen. Esimerkiksi Kone alkaa valvoa ja ennustaa tulevia korjaustarpeita hisseissään ja liukuportaissaan Watsonin avulla, HUSissa Watson tarkkailee keskosten vitaalitoimintoja ja ennustaa vakavia infektioita, GM asentaa autoihinsa Watson-pohjaisen OnStar Go -järjestelmän, jonka tarkoituksena on auttaa kuskia muun muassa tekemään järkevämpiä päätöksiä liikenteessä. Watsonia käytetään myös esimerkiksi finanssialalla, lakipalveluissa, vakuutusalalla, kaupan alalla, markkinoinnissa ja tutkimuksessa. Uudenlaisia aloja Watsonille aukenee jatkuvasti, kuten tekoälylle yleensäkin. 

IBM ei ole ainoa iso yritys, joka on kiinnostunut tekoälyn kehittämisestä. Tekoäly kiinnostaa monia teknologiayrityksiä. Google, Apple, Facebook, Microsoft, Amazon, Salesforce, Uber ja Intel ovat esimerkkejä yrityksistä, jotka tunkevat tekoälykehitykseen miljoonia ja miljoonia dollareita ja joiden tuotekehitystiloissa koodataan tekoälyn seuraavaa sovellusta.

Applen Siri tekoäly on jo vanha tuttu, joka auttaa kännykän käyttäjää. Amazon julkisti juuri Echo-kaiuttimen, joka musiikin soittamisen lisäksi myös vastaa käyttäjän esittämiin kysymyksiin, pystyy sammuttamaan valot ja säätämään huoneen lämpötilaa, kertoo liikenne- ja säätietoja ja niin edelleen.  Henkilökohtaiset assistentit, itseajavat autot, itsediagnostiikka ovat esimerkkejä asioista, jotka odottelevat meitä kulman takana, kun tekoälysovellukset pääsevät koodareilta markkinoille. 

 

Ne vievät meidän työt!

Tekoäly on tuotu myös asiantuntijatyöhön, esimerkiksi lakitoimistoihin ja pankkeihin. Yhdysvaltalaisessa JP Morgan -pankissa COIN-niminen ohjelma seuloo lakitekstiä ja sopimuksia. Työ, johon lakimiehiltä meni lukemattomia tunteja, sujuu ohjelmistolta sekunneissa. Luminance, jonka teknologia nojaa Cambridgen yliopiston tekoälytutkimukseen, on vastaava ohjelmisto. ROSS (www.rossintelligence.com) on taas puolestaan tekoälylakimies, jota käyttävät useat lakitoimistot. ROSSilta voi kysyä ihan arkikielellä lakikysymyksiä ja se etsii niihin tietokannoista vastaukset. ROSSin mainostetaan ennen kaikkea vievän lakimiehiltä tylsät rutiinityöt, jotta aikaa jää enemmän siihen tärkeämpään työhön – eli asiak­kaiden kanssa kommunikointiin. 

Tekoälyyn liittyy haasteita, joita on usein nostettu esiin keskusteluissa. Yksi on tietenkin se, miten robotiikka ja tekoäly yleensäkin tulee viemään ihmisten työt. Teknologia on jo nyt tehnyt monet aloista vanhanaikaisiksi ja uskon, että tekoäly tekee tulevaisuudessa monet työt, joihin tänä päivänä käytetään ihmisenergiaa: niin minun kuin artikkelin lukijankin työt. Oikeastaan tämänkin artikkelin voisi kirjoittaa algoritmi. Maailmalla algoritmit ovat kirjoittaneet uutisia jo pidempääkin. Suomessa YLE käyttää koeluontoisesti VOITTO-nimistä virtuaalirobottia, joka kirjoittaa esimerkiksi urheilu-uutisia.  

Onneksi teknologia tuo mukanaan myös uudenlaisia töitä. Bussikuskin ammattia ei olisi, jos autoa ei olisi keksitty. Koodarille ei olisi hommia ilman tietokoneen kehitystä. Tulevaisuudessa tekoäly nostanee esille uusia ammatteja, joista tänään ei edes ole osattu haaveilla. Tai ehkä me ihmiset käytämme aikamme asioihin, joihin ennen ei ollut aikaa tai varaa. Ehkä joku tulevaisuudessa pystyy ulkoiluttamaan vanhainkodin vanhuksia, kun muuta kiirettä ei ole, tai käyttää aikansa keskusteluun yksinäisen ihmisen kanssa.

Tekoälyn haasteisiin kuuluu myös se, että miten tekoäly alkaa kehittyä, jos se tulee tietoiseksi itsestään. Mitä päätöksiä se tuolloin tekee ja millä säännöillä? Noudattaako tekoäly länsimaista ajattelutapaa, vai onko se imenyt moraalikäsityksensä jostain meille oudommasta kulttuurista? Microsoftin tekoälychattibotti Tay.ai sai kyseenalaista julkisuutta, kun se julkaistiin Twitterissä.  Tay.ai:n kehuttiin oppivan käyttäjien twiiteistä, joten käyttäjät alkoivat innolla ”opettaa” tekoälyä huonoille tavoille. 24 tunnissa Tay.ai:stä kehkeytyi koko ihmiskuntaa vihaava tekoälybotti. ”Hitler was right, I hate the Jews” ja ”I fucking hate feminists and they should all die and burn in hell”, kommentoi botti, mikä johti siihen, että sen tili suljettiin pika pikaa. 

 

Yhteiskunnasta tulee haavoittuvaisempi

Tekoälyn kehittymiseen ja älyn tulemiseen mitä erilaisempiin laitteisiin johtaa siihen, että yhteiskuntamme on yhä haavoittuvaisempi häiriöitä kohtaan. Häiriö sähkön jakelussa tai internetin toiminnassa lamaannuttaa tehokkaasti elämäämme. Syynä häiriöille voi olla vaikka myrskyssä kaatuneen puun aiheuttama sähkölinjan katkeaminen tai yhä enenemissä määrin tahalliset kyberhyökkäykset. Kyberuhkia vastaan suojautuminen tuleekin olemaan yksi suurista haasteista tulevaisuudessa.

Tekoäly on jo nyt osana elämäämme ja tulevaisuudessa se tulee olemaan yhä laajemmin käytössämme. Se helpottaa arkea ja työtehtäviä, tekee ne kenties puolestamme ja auttaa meitä kehittämään parempaa maailmaa. Tekoälykeskustelussa on kuitenkin tärkeä myös pohtia kolikon toista puolta: uhkia, joita voimme kohdata, jos tekoäly valjastetaan toimimaan ”pimeällä puolella”. On luotava pelisääntöjä, joilla voimme varmistaa, että tämä voimavara toimii ihmiskunnan puolesta – ei sitä vastaan.

 

Artikkelisarja alkaa: taloushallinnon tulevaisuus

Automaatio on jo muuttanut yritysten taloushallinnon hoitoa. Monissa yrityksissä yli 90 prosenttia kirjauksista tehdään automaattisesti kirjanpito- ja palkanlaskentajärjestelmään luotujen sääntöjen avulla. Laskutusjärjestelmä tiliöi myyntilaskut esimerkiksi asiakkaan tai tuotekoodin perusteella. Ostolaskujen käsittelyjärjestelmä tiliöi ostolaskut esimerkiksi toimittajan ja tuotenimen perusteella ja laittaa laskut hyväksymiskiertoon tai hyväksyy ne automaattisesti esimerkiksi sopimusnumeron perusteella. PK-yritystenkin saatavilla olevat työaikajärjestelmät osaavat jo tulkita työtunnit automaattisesti eri TES:ien perusteella. 

Tekoälyn kehitys tulee mullistamaan taloushallinnon työtä yhä useammilla tavoilla. Näitä kehitysnäkymiä ja käytännön vaikutuksia taloushallinnon työhön pohdimme Tilisanomien tulevissa numeroissa kirjanpidon ja laskennan, tilintarkastuksen ja taloushallinnon ohjelmistojen näkökulmasta. Pyysimme tulevaisuudentutkija Elina Hiltusta taustoittamaan asiaa kuvaamalla tekoälyn nykyisiä ja tulevia vaikutuksia elämän eri osa-alueilla. 

Janne Fredman 
johtava asiantuntija 
Taloushallintoliitto





Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute