Perin­teinen ohjelmisto­tutkimuksemme julkaistu jo kolman­nen kerran

Kiitos taas teille tilitoimistojen ammattilaiset! Tässä on katsaus kirjanpito-ohjelmistoihin ja näkemyksiinne niistä armon vuonna 2023.

Valitsimme tälläkin kertaa kyselyyn 15 ohjelmistoa. Vuoden 2021 kyselyn Asteri, Balanssi, Briox, Emce, Fennoa, Heeros, Lemonsoft, Maestro, Netbaron, Netvisor, Oscar, Procountor, Sonet ja Visma Fivaldi saivat nyt seurakseen Adminetin. Tikon jäi pois kyselystä eläköitymisensä myötä. Kyselyyn vastasi tällä kertaa 1 797 tilitoimistoammattilaista ympäri Suomen.

Tilitoimistojen taloushallinto-ohjelmistomarkkina vuonna 2023

Tilanne vuonna 2021

Kaksi vuotta sitten Procountor oli kasvattanut osuuttaan 24 prosenttiin vastaajien asiakkaista. Visman ohjelmistoista Netvisorin (17 prosenttia) markkinaosuus oli kasvanut ja Fivaldin (19 prosenttia) laskenut kaksi prosenttiyksikköä vuoden 2019 tutkimuksesta. Fennoa oli kasvattanut osuuttaan kahdesta prosentista kahdeksaan ja oli markkinaosuudeltaan kyselyn neljänneksi suurin. Myös Asteri oli kasvattanut osuuttaan. Sen markkinaosuus oli seitsemän prosenttia.

Tilanne vuonna 2023

Vuoden 2023 kyselyssä Procountor on säilyttänyt ykköspaikkansa 22 prosentin markkinaosuudella, joskin sen markkinaosuus on laskenut. Toisen sijan 18 prosentin markkinaosuudella jakavat Netvisor sekä tutkimuksen suurin kasvattaja Asteri, jonka markkinaosuus nousi seitsemästä peräti 18 prosenttiin. Myös neljäs ja viides sija (markkinaosuus 13 prosenttia) on jaettu Visma Fivaldin ja edelleen ripeää kasvua tehneen Fennoan kesken. Näiden viiden ohjelmiston osuus markkinasta on kasvanut merkittävästi kahdessa vuodessa, mihin osaltaan vaikuttaa Tikonin tuen loppuminen. Muiden tutkimuksen ohjelmistojen yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2023 oli 17 prosenttia.

Vaikka suuryritykset ovat jo vuosia käyttäneet muutaman kansainvälisen ohjelmistojätin tuotteita, on Suomen tilitoimistomarkkina kotimaassa kehitettävien ohjelmistojen pelikenttä. Vastaava tilanne on myös Ruotsissa ja Norjassa.

Ohjelmistojen markkinaosuus tilitoimistojen asiakasyrityksistä kyselyn perusteella.

Muita vastaajien käyttämiä ohjelmistoja

Kyselyyn esivalittujen ohjelmistojen lisäksi vastaajat saivat halutessaan mainita myös yhden muun ohjelman. Mikään muu vastaajien mainitsema ohjelma ei noussut vastauksissa esiin siinä määrin, että siitä olisi luotettavaa ja mielekästä esittää yksityiskohtaisempia markkinaosuuslukuja tai tyytyväisyysarvioita. Yli kymmenen mainintaa saivat

• Kitsas
• Microsoftin kirjanpito-ohjelmistot
• Netsuite
• SAP
• Suonentieto Maatalousneuvos
• Visma Nova
• Visma Passeli/Merit

Miten laskimme markkinaosuudet

Vastaajat kertovat vastauksissaan:

• Mitä ohjelmistoja he käyttävät
• arvionsa siitä, kuinka monelle prosentille asiakaskunnastaan he käyttävät kutakin ohjelmaa

Yhdistämällä nämä tiedot saadaan tämän kyselyn osoittama ohjelmistojen markkinaosuus vastaajien kirjanpitoasiakkaista. Lukuja tarkastellessa tulee huomioida:

• Kyseessä ei ole euromääräinen markkinaosuus tilitoimisto-ohjelmistojen markkinasta, vaan osuus vastanneiden tilitoimistojen kirjanpitäjien loppuasiakasyritysten kappalemäärästä
• Kysely suunnattiin vain tilitoimistoille, minkä vuoksi markkinaosuuksissa ei ole huomioitu yrityksiä, jotka hoitavat itse kirjanpitonsa
• Markkinaosuudet on laskettu kyselyssä olleista 15 tilitoimistoille myytävästä ohjelmistosta. Eräät tilitoimistot käyttävät itse kehittämiään ohjelmistoja, joten todellisuudessa kyselyssä mukana olleiden ohjelmistojen osuudet kokonaismarkkinasta ovat tässä esitettyjä pienemmät
• Kysely ei huomioi sitä, kuinka monta asiakasyritystä vastaajalla on. Ohjelmisto, jolla kirjanpitäjä hoitaa paljon pieniä asiakkaita, kärsii kyselyssä verrattuna ohjelmistoon, jolla kirjanpitäjä hoitaa muutaman suuren asiakkaan
• Markkinaosuudeltaan pienempien ohjelmistojen vastaajamäärät ovat varsin pieniä, joten muutokset vastaajamäärässä aiheuttavat vääristymiä markkinaosuuslukuihin

Nämä rajoitukset huomioiden markkinaosuusluvut voidaan kiteyttää seuraavasti:

Mikä on kunkin tilitoimistoille suunnatun kirjanpito-ohjelmiston osuus tilitoimistojen kaupallisilla valmisohjelmistoilla hoitamien asiakasyritysten kappalemäärästä?

Vastaajien lukumäärät ohjelmistoittain olivat: Adminet 73, Asteri 379, Balanssi 16, Briox 26, EmCe 64, Fennoa 375, Heeros 134, Lemonsoft 98, Maestro 84, Netbaron 30, Netvisor 564, Oscar 16, Procountor 639, Sonet 16, Visma Fivaldi 318.

Lukujen tulkinnassa kannattaa huomioida, että kirjanpitäjät käyttivät osaa näistä ohjelmistoista vain suhteellisen pienelle osuudelle asiakkaistaan.

Yhä useampi kirjanpitäjä käyttää yhä useampaa ohjelmistoa

Vuonna 2021 puolet vastaajista käytti yhtä ja 30 prosenttia kahta mukana kyselyssä ollutta ohjelmaa. Loput käyttivät kolmea tai useampaa ohjelmaa. Useamman ohjelmiston käyttö ei ollut merkittävästi lisääntynyt vuodesta 2019.  Nyt tilanne on selkeästi muuttunut.

• 34 prosenttia käytti vain yhtä ohjelmaa
• 34 prosenttia käytti kahta ohjelmaa
• 20 prosenttia käytti kolmea ohjelmaa
• 12 prosenttia käytti peräti neljää tai useampaa ohjelmaa

Oma arveluni muutoksen syystä on se, että yhä useampi tilitoimisto joutuu mukautumaan tai haluaa mukautua asiakkaansa ohjelmistovalintaan. Uusia asiakkaita saadakseen tilitoimisto joutuu käyttämään uusia, omalle toimistolle ja henkilöstölle vähemmän tuttuja sovelluksia. Toisekseen uskon, että viimeisissäkin perinnetilitoimistoissa on alettu opettelemaan uusia toimintamalleja ja uusia yhteiskäytön mahdollistavia ohjelmistoja, joita käytetään perinteisten tallennusohjelmistojen rinnalla.

Tämä antaa positiivisen signaalin alan yritysten ja ihmisten kyvystä joustaa muuttuvan maailman tarpeiden mukana. Useamman ohjelmiston käyttö vähentää myös osaltaan ohjelmistotalojen yllättävistä tuotekehitys- tai hinnoittelulinjauksista tilitoimistolle aiheutuvia riskejä.

On moniohjelmistoelämässä kuitenkin varjopuolensakin. Taloushallintoliiton kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijaryhmässä on pohdittu, kasvattaako monella ohjelmistolla toimiminen riskiä virheistä ja laatuongelmista. Onhan mahdotonta osata montaa ohjelmistoa yhtä hyvin kuin sitä tutusta tutuinta ohjelmistoa – vuosikausien työkaveria ja parempaa puoliskoa. Myös työn tuottavuus saattaa kärsiä, kun aikaa menee uusien ohjelmistojen toiminnallisuuksien opiskeluun ja ihmettelyyn.

Kipuilu uusia ja vähemmän tuttuja ohjelmistoja kohtaan näkyy myös vastaajien sanallisissa palautteissa. Vastaajat ovat tyytyväisempiä tuttuun ohjelmistoon, jonka ominaisuudet osataan, mahdollisuudet tunnetaan ja puutteet osataan kiertää. Uudet ohjelmistot kirvoittivat varsin painaavakin negatiivista palautetta. Kyse ei ollut tiettyjen ohjelmiston huonoista ominaisuuksista vaan siitä, että positiivinen arvosana korreloi yleisesti ja selkeästi käyttövuosien kanssa.

Useamman ohjelmiston käyttö lisää mielestäni entisestään tarvetta panostaa ohjelmiston käyttöönottoon ja käyttäjien koulutukseen. Tästähän on perinteisesti usein tingitty tilitoimistossa. Kattava koulutus parantaisi varmastikin käyttäjien kokemuksia esimerkiksi ohjelmiston tehokkuuden ja helppokäyttöisyyden suhteen.

Tyytyväisyydessä ohjelmistoihin ei suuria muutoksia

Ohjelmistojen käyttäjiä pyydettiin antamaan ohjelmistolle yleisarvosana ja arvioimaan ohjelmistoa kuuden väittämän perusteella asteikolla 1–5.

Kokonaistyytyväisyyden podiumilla jatkaa vuoden 2021 kyselyn kolmikko Asteri, Fennoa ja Balanssi ja vieläpä samassa järjestyksessä. Asterin kokonaistyytyväisyyden nousu peräti arvosanaan 4,8 on kyselyn selkein muutos. Muutoin muutokset kokonaistyytyväisyydessä ovat erittäin pieniä.

Ohjelmistojen yleisarvosanat.

Ohjelmistojen helppokäyttöisyyteen ollaan edelleen tyytyväisiä

Ohjelmistojen helppokäyttöisyyden arvioiminen ei ole helppoa, sillä ne on suunniteltu eri tarkoituksiin. Osassa painottuvat tilitoimistokäyttäjän tarpeet, kun taas osa on suunnattu enemmänkin loppuasiakasyrityksen tarpeisiin. Viime tutkimuksessa ohjelmistojen helppokäyttöisyyden keskiarvo oli 3,7, mutta tällä kertaa 3,9.

Kolmen kärki tällä osa-alueella oli Asteri, Fennoa ja Balanssi.

Ohjelmisto on helppokäyttöinen.

Työskentelyn tehokkuus

Ohjelmiston mahdollistama toiminnan tehokkuuden voidaan arvella olevan korkealla tasolla silloin kun kolme asiaa on kohdillaan:

• ohjelman tarjoamia ominaisuuksia käytetään täysimääräisesti
• ohjelmistoa käytetään sellaisiin asiakastilanteisiin, joihin se on suunniteltu
• ohjelmisto on aidosti tehokas

Ohjelmistojen tehokkuutta olisi mahdollista mitata tietyissä yksittäisissä käyttötilanteissa, kuten tallennuksessa. Käytännössä tehokkuus muodostuu kuitenkin tallennusergonomian ohella esimerkiksi sujuvista yhteisistä ja yrityskohtaisista perustiedoista ja parametreista sekä asiakkaan kytkemisestä osaksi kokonaisprosessia. Näin ollen tässäkin mittarissa on kyse kirjanpitäjän subjektiivisesta kokemuksesta.

Tehokkuudessakin kärjessä on Asteri, Fennoa on toisena ja Netvisor kolmantena.

Ohjelmisto mahdollistaa tehokkaan työskentelyn.

Asiakastarpeeseen perustuvaa raportointia

Usein asiakkaalle on tarpeen laatia ohjelmiston hyvien valmisraporttien ohella myös asiakastarpeen mukaan tehtyjä raportteja. Asiakasraportointiin on käytettävissä myös siihen tarkoitettuja erillisiä sovelluksia kuten graafisia raporttivälineitä, liiketoimintatiedon hallinnan (BI) tai tietovarasto (DW) -ohjelmistoja.

Väitteellä ”saan tuotettua joustavasti asiakastarpeen mukaisia raportteja” selvitettiin sitä, miten hyvin kirjanpito-ohjelma auttaa joustavassa asiakasraportoinnissa ilman erillisten raportointisovellusten käyttöä.

Asteri sai tässäkin parhaan arvosanan Fennoan ja Netbaronin täydentäessä kärkikolmikon.

Saan tuotettua joustavasti asiakastarpeen mukaisia raportteja.

Ohjelmistojen yhteiskäyttöisyydessä kehitettävää

Vastaajia pyydettiin ottamaan ohjelmistonsa osalta kantaa väitteeseen “myös asiakkaani pystyy hyödyntämään ohjelmistoa haluamallaan tavalla.”

Moni asiakasyritys ja tilitoimisto arvostaa toimintamallia, jossa prosessi ja ohjelmiston käyttö on jaettu sopivasti asiakkaan tilitoimiston kesken. Asiakas esimerkiksi laatii myyntilaskuja, käsittelee ostolaskuja ja hyödyntää raportteja tilitoimiston kanssa yhteisellä järjestelmällä. Samalla tämä yhteiskäyttö tehostaa tilitoimiston työtä. Kaikille asiakkaille tämä ei ole merkityksellinen kysymys – on edelleen perinteisiä mappiasiakkaita tai asiakkaita, jotka hoitavat toimintoja omilla järjestelmillään, joista on liittymät tilitoimiston järjestelmiin. Useimpien tilitoimistojen palveluntarjontaan yhteiskäyttöinen järjestelmä kuitenkin kuuluu olennaisena osana. Yhteiskäyttöisyys voidaan toteuttaa modernina selainpohjaisena pilvipalveluna, mutta myös esimerkiksi Windows-sovelluksen etäkäytöllä tai niin, että asiakas pyörittää ohjelmiston tiettyjä moduuleja omalla koneellaan ja toimittaa tiedostot tilitoimistolle.

Tämän mittarin kohdalla kaikkien ohjelmistojen keskiarvo oli vain 3,3. Vaikka Suomi on pilvipalvelujen soveltamisessa varsin edistynyt maa, ohjelmistoissa on edelleen tällä saralla paljon kehitettävää. Pitäisikö esimerkiksi panostaa yritysten maallikkokäyttäjille optimoituihin yksinkertaisiin käyttöliittymiin?

Asteri otti tässäkin kärkipaikan Fennoan ja Netvisorin seuratessa perässä.

Myös asiakkaani pystyy hyödyntämään ohjelmistoa haluamallaan tavalla.

Tyytyväisyys tukipalvelujen laatuun jatkaa vajoamistaan

Arviot putosivat edelleen ohjelmistojen tukipalvelujen kohdalla. Ohjelmistojen keskiarvo laski nyt arvoon 3,3 kun se vielä vuonna 2019 oli 3,7. Kolmen kärjessä jatkavat edelleen Asteri, Fennoa ja Balanssi vieläpä samassa järjestyksessä kuin vuosi sitten.

Oma arvaukseni on, että käyttäjät arvostavat edelleen ripeää, osaavaa ja soveltamistaitoista puhelinneuvontaa. Kun kiire tai hätä on suurin, ei kysymys-vastauspankkien tai ohjevideoiden selaaminen riitä käyttäjälle. Kirjanpidon substanssia, eri toimialojen erityispiirteitä sekä ohjelmistojen eri soveltamistapoja tuntevien ammattilaisten istuttaminen luurit päässä ei ole halpaa ohjelmistoyritykselle eikä helpparityö aina ole ohjelmistoammattilaisen suosikkityötä. Olisiko se kuitenkin erottautumistekijä kireästi kilpaillulla markkinalla? Heijastuuko tyytyväisyys tukipalveluun laajemminkin ohjelmistoa kohtaan tunnetuksi tyytyväisyydeksi?

Ohjelmistoon liittyvä tuki on riittävää.

Ohjelmiston hinta-laatusuhde

Vastaajilta kysyttiin, ovatko he päättämässä tai vaikuttamassa päätöksentekoon kirjanpidon ohjelmistohankinnoissa. Tällaisia oli vastaajista 896 vastaajaa. Heistä 60 prosenttia kertoi olevansa johtajan tai yrittäjän roolissa ja 26 prosenttia kirjanpitäjiä.

Päättäjät nostivat tälläkin kertaa Asterin hinta-laatusuhteessa kirkkaasti ykköseksi. Kärkikolmikon täydensivät taas Fennoa ja Balanssi. Netbaron oli tällä mittarilla tehnyt ison loikan neljänneksi.

Ohjelmiston hinta-laatusuhde on hyvä. Vastaajat ryhmästä ”ovat päättämässä tai vaikuttamassa päätöksentekoon kirjanpidon ohjelmistohankinnoissa”.

Tuoretta tietoa tilitoimistojen toimintamalleista

Selvitimme teiltä myös muita tilitoimistojen toimintamallien muutosta kuvaavia arvioita ja näkemyksiä. Tarkoituksemme on toistaa nämä alla olevat kysymykset tässä kyselyssä jatkossakin, jotta saatte käyttöönne tutkittua tietoa alan muutoksesta ja muutoksen vauhdista.

Lisäarvopalvelujen tuottaminen tilitoimistossa

Kysyimme:

Arvioi, kuinka suuri osa työajastasi on erilaisten lisäarvopalveluiden tuottamista asiakkaille. Lisäarvopalveluiksi katsotaan laajasti muut kuin lakisääteiset kirjanpito ja palkanlaskentapalvelut, kuten budjetointi, asiakaskohtainen sisäisen laskennan lisäraportointi, johdon laskenta- ja controller-palvelut, vero-oikeudelliset ja yhtiöoikeudelliset lisäpalvelut, HR-palvelut jne.

Keskimäärin kirjanpitäjä käytti työajastaan 32 prosenttia lisäarvopalveluihin. Jos vastaajat pistetään jonoon sen mukaan, kuinka monta prosenttia työajastaan hän käyttää lisäarvopalveluihin, käytti vähiten lisäarvopalveluja tuottava neljäsosa vastaajista aikaa niihin alle 20 prosenttia. Eniten niitä tekevä neljännes käytti niihin aikaa yli 40 prosenttia työajastaan.

Kirjanpitäjästä konsultiksi on alan mantroja. Kahden vuoden kuluttua saamme nähdä millä vauhdilla edetään.

Mielenkiintoinen vertailuarvo lisäarvopalveluista löytyy kesällä 2023 Taloushallintoliiton jäsenyritysten johdolle tehdystä kyselystä. Johto arvioi, että tilitoimistojen liikevaihdosta vain reilu 10 prosenttia kertyi lisäarvopalveluista. Ero työntekijöiden arvioon omasta ajankäytöstään on melkoinen. Käsittääkö toimistojen johto lisäarvopalvelut eri tavoin kuin kirjanpitäjät? Vai onko niin, että kirjanpitäjät tietävät käyttävänsä lisäarvopalveluihin runsaasti aikaa, mutta niitä ei laskuteta asiakkaalta? Johto arvioi, että lisäarvopalvelujen osuus liikevaihdosta nousisi noin 20 prosenttiin kokonaisliikevaihdosta kahden vuoden kuluttua. Vuonna 2025 näemme, miten oikeaan arvio osui.

Yhteiskäyttöiset ohjelmistot

Kysyimme:

Arvioi, kuinka monella prosentilla kirjanpitoasiakkaistasi hyödynnät yhteiskäyttöjärjestelmää siten, että tiedot ovat molempien käytössä ja tiedot tallennetaan vain kerran. Tällaisia voivat tyypillisesti olla pilvipalvelut, tilitoimiston järjestelmän etäkäyttö tai asiakkaan järjestelmän käyttäminen.

Keskimäärin kirjanpitäjien asiakkaista 54 prosenttia oli yhteiskäyttöisiä. Kesällä 2023 Taloushallintoliiton jäsentilitoimistojen johto arvioi yhteiskäyttöasiakkaiden määräksi 48 prosenttia. Luvut ovat kohtuudella linjassa, kun ottaa huomioon sen, että kyse on arvioista ja sen, että yhteiskäyttöisyyden määritelmä ei täysin yksikäsitteinen.

Ohjelmiston yhteiskäyttö on edennyt varsin rivakasti. Vuonna 2021 Taloushallintoliiton jäsentoimistojen johto arvioi yhteiskäyttöasiakkaiden määräksi 40 prosenttia. Vuonna 2019 luku oli 30 prosenttia. Näissä kyselyissä johto on myös antanut arvionsa siitä, mikä yhteiskäyttöasiakkaiden osuus on lähivuosina. Nämä tulevaisuuden arvaukset ovat olleet hiukan todellista kehitystä vauhdikkaampia. Yhteiskäyttö siis edistyy tasaisen varmasti, vaikkakaan vauhti ei ihan vastaa ennakkoarvioita. Muutoksen esteitä ja ajureita on mukava arvioida Tilisanomien sivuilla kuluvan vuoden aikana.

Taloushallinnon automaatio

Kysyimme:

Arvioi, kuinka suuren osuuden kaikkien asiakkaittesi kaikista liiketapahtumista ohjelma käsittelee/ohjelmat käsittelevät automaattisesti siten, että sinun ei tarvitse kirjata käsin esimerkiksi kirjauspäivää, arvonlisäverokantaa tai pääkirjatiliä. Liiketapahtumilla tarkoitetaan tässä esimerkiksi myynti- ja ostolaskuja, maksu- ja palkkatapahtumia sekä matka- ja kululaskuja.

Vastaajien arvion mukaan ohjelmisto käsitteli liiketapahtumista keskimäärin 48 prosenttia automaattisesti. “Manuaalisimmalla” neljänneksellä kirjanpitäjistä liiketapahtumien automaatioaste oli alle 30 prosenttia ja “automaattisimmalla” neljänneksellä se oli yli 70 prosenttia. Eroja kirjanpitäjien kesken siis on. Erot voivat johtua tilitoimiston yrityskulttuurista ja toimintamallista, ohjelmistoista, asiakkaista tai yksittäisen kirjanpitäjän asenteesta ja osaamisesta. Johtavat suomalaiset ohjelmistotalot arvioivat järjestään, että ohjelmistojen avulla reilusti yli 90 prosenttia liiketapahtumista voidaan käsitellä automaattisesti. Kehitettävää ja tehostettavaa siis löytyy.

Automaatiosta puhuttaessa on tärkeää huomioida myös kirjanpitäjän työroolin muutos liiketapahtumien kirjaajasta kirjausten tarkistajaksi ja prosessin sekä tiedon laadun valvojaksi. Kirjanpitäjät kaipaavat lisää työkaluja ja etukäteen määritettäviä sekä ohjelmiston esiin nostamia kontrollipisteitä, joilla valvoa automaation tekemää kirjanpitoa sujuvasti.

Tutkimustiimi Lyytinen & Fredman kiittää vastaajia! Loppuvuonna 2024 on taas palkanlaskijoiden vuoro rankata ohjelmistonsa.