Tilitoimistojen kirjanpito-ohjelmistot rankattu jälleen!
Valitsimme kyselyyn samat 15 ohjelmistoa kuin edellisellä kerralla. Ohjelmistot olivat Asteri, Balanssi, Briox, Emce, Fennoa, Heeros, Lemonsoft, Maestro, Netbaron, Netvisor, Oscar, Procountor, Sonet, Tikon ja Visma Fivaldi. Kyselyyn vastasi peräti 2 151 tilitoimistoammattilaista ympäri Suomen. Uutena kysymyksenä mukana oli arvio ohjelmiston hinta-laatusuhteesta.
Vastaajien suuri määrä kertoo, että alan ammattilaiset pitävät aihetta tärkeänä ja tutkimusta hyödyllisenä. Kirjanpitäjä viettääkin suuremman osan valveajastaan kirjanpito-ohjelmistonsa kuin puolisonsa kanssa. Suhde on usein yhtä pitkä kuin keskimääräinen suomalainen avioliitto (10 vuotta). Valveajan ykköskumppanin hyvät puolet ovat rakastettavia ja huonot puolet syövät pahemman kerran.
Puolet vastaajista käytti yhtä ja 30 prosenttia vastaajista kahta mukana kyselyssä ollutta ohjelmaa, loput käyttivät kolmea tai useampaa ohjelmaa. Useamman ohjelmiston käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt kahdessa vuodessa.
Vastaajat arvioivat vastauksissaan, kuinka monelle prosentille asiakaskunnastaan he käyttävät kyseistä ohjelmaa. Yhdistämällä tämä tieto kunkin ohjelmiston käyttäjämäärän kanssa, saadaan tämän kyselyn osoittama ohjelmistojen markkinaosuus vastaajien kirjanpitoasiakkaista. Lukuja tarkastellessa tulee huomioida:
⦁ Kyseessä ei siis ole euromääräinen markkinaosuus tilitoimistomarkkinasta vaan osuus tilitoimistojen loppuasiakasyritysten kappalemäärästä
⦁ Kysely suunnattiin vain tilitoimistoille, minkä vuoksi markkinaosuuksissa ei ole huomioitu yrityksiä, jotka hoitavat itse kirjanpitonsa
⦁ Markkinaosuudet on laskettu kyselyssä olleista 15 myytävästä ohjelmistosta. Eräät tilitoimistot käyttävät itse kehittämiään ohjelmistoja, joten todellisuudessa osuudet kokonaismarkkinasta ovat tässä esitettyjä pienemmät
Kaksi vuotta sitten Tikon ja Visma Fivaldi olivat markkinan suurimmat 21 prosentin osuudella vastaajien asiakaskunnasta. Tuolloin Procountorilla tehtiin 16 prosentin ja Netvisorilla 15 prosentin osuudella vastaajien asiakaskunnasta.
Nyt markkinoilta poistuvan Tikonin osuus oli vielä 6 prosenttia vastaajien asiakaskunnasta ja saman Accountor Finago yhtiön Procountor oli kasvattanut osuuttaan 24 prosenttiin vastaajien asiakkaista. Visman ohjelmistoista Netvisorin markkinaosuus on kasvanut ja Fivaldin laskenut kaksi prosenttiyksikköä. Fennoa on kasvattanut osuuttaan kahdesta prosentista kahdeksaan ollen markkinaosuudeltaan kyselyn neljänneksi suurin. Myös Asteri on kasvattanut osuuttaan. Dramaattista myllerrystä markkinaosuuksissa ei siis ole tapahtunut, mutta osa Tikon-tilitoimistoista on siirtynyt toisten ohjelmistotalojen asiakkaaksi.
Ohjelmistojen markkinaosuus tilitoimistojen asiakasyrityksistä kyselyn perusteella.
Tyytyväisyys ohjelmistoihin edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla
Ohjelmistojen käyttäjiä pyydettiin antamaan ohjelmistolle yleisarvosana ja arvioimaan ohjelmistoa kuuden väittämän perusteella asteikolla 1–5.
Kolmen parhaan yleisarvosanan saaneen joukkoon kyselyssä Asterin ja Fennoan perään kiilasi Tikonin sijaan Balanssi. Tuloksiin tutustuttaessa kannattaa huomata, että joidenkin ohjelmien kohdalla vastaajamäärät olivat pieniä: Balanssin, Brioxin, Oscarin ja Sonetin käyttäjiä oli kutakin alle 25 vastaajaa.
Vaikka keskimääräinen tyytyväisyys oli hivenen laskenut, ollaan edelleen hyvällä tasolla. Onkin mielenkiintoista ja mielestämme positiivista, että kun suuryritykset kautta maailman käyttävät samoja ylikansallisia ohjelmistoja, on Suomen tilitoimistomarkkina kotimaassa kehitettävien ohjelmistojen pelikenttä. Vastaava tilanne on myös Ruotsissa ja Norjassa.
Tyytyväisyys ohjelmistoihin on kohtuullisen hyvällä tasolla.
Ohjelmistojen helppokäyttöisyyteen ollaan edelleen tyytyväisiä
Ohjelmistojen helppokäyttöisyyden arvioiminen ei ole helppoa, sillä ne on suunniteltu eri tarkoituksiin. Osassa painottuvat tilitoimistokäyttäjän tarpeet, kun taas osa on suunnattu enemmänkin loppuasiakasyrityksen tarpeisiin. Viime tutkimuksessa ohjelmistojen helppokäyttöisyyden keskiarvo oli 3,9 kun se nyt oli 3,7. Arvosana on edelleen kuudesta mittarista paras.
Kolmen kärki edellisessä kyselyssä pysyi ennallaan. Asteri nousi ykköseksi arvosanalla 4,6 Fennoan ja Tikonin täydentäessä kärkikolmikon. Myös Balanssi ylsi yli nelosen arvosanaan.
Ohjelmistojen helppokäyttöisyyteen ollaan edelleen tyytyväisiä.
Työskentelyn tehokkuus
Ohjelmiston mahdollistama toiminnan tehokkuuden voidaan arvella olevan korkealla tasolla silloin kun kolme asiaa on kohdillaan:
⦁ ohjelman tarjoamia ominaisuuksia käytetään täysimääräisesti
⦁ ohjelmistoa käytetään sellaisiin asiakastilanteisiin, joihin se on suunniteltu ja
⦁ ohjelmisto on aidosti tehokas
Ohjelmistojen tehokkuutta olisi mahdollista mitata tietyissä yksittäisissä käyttötilanteissa kuten tallennuksessa. Käytännössä tehokkuus muodostuu kuitenkin tallennusergonomian ohella esimerkiksi sujuvista yhteisistä ja yrityskohtaisista perustiedoista ja parametreista sekä asiakkaan kytkemisestä osaksi kokonaisprosessia. Näin ollen tässäkin mittarissa on kyse kirjanpitäjän subjektiivisesta kokemuksesta.
Fennoa jatkaa kärjessä ja Netvisor kolmantena. Tikonin sijaan kakkoseksi kiilasi Asteri. Balanssi kärkkyy neljäntenä, vain sadasosien erolla.
Ohjelmisto mahdollistaa tehokkaan työskentelyn.
Asiakastarpeeseen perustuvaa raportointia
Usein asiakkaalle on tarpeen laatia ohjelmiston hyvien valmisraporttien ohella myös asiakastarpeen mukaan tehtyjä raportteja. Asiakasraportointiin on käytettävissä myös siihen tarkoitettuja erillisiä sovelluksia kuten graafisia raporttivälineitä, liiketoimintatiedon hallinnan (BI) tai tietovarasto (DW) -ohjelmistoja.
Väitteellä ”saan tuotettua joustavasti asiakastarpeen mukaisia raportteja” selvitettiin sitä, miten hyvin kirjanpito-ohjelma auttaa joustavassa asiakasraportoinnissa ilman erillisten raportointisovellusten käyttöä.
Asteri sai tässä parhaan arvosanan Tikonin ja Fennoan täydentäessä kärkikolmikon.
Väitteellä ”saan tuotettua joustavasti asiakastarpeen mukaisia raportteja” selvitettiin sitä, miten hyvin kirjanpito-ohjelma auttaa joustavassa asiakasraportoinnissa ilman erillisten raportointisovellusten käyttöä.
Ohjelmistojen yhteiskäyttöisyydessä kehitettävää
Moni asiakasyritys arvostaa toimintamallia, jossa asiakas esimerkiksi laatii myyntilaskuja, käsittelee ostolaskuja ja hyödyntää raportteja tilitoimiston kanssa yhteisellä järjestelmällä. Samalla tämä yhteiskäyttö tehostaa tilitoimiston työtä. Kaikille asiakkaille tämä ei ole merkityksellinen kysymys – on edelleen perinteisiä mappiasiakkaita tai asiakkaita, jotka hoitavat asioita omilla järjestelmillään, joista on liittymät tilitoimiston järjestelmiin. Useimpien tilitoimistojen palveluntarjontaan yhteiskäyttöinen järjestelmä kuitenkin kuuluu olennaisena osana.
Tämän mittarin kohdalla kaikkien ohjelmistojen keskiarvo oli vain 3,2. Vaikka Suomi on pilvipalvelujen soveltamisessa varsin edistynyt maa, ohjelmistoissa on kuitenkin tällä saralla paljon kehitettävää. Pitäisikö esimerkiksi panostaa yritysten maallikkokäyttäjille optimoituihin yksinkertaisiin käyttöliittymiin?
Fennoa nappasi kärkipaikan Netvisorin ja Netbaronin seuratessa perässä. Myös Procountorin arvio oli käytännössä samaa tasoa kolmossijaan verrattuna.
Väite: ”Myös asiakkaani pystyy hyödyntämään ohjelmistoa haluamallaan tavalla”.
Tyytyväisyys tukipalvelujen laatuun vajonnut kahdessa vuodessa
Arvio putosi edellisestä kyselystä eniten mittarin ”ohjelmistoon liityvä tuki on riittävää” kohdalla. Ohjelmistojen keskiarvo laski 3,7:stä 3,4:än. Saman tai paremman arvosanan kuin kaksi vuotta sitten saivat vain Asteri, Balanssi, Procountor ja Maestro. Kolmen kärkeen Asterin ja Fennoan kanssa nousi Balanssi.
Väite: ”Ohjelmistoon liittyvä tuki on riittävää”.
Hinta-laatusuhde uutena mittarina kyselyssä
Vastaajilta kysyttiin, ovatko he päättämässä tai vaikuttamassa päätöksentekoon kirjanpidon ohjelmistohankinnoissa. Tällaisia oli vastaajista noin puolet, 1105 vastaajaa. Heistä kaksi kolmannesta kertoi olevansa johtajan tai yrittäjän roolissa ja vähän alle neljännes kirjanpitäjiä.
Päättäjät nostivat Asterin hinta-laatusuhteessa kirkkaasti ykköseksi. Kärkikolmikon täydensivät Fennoa ja Balanssi.
Väite: ”Ohjelmiston hinta-laatusuhde on hyvä”.
Ohjelmistojen suositteluhalukkuus matalalla tasolla
Kysyimme myös, “kuinka todennäköisesti suosittelisit ohjelmistoa tuttavalle tai kollegalle”? Tähän sai vastata välillä 0–10. 0 oli “en varmasti suosittelisi” ja 10 “suosittelisin varmasti”
Vastauksista saa laskettua NPS-luvun. NPS eli Net Promoter Score on kansainvälisesti käytetyin asiakasuskollisuuden mittari, jota laskettaessa vastaajat jaetaan kolmeen luokkaan:
9-10 = suosittelijat
7-8 = passiiviset / neutraalit
0-6 = arvostelijat
NPS lasketaan vähentämällä arvostelijoiden prosenttimäärä suosittelijoiden prosenttimäärästä. NPS-luku sijoittuu välille -100 (ei yhtään suosittelijaa) ja 100 (ei yhtään arvostelijaa).
Kaikkien ohjelmistojen NPS-lukujen keskiarvo oli miinus 5. Se on kerta kaikkiaan heikko luku. Toimialasta riippuen NPS-mittari on yleensä välillä 30–50. Tähän ryhmään pääsi vain kolme ohjelmistoa: parhaan NPS luvun saanut Fennoa ja sen jälkeen Asteri ja Balanssi. Muut positiivisen NPS luvun saaneet (aakkosjärjestyksessä) olivat Netbaron, Netvisor, Procountor ja Visma Fivaldi.
Kyselyn NPS-luvut ovat ristiriidassa ohjelmistoille annetun kohtuullisen hyvän yleisarvosanan kanssa. Tämä ehkä kertoo vastaajien ajattelutavasta. Vaikka omaan ohjelmistoon ollaan kohtuullisen tyytyväisiä, sitä ei hevin suositella. Varovaisuuden periaate on alalla huolella omaksuttu.