CTA Paikka
CTA Paikka

Verohallinnon arvonlisä­vero­ilmoittamisen kehittämis­hankkeet pähkinän­kuoressa

Lehtien sivuilla on käyty keskustelua Verohallinnon suunnitelmista arvonlisäveroilmoittamisen kehittämiseksi. Olen huomannut, että usein keskustelussa aiheet puuroutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikka itse asiassa yritysten näkökulmasta on kyse neljästä toisiinsa kytkeytyvästä hankkeesta.
27.4.2021 Janne Fredman

Esittelen ja erittelen tässä nämä hankkeet, kuten me Taloushallintoliitossa olemme ne ymmärtäneet. Mukana myös tiivistetysti kantamme kuhunkin hankkeeseen.

Perinteisen arvonlisäveroilmoituksen erittelytarkkuuden lisääminen

Perinteiseen arvonlisäveroilmoitukseen on tulossa näillä näkymin 26 uutta kenttää eli lomakkeen erittelytarkkuus lisääntyisi merkittävästi. Verohallinnon tavoitteena on saada tarkempaa tietoa yritysten liiketoiminnasta lainmukaisen verokertymän turvaamiseksi. Näin esimerkiksi ohjausta ja valvontaa voitaisiin kohdentaa tarkemmin. Muutoksen on suunniteltu astuvan voimaan aikaisintaan vuonna 2023.

Taloushallintoliiton näkemys tiivistetysti:

Erittelytarkkuuden lisääminen edellyttää kirjanpito-ohjelmistoihin ohjelmistosta riippuen joko uusia arvonlisäverokoodeja tai pääkirjatilejä. Tältä osin muutos on kertaluonteinen, mutta jatkossa kirjanpitäjän (tai koneoppimissovelluksen) tulee osata käsitellä arvonlisäverot entistä suuremmalla tarkkuudella. Eli työmäärä lisääntyy jonkin verran myös pysyvästi.

Tämä muutos on koettu erittäin vaikeaksi suuryrityksissä, joten sitä lykättiin jo eteenpäin alkuperäisen suunnitelman vuodesta 2022. Tilitoimistojen osalta muutos on helpompi, koska tilitoimistojen ohjelmistoissa sovelletaan yleensä ohjelmistojen vakiomuotoisia alv-koodeja tai vakiotilikarttaa, yleensä Liikekirjuria. Muutos saadaan siis hoidettua massaluonteisemmin. Taloushallintoliiton kirjanpidon asiantuntijaryhmän kovat luut ja tilitoimistosektorin ohjelmistotalot eivät pitäneet tätä muutosta mahdottoman hankalana toteuttaa, joskin työläänä toki.

Transaktiokohtainen arvonlisäveroilmoitus

Arvonlisäverovelvollinen ilmoittaisi perinteisen (26 kentällä tarkennetun) arvonlisäveroilmoituksen lisäksi kuukausittain jokaisesta myynnistä ja ostosta verottajalle muun muassa kauppakumppanin y-tunnuksen, tositenumeron ja laskun päivän sekä laskun ja arvonlisäveron euromäärän – näillä näkymin kymmenen tietoa per lasku. Muutos tulisi voimaan vaiheittain alkaen ehkä vuonna 2026 riippuen digitalisaatioasteesta ja kansainvälisestä kehityksestä. Tässäkin tavoitteena on veronkannon turvaaminen ja verovalvonnan tehostaminen.

Taloushallintoliiton näkemys tiivistetysti:

Selkeinä haasteina on tunnistettu vähittäiskaupan myynti sekä tilanteet, joissa työntekijä maksaa esimerkiksi matka- ja majoituskuluja omalla kortillaan ja veloittaa ne työnantajaltaan matkalaskulla. Suurin haaste on hallinnollisen taakan kasvu pienimmissä yrityksissä.

Kappalemääräisesti suurimmalla osalla suomalaisyrityksistä taloushallinto on ainakin osittain manuaalista. Usein esimerkiksi vähittäis- ja palvelumyynnin liiketapahtumia ei saada kirjanpitoon ilman käsin tallennusta. Myöskään kaikkea ilmoituksessa tarvittavaa tietoa yksittäisten myynti- tai ostolaskujen sisällöstä ei tällä hetkellä tallenneta taloushallinnon järjestelmiin, koska tietoa ei kirjanpidossa tarvita ja tallennustyö on hidasta.

Olemme lähteneet siitä, että tässä hankkeessa on OECD:stä ja EU:sta alkaen niin suuret voimat takana, että hanke toteutetaan muodossa tai toisessa. Taloushallintoliitto tuo hankkeen käyttöön tiedot pk-sektorin toimintamalleista ja tarpeista, jotta muutos toteutuessaan olisi mahdollisimman kivuton ja hallittu. Vaadimme myös kohtuullista siirtymäaikaa pienimmille yrityksille, jotta ilmoittamisen vaatimat toimintamallien muutokset saadaan toteutettua rauhassa ja hallitusti.

Arvonlisäveroehdotus

Verohallinto on suunnitellut yrityksen itse laatiman arvonlisäveroilmoituksen rinnalle erityisesti pienimmille yrityksille vaihtoehtoiseksi toimintamalliksi Verohallinnon laatimaa arvonlisäveroehdotusta. Verohallinto laatisi esimerkiksi transaktiokohtaisen arvonlisäveroilmoituksen perusteella arvonlisäveroehdotuksen, jonka yritys tarkistaisi. Eli kyseessä olisi osin samanlainen malli kuin esitäytetyssä veroilmoituksessa.

Taloushallintoliiton näkemys tiivistetysti:

Arvonlisäverotukseen liittyy monilla pienilläkin yrityksillä erilaisia vähennyskelpoisuuteen tai ajalliseen kohdistamiseen liittyviä erityistilanteita. Markku Ojalan ja Sirpa Koposen laatimassa kirjoituksessa on avattu näitä tilanteita. Tämän vuoksi emme pidä arvonlisäveroehdotusta realistisena mallina ja oudoksumme sitä, että Verohallinto osaltaan perustelee transaktiokohtaista arvonlisäveroilmoitus arvonlisäveroehdotuksen hyödyillä. Tälläkin hetkellä arvonlisäveroilmoitus onnistuu Suomessa keskimäärin pienillä työmäärillä kirjanpidon sivutuotteena.

Pienyrittäjän taloushallintopalvelu

Verohallinto kehittäisi alihankkijoidensa kanssa pienimmille mikroyrityksille maksuttoman taloushallinto-ohjelmiston muun muassa veroraportoinnin kokonaisvaltaiseen hoitoon – pienyrittäjän taloushallintopalvelun. Perusteluina on esitetty sitä, että esimerkiksi transaktiokohtainen arvonlisäveroilmoitus lisäisi muutoin hallinnollista taakkaa kaikkein pienimillä yrityksillä, joilla ei ole välttämättä tilitoimistoa tai taloushallintojärjestelmää. Pienimmille mikroille suunnattu maksuton ohjelmisto ratkaisisi tätä ongelmaa.

Taloushallintoliiton näkemys tiivistetysti

Olemme avoimesti tuoneet esille vastustavamme tätä hanketta. Suomessa mikroyritysten digitalisaatio on hyvällä mallilla kansainvälisesti ja yritysten saatavilla on laadukkaita ohjelmistoja 10–20 euron kuukausihinnalla ja jopa ilmaiseksi. Verkkolaskujen ja pankkiyhteyksien hinnat muodostavat nykyään usein kirjanpito-ohjelmistoja suuremman kustannuksen. Pienimpien yrityksen taloushallinnon digitalisaatiota ei yleensä estä ohjelmistojen hinta, vaan se että yrittäjä on tyytyväinen nykyisiin toimintamalleihin tai näkee tärkeämpiä kehityskohteita kuin digitaalinen taloushallinto. Vapaa kilpailu tarjoaa suomalaisille tilitoimistoille ja niiden pienimmille asiakkaille jatkossa entistäkin paremmat ohjelmistot kohtuukustannuksella. Lisäksi on syytä saada transaktiokohtaiseen arvonlisäveroilmoittamiseen kohtuullinen siirtymäaika pienimmille yrityksille. Ja niitä yrityksiä varten, joita ei digitaalinen taloushallinto edelleenkään kiinnosta, tarvitaan yksinkertainen syöttölomake myyntien ja ostojen ilmoittamiseen.

Asiantuntijana
Janne Fredman johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto
VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki