Melkein vuoden tili viidessä viikossa
Ukkohallan hiihtokeskuksessa Hyrynsalmella kaikki on valmista kiireistä talvikautta varteen. Lumitilanne Kainuussa vaihtelee, mutta yleensä ensimmäiset rinteet saadaan auki itsenäisyyspäiväksi.
Ukkohalla Ski Resortin toimitusjohtaja Teemu Muhoselle valmistautuminen uuteen hiihtokauteen on tuttua puuhaa. Itsekin aktiivinen lumilautailija on ollut täällä töissä jo 14 vuotta.
– Aloitin hissipoikana ja sitten rinnepäällikkönä. Neljä vuotta sitten avautui mahdollisuus tulla
yritykseen osakkaaksi ja operatiiviseen johtoon. Päätin tarttua tilaisuuteen, jotta ei myöhemmin tarvitsisi asiaa katua, Muhonen muistelee.
Asiakkaat haluavat laatua ja oheispalveluja
Ukkohalla Ski Resort Oy:n nykyinen omistajakunta koostuu pääomasijoittaja Nordia Managementista, yksityisistä sijoittajista ja toimivasta johdosta.
Hiihto- tai laskettelukeskuksen sijaan Muhonen puhuu Ukkohallasta mieluummin matkailukeskuksena, sillä rinteiden välittömästä läheisyydestä löytyvät myös muiden yritysten pyörittämät hotelli- ja ravintolapalvelut. Matkailijoiden houkuttimina alueella on lisäksi muun muassa kylpylä, keilahalli ja kattava latuverkosto.
Muhonen huomauttaa, että hiihtokeskusten asiakkaat ovat entistä vaativampia ja laatutietoisempia. Hyvin hoidettujen rinteiden ohella he haluavat hiihtolomallaan kiinnostavaa oheistoimintaa.
– Ukkohallan etu on kompakti koko. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät kävelymatkan päästä, Muhonen kehaisee.
Suomen mittakaavassa Ukkohallaa voi pitää keskikokoisena hiihtokeskuksena. Kävijöitä on vuodessa tyypillisesti noin
25 000, kun maan suurimmissa keskuksissa kävijämäärät ovat yli kymmenkertaiset.
Säällä iso vaikutus myyntiin
Suurin osa Ukkohallan ympäristön noin 300 lomahuoneiston majoituskapasiteetista on viereisen vaaran rinteelle levittäytyvässä mökkikylässä. Muhosen mukaan riittävä määrä petipaikkoja on tärkeää hiihtokeskuksen menestykselle.
Joulun ja pääsiäisen seudun ohella Ukkohallassa on vilkkainta koulujen talvilomilla, jotka on porrastettu Suomessa kolmelle viikolle.
Ulkomaalaisia matkailijoita rinteissä näkee nykyisin vähän. Aiemmin kymmenesosa asiakkaista tuli Venäjältä ennen itärajan sulkeutumista.
– Ukkohallan hotellissa on kuitenkin talvisin paljon ulkomaalaisia matkailijoita. Laskettelun sijaan he hakevat täältä lunta ja muita luontoelämyksiä.
Muhosen mukaan hiihtokeskus on panostanut viime vuosina myös päiväkävijöiden kasvattamiseen ja lisännyt näkyvyyttä muun muassa lähimmissä kaupungeissa Kajaanissa ja Oulussa.
Majoituksensa etukäteen varanneet tulevat paikalle säästä riippumatta, mutta päiväkävijöiden määrään säällä on iso merkitys. Erityisen ratkaisevaa myynnin kannalta on viikon suosituimman ulkoilupäivän eli lauantain säätila.
Jos aurinko paistaa, rinne on täynnä. Lumisateella tai kovalla pakkasella hiihtohissiin ei tarvitse juuri jonottaa.
Jokainen investointi vaatii tarkkaa tarveharkintaa, hyvää suunnittelua ja huolellista kustannuslaskentaa.
Kesäkausi haaste hiihtokeskukselle
Rinteiden ohella hiihtokeskuksen on tarjottava asiakkaille myös hiihtokoulun kaltaisia oheispalveluja. Suksia ja lumikenkiä vuokrataan talvella, sähköpyöriä ympäri vuoden. Muhosen mukaan hiihtokeskusten suuri haaste kautta maan on kesämatkailun kehittäminen. Ukkohallassa kesän vetonaulaksi on rakennettu läheiseen järveen kaapelirata, jolla voi harrastaa wakeboardingia eli vesilautailua vaijerin vetämänä.
– Kesämatkailun piikki on heinäkuussa, kun Hyrynsalmella järjestetään suopotkupallon MM-kisat.
Muiden hiihtokeskusten ohella Ukkohalla kilpailee ihmisten ajankäytöstä muiden vapaa-ajan aktiviteettien kanssa. Muhosen mielestä etenkin lapsiperheiden houkutteluun on panostettava nykyistä enemmän. Sitä varten Ukkohallassa on meneillään ajastaan jälkeen jääneen lastenrinteen uudistaminen.
– Investoinnilla on kiire, sillä lapsille sopiva ja turvallinen rinne on hiihtokeskukselle iso houkutin.
Talvi tuo 95 prosenttia liikevaihdosta
Talviviikkojen säillä on oleellinen merkitys hiihtokeskuksen myyntiin. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, joten liikevaihdossa voi olla vuosittain kymmenien prosenttien heilahteluja. Ukkohalla Ski Resortin viime tilikauden liikevaihto oli 887 000 euroa ja tulos 8 000 euroa.
Muhonen arvioi, että hiihtokeskuksen liikevaihdosta 80 prosenttia kertyy viiden kiireisimmän viikon eli koulujen talvilomien sekä joulun ja pääsiäisen aikana. Koko talvikauden osuus tuloista on noin 95 prosenttia.
– Kesätoiminnoista saamme sen verran tuloja, että pystymme maksamaan palkat ja pidettyä palvelut auki. On tärkeää, että olemme elävä matkailukeskus myös kesällä.
Sesonkiluontoinen liiketoiminta ja säiden mukaan vaihteleva myynti vaativat hiihtokeskukselta talouden huolellista suunnittelua.
– Budjetointia on tarvittaessa päivitettävä hiihtokauden edetessä. Samalla on oltava valmius isoihinkin muutoksiin lyhyellä varoitusajalla, jos myynti sakkaa kehnojen säiden vuoksi, Muhonen sanoo.
Lyhyen aikavälin tulorahoituksen ja kassavarojen riittävyyden rinnalla on katsottava myös pitkän aikavälin investointeja ja huolehdittava niiden rahoituksesta.
Muhosen mukaan esimerkiksi lasten rinteen uudistamishanke maksaa noin 140 000 euroa. Kustannukset katetaan tulorahoituksella.
– Jokainen investointi vaatii tarkkaa tarveharkintaa, hyvää suunnittelua ja huolellista kustannuslaskentaa.
Tilitoimistolla vastuu koko taloushallinnosta
Ukkohalla Ski Resortin taloushallinnon hoitaa Tili-Tekno, jolla on toimistot Oulussa, Pudasjärvellä ja Helsingissä. Tilitoimiston kirjanpitäjä Pia Järvenpää on vastannut laskettelukeskuksen taloushallinnosta yli kymmenen vuoden ajan.
– Kirjanpidon ohella hoidamme muutkin taloushallintoon liittyvät asiat, kuten Ukkohallan palkkahallinnon ja veroasiat. Vain laskujen hyväksyntä jää asiakkaalle, Tili-Teknon toimitusjohtaja Lasse Pelttari sanoo.
Työvuorojen suunnitteluun ja työtuntien laskentaan Ukkohalla käyttää Mepcon-järjestelmää, joka on integroitu tilitoimiston järjestelmiin.
– Työntekijät täydentävät järjestelmään mahdolliset ylityönsä. Sen jälkeen tarkistan tiedot ja siirrän ne tilitoimistolle, joka hoitaa palkanmaksun, Teemu Muhonen kertoo.
Hyvää palvelua ei saa unohtaa yhtenäkään päivänä, jos haluamme asiakkaan tulevan meille uudelleen.
Sesonkiluonne vaikuttaa myös taloushallintoon
Liiketoiminnan kausiluonteisuus on otettava huomioon myös taloushallinnossa. Talvella palkkahallinnon töitä lisäävät laskettelukeskuksen määräaikaiset kausityöntekijät. Tilinpäätöksen laatiminen pystytään ajoittamaan hiljaisille kesäviikoille. Ukkohallan tilivuosi on määritelty tarkoituksella elokuun alusta heinäkuun loppuun.
Hiihtokeskusten liiketoiminnan erityispiirre on pääomavaltaisuus. Ukkohallassa rahaa on eniten kiinni viidessä hiihtohississä, valaistuksissa, lumetuslaitteissa ja rinnekoneissa.
– Investoinnit ovat usein isoja suhteessa liiketoimintaan. Siksi niiden käsittely ja poistosuunnittelu ovat merkittävässä roolissa kirjanpidossa, Tili-Teknon Pelttari huomauttaa.
Verotuksen erityispiirteisiin hän laskee hiihtokeskuksen liiketoimintojen erilaisen arvonlisäverokohtelun. Hissiliput lasketaan liikuntapalveluihin, jolloin niihin sovelletaan alennettua kymmenen prosentin verokantaa. Sen sijaan liikuntavälineiden vuokran tai hiihto-opetuksen kaltaiset oheispalvelut ovat yleisen 25,5 prosentin arvonlisäverokannan piirissä.
Viikonlopun myynti tärkeä talousmittari
Tili-Tekno tuottaa Ukkohallalle kuukausiraportit, mutta Ukkohallassa talouslukuja voidaan seurata myös suoraan Tili-Teknon käyttämästä Fennoan taloushallinto-ohjelmasta. Yrittäjälle on tärkeää, että taloushallinnon järjestelmä tarjoaa lähes reaaliaikaisen näkymän kassatilanteeseen.
– Sesongin aikana katson viikoittain, millainen oli edellisen viikonlopun myynti, Muhonen sanoo.
Hiihtokauden ensimmäinen talousmittari on kausikorttien etukäteismyynti syksyllä. Se antaa osviittaa, miten vakioasiakkaat tulevat olemaan liikkeellä.
Koko vuoden taloussuunnittelun tärkeimpiin mittareihin Muhonen laskee hiihtokauden lopun kassatilanteen ja vertailun edellisiin vuosiin. Se auttaa arvioimaan, millaisia investointeja kesän aikana on mahdollista tehdä.
– Keväällä voi tuntua, että tilillä on paljon rahaa. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, että rahan on riitettävä seuraavaan talveen ja vältettävä yli-investointeja, jotka voisivat syödä kassaa liikaa.
Talouslukujakin tarkemmin Muhonen seuraa kauden aikana asiakastyytyväisyydestä kertovia mittareita. Ne antavat arvokasta tietoa rinteiden kunnosta ja asiakaspalvelusta vaikkapa lipunmyynnissä ja välinevuokraamossa.
– Hyvää palvelua ei saa unohtaa yhtenäkään päivänä, jos haluamme asiakkaan tulevan meille uudelleen.
Tilitoimistolta neuvoja moneen talousasiaan
Taloushallinnon ohella Tili-Tekno on toiminut Ukkohallan neuvonantajana erilaisissa talouskysymyksissä. Tilitoimisto auttaa esimerkiksi investointien rahoituksen suunnittelussa ja kustannusten seurannassa.
– Olemme myös edistäneet yrityksen taloushallinnon digitalisointia ja olleet tukena Ukkohallan elinkaaren aikana tehdyissä yritys- ja osakkuusjärjestelyissä, Lasse Pelttari mainitsee.
Tilitoimisto toimii apuna myös ELY-keskuksen yritystukien hakemisessa. Kainuussa pk-yritysten on mahdollista saada kehittämis- ja investointihankkeisiin avustuksia, joissa on usein mukana myös EU:n rahoitusta.
Ukkohalla on saanut tukea liiketoiminnan kehittämiseen ja investointeihin. Tukihakemusten laatimisen ohella tilitoimisto huolehtii myös ELY-keskuksen vaatimasta raportoinnista.
Julkisen tuen hakeminen voi olla yrittäjälle työlästä. Teemu Muhonen antaa työn mielellään tilitoimistolle, jolla on hakuprosesseista vankka osaaminen.
– Esimerkiksi edellisessä kehittämishankkeessa kaikki meni kerralla putkeen, eikä ELY-keskukselta tullut lisäselvityspyyntöjä, Muhonen kiittelee.
Edessä vuoden hektisimmät viikot
Ukkohalla työllistää vakituisesti neljä henkeä. Talvella määräaikaisia työntekijöitä on noin 15.
Edessä ovat kiireiset viikot. Teemu Muhonen kertoo, että hiihtokauden alussa laskettelijoilla on kova palo päästä rinteeseen. Levin tai Rukan tavoin Ukkohallassa ei ole kuitenkaan nähty tarpeelliseksi käyttää varastoitua lunta edelliseltä talvelta, vaan rinteiden lumi tulee taivaalta ja lumetuskoneista ilmojen kylmettyä.
– Meillä rinteiden ylläpitoa helpottaa, että Hyrynsalmi on yksi lumivarmimpia paikkakuntia Suomessa. Joka talvi luonnon lunta on yli metri.
Hiihtokauden päättyminen on Muhosen mukaan pitkälti kiinni pääsiäisen ajankohdasta. Pyhien jälkeen kiinnostus rinnelajeihin hiipuu, kun ihmiset alkavat suunnata katseensa kohti kesäharrastuksia.
Teemu Muhosen aisapari Ukkohallan operatiivisessa johdossa on Janne Keränen, jolla on myös pitkä työhistoria hiihtokeskuksessa. Molemmat ovat tottuneet työn sesonkiluonteeseen. Talviviikkoina paiskitaan ympäripyöreitä päiviä, kun taas hiljaisimpina aikoina tehdään huoltotöitä ja rakennetaan uutta.
– Antoisinta yrittäjänä on nähdä oman kätensä jäljet. Tässä työssä saa myös tehdä paljon ulkotöitä toimistohommien ohella.
Muhonen sanoo, että mitään suurempia yllätyksiä yrittäjän uralla ei ole tullut toistaiseksi vastaan. Tähän vaikutti oleellisesti, että hiihtokeskus oli tullut perusteellisesti tutuksi vuosien varrella.
– Se oli yksi syy yrittäjäksi lähtöön. Tiesin suunnilleen, mihin olin pääni pistämässä.