Määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä
Työnantajan ja työntekijän ensimmäinen määräaikainen työsopimus voidaan jatkossa tehdä vuodeksi ilman perusteltua syytä.
Työlainsäädäntö rakentuu oletukselle toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta. Siksi työnantajan aloitteesta tehtävä määräaikainen työsopimus on perinteisesti edellyttänyt perusteltua syytä. Perusteltuja syitä ei ole lueteltu laissa, mutta esimerkiksi sijaisuus, työn kausiluonteisuus tai yksittäisen projektin toteuttaminen voi olla peruste määräaikaisuudelle.
Työsopimuslain muutoksen myötä määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi silloin, kun on kyse ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Jo aiemmin määräaikainen työsopimus on voitu tehdä ilman perusteltua syytä pitkäaikaistyöttömän henkilön kanssa.
Jatkossa lakiin sisältyy kolme erilaista tilannetta, jossa työsopimus voi olla määräaikainen. Näitä tilanteita koskevat osin eri säännöt. Uusiin säännöksiin ilman perusteltua syytä tehtävistä määräaikaisista työsopimuksista liittyy erityisiä velvoitteita, joiden tarkoituksena on estää työsuhdeturvan kiertäminen ja määräaikaisten sopimusten epäasiallinen käyttö. Vastoin lain säännöksiä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.
Ensimmäinen työsopimus enintään vuodeksi
Määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä voidaan tehdä, vaikka työnantajan työvoiman tarve olisi pysyvä. Edellytyksenä määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle on näissä tilanteissa kuitenkin se, että kyse on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä.
Ensimmäisellä työsopimuksella tarkoitetaan sitä, että työnantajan ja työntekijän välillä ei ole ollut työsuhdetta vähintään kahden vuoden aikana ennen ilman perusteltua syytä tehtävän määräaikaisen työsopimuksen alkamishetkeä. Ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi.
Työsopimus voidaan uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemistä. Uusiminen on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa ensimmäisen sopimuksen alkamisesta. Vuoden enimmäiskesto voi siis koostua yhteensä enintään kolmesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Viimeinen määräaikainen työsopimus voi jatkua yli vuoden ensimmäisen sopimuksen alkamisesta, kunhan sopimusten yhteenlaskettu kesto ei ylitä vuotta.
Mahdollisuus irtisanoa määräaikainen sopimus
Työsopimuksen määräaika sitoo molempia osapuolia. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan ottaa irtisanomisehto, jonka mukaan sopimus on irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työsopimuslain mukaan yli viittä vuotta pidemmäksi ajaksi tehty määräaikainen työsopimus on viiden vuoden kuluttua irtisanottavissa.
Ilman perusteltua syytä tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia koskee erityinen irtisanomissäännös. Ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa puolin ja toisin kuuden kuukauden jälkeen. Työntekijä ei tarvitse irtisanomiseen perustetta, mutta työnantajalla on oltava työsopimuslain mukainen henkilöön liittyvä tai tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste.
Työn tarjoamisvelvollisuus työsopimuksen päätyttyä
Ilman perusteltua syytä tehtäviä määräaikaisia työsopimuksia koskee myös työnantajan velvollisuus tarjota työntekijälle toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta tai perustellusta syystä tehtävää määräaikaista työsopimusta. Työn tarjoamisvelvollisuuden tarkoituksena on torjua määräaikaisten työsopimusten toistuvaa ketjuttamista ja keinotekoisia järjestelyä vakituisen työsuhteen välttämiseksi.
Työnantajan on tarjottava työtä silloin, kun se määräaikaisen työsopimuksen päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työtä on tarjottava viimeisimmän työsopimuksen päättymisen jälkeisenä ajanjaksona, joka vastaa kestoltaan kolmasosaa viimeksi ilman perusteltua syytä tehtyjen työsopimusten kokonaiskestosta. Jos esimerkiksi työntekijän kanssa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on kestänyt yhdeksän kuukautta, työn tarjoamisvelvollisuuden kesto on kolme kuukautta.
Työn tarjoamisvelvollisuuden edellytyksenä on, että ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on päättynyt ja työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä. Työnantajan on kuitenkin jo ennen työsopimuksen päättymistä arvioitava, voidaanko työsuhdetta jatkaa. Jos työnantaja harkitsee vain korvaavia rekrytointeja, työn tarjoamisvelvollisuutta ei lähtökohtaisesti synny, ellei työntekijämäärä lisääntyisi rekrytointien myötä.
Miten ja mitä työtä on tarjottava
Työn tarjoamisvelvollisuus täytetään ilmoittamalla työn tarjoamisesta entiselle työntekijälle viivytyksettä tämän antamaan osoitteeseen. Jos työntekijä ei vastaa ilmoituksen kahden viikon kuluessa sen lähettämisestä, työnantaja voi tarjota työtä toiselle henkilölle.
Työnantajan on tarjottava työtä, joka on ”kyseistä tai vastaavan kaltaista” sen työn kanssa, jota työntekijä on tehnyt. Lain esitöiden mukaan tämä tarkoittaa joko täysin samaa tai aiempaa tehtävää läheisesti muistuttavaa tehtävää. Työntekijän nimikkeellä ei ole arvioinnissa merkitystä, vaan ratkaisevaa on tehtävien tosiasiallinen sisältö. Kyse on samantapaisesta arvioinnista kuin takaisinottovelvollisuuden yhteydessä, jossa työn on oltava ”samaa tai samankaltaista”. Lain esitöissä ei ole otettu kantaa siihen, onko näillä käsitteillä sisällöllistä eroa.
Ilman perusteltua syytä tehdyllä määräaikaisella työsopimuksella työskennellyt työntekijä on työn tarjoamisvelvollisuuden soveltuessa etusijalla muihin työnhakijoihin nähden. Ulkopuolisen pätevän työnhakijan palkkaaminen voi siten estyä. Toisaalta työsuhteessa olevat työntekijät ovat etusijalla niihin työntekijöihin, joiden työsuhde on päättynyt. Siten työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukainen lisätyön tarjoamisvelvollisuus ja 7 luvun 4 §:n mukainen tuotannolliseen ja taloudelliseen irtisanomisperusteeseen liittyvä työn tarjoamisvelvollisuus asettavat etusijalle ne työntekijät, joiden työsopimus on voimassa.
Työntekijän tiedonsaantioikeus
Työsuhteen alkaessa työnantajan on annettava työntekijälle tieto määräaikaisen työsopimuksen päättymisajasta tai arvioidusta päättymisajasta. Lisäksi työntekijälle on kerrottava määräaikaisuuden peruste tai tieto siitä, että on kyse ilman perusteltua syytä tehtävästä määräaikaisesta työsopimuksesta. Tieto voidaan antaa työsopimuksessa tai muuten kirjallisesti.
Työntekijän pyytäessä työnantajan on ennen määräajan päättymistä annettava perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevana tai uudella määräaikaisella työsopimuksella, jolle olisi lain mukainen perusteltu syy. Selvitys on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa työntekijän esittämästä pyynnöstä. Selvitysvelvollisuus ei velvoita työnantajaa tekemään uutta työsopimusta, jos sopivaa työtä ei ole tarjolla. Työnantajan on kuitenkin selostettava syyt sille, miksi työtä ei voida tarjota.
Takaisinottovelvollisuus poistuu alle 50 työntekijän työnantajilta
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuus koskee jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijämäärä on säännöllisesti vähintään 50. Työntekijämäärän laskentatapa vastaa yhteistoimintalain soveltamisrajan laskentaa. Vain tilapäisesti työskenteleviä työntekijöitä, kuten sijaisia tai kausityöntekijöitä ei lähtökohtaisesti oteta huomioon.
Takaisinottovelvollisuuden soveltuminen määräytyy sen hetken mukaan, kun irtisanottujen työntekijöiden työsuhde on jo päättynyt ja työnantajalle muodostuu tarve palkata työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kuin mitä irtisanottu työntekijä on tehnyt. Käytännössä takaisinottovelvollisuus ei siis realisoidu, jos irtisanomisten myötä työntekijämäärä laskee alle viidenkymmenen.
Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys takaisinottovelvollisuudesta, sitä on sovellettava työsopimuslain muutoksesta huolimatta. Takaisinottovelvollisuus ei siten poistu kaikilta alle 50 työntekijän työnantajilta.
Lomautusilmoitusaika lyhenee
Työsopimuslain mukainen 14 päivän lomautusilmoitusaika lyhenee lakimuutoksen myötä seitsemään päivään. Lomautusilmoitusaika alkaa kulua siitä, kun lomautusilmoitus on toimitettu henkilökohtaisesti työntekijälle. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Lyhyempi lomautusilmoitusaika ei kuitenkaan sovellu, jos työehtosopimuksessa on määräys seitsemää päivää pidemmästä lomautusilmoitusajasta. Työpaikalla voidaan kuitenkin sopia paikallisesti vähintään seitsemän päivän lomautusilmoitusajasta työehtosopimuksesta poiketen. Mahdollisuus sopimiseen perustuu suoraan työsopimuslakiin ja on mahdollinen, vaikkei työehtosopimuksessa olisi sallittu lomautusilmoitusajasta poikkeamisesta.
Lakiin perustuva lomautusilmoitusaikaa koskeva paikallinen sopimus voidaan tehdä luottamusmiehen kanssa, tai jos sellaista ei ole valittu, luottamusvaltuutetun tai muun työntekijöiden edustajan kanssa. Sopimus on mahdollista tehdä koskemaan koko henkilöstöä tai vain tiettyä henkilöstöryhmää. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
Jos myös työehtosopimus sallii toisin sopimisen lomautusilmoitusajasta, paikallinen sopimus on tehtävä järjestäytyneessä yrityksessä työehtosopimuksen menettelymääräysten ja työehtosopimuslain 5 a §:n mukaan. Järjestäytymättömässä yrityksessä paikallinen sopimus on tehtävä työsopimuslain 2 luvun 7 a §:n mukaisesti.
Artikkelia kirjoitettaessa hallituksen esitys (HE 199/2025 vp) on vielä eduskunnan käsiteltävänä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.
