Palkkaohjelmistotutkimuksen 2024 tuloksia
Kysely oli suunnattu palkka- ja taloushallinnon ulkoistuspalveluita tarjoavien yritysten ja tilitoimistojen työntekijöille. Käytämme näistä molemmista ryhmistä tässä kirjoituksessa pääsääntöisesti yhteistä nimitystä ”palkkapalvelun tarjoajat”.
Edellisen palkkaohjelmistokyselyn vuodelta 2022 löydät täältä.
Kyselyssä mukana olevat ohjelmistot
Kyselyssä olivat valmiina vastausvaihtoehtoina seuraavat 22 ohjelmistoa:
Admicom, Asteri, Balanssi, CGI, Emce, Fennoa, Fivaldi, Heeros, Lemonsoft, Linkity, Maatalousneuvos, Maestro, Mepco, Nepton, Netvisor, Palkka-Baron, Palkka.fi, Palkkaus.fi, Personec F / Sovelon by Visma, Procountor, SD Worx W (ent. Aditro W) sekä Sonet.
Tämän lisäksi käyttäjät saivat mainita yhden muun ohjelmiston. Muutamia mainintoja saivat Visman ohjelmat Nova, L7, Passeli ja Payroll sekä Jydacom, Likeit, Tietosuunta ja Webvakka. Markkinoilta löytyy siis runsaslukuinen tarjonta palkkaohjelmistoja. Moni näistä on taloushallinto-ohjelmiston tai ERP-järjestelmän moduuli tai tietylle toimialalla suunnattu ratkaisu.
Palkanlaskennan eriytyminen kirjanpidosta ei ole edistynyt
29 prosenttia vastaajista kertoi olevansa palkanlaskijoita ja 52 prosenttia kirjanpitäjä-palkanlaskijoita. Puhtaasti palkanlaskentaan keskittyviä asiantuntijoita vastaajista oli sama osuus kuin kaksi vuotta sitten. Tämän perusteella palkanlaskijoiden ammattikunnan eriytyminen ei siis ole jatkunut. Pienten yritysten kirjanpitoja laativat henkilöt hoitavat usein myös näiden palkanlaskennan.
Tilanne on varsin erikoinen, koska palkanlaskennalle ja palkanlaskijalle asetettu vaatimustaso on kohonnut vuosi vuodelta. Erityisesti mikroyrityksillä uskoisi olevan tarvetta palkanlaskijalle, jolla on kovan luokan substanssiosaamista palkanlaskennasta ja laajemminkin työsuhteen hallinnasta.
Vain neljännes vastaajista oli yli 25 hengen yrityksistä. Suurin osa vastaajista oli siis pienistä ja keskikokoisista tilitoimistoista. Tällä on vaikutus jäljempänä esitettyihin osuuksiin palkkalaskelmista, koska pienissä tilitoimistoissa käytetään arviomme mukaan useammin palkanlaskennassa taloushallinto-ohjelmiston palkkamoduulia kuin suuremmissa palkkahallinnon palveluita tarjoavissa yrityksissä.
Kokemus puhuu palkanlaskennassa
Työkokemuksen pituudessa ei ollut merkittävää muutosta kahden vuoden takaiseen verrattuna. Alalle on siis tullut eläköityneiden tilalle tasaisesti uutta väkeä. 90 prosenttia vastaajista on työskennellyt palkkapalveluissa vähintään kolme vuotta.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Työtavat kehittyvät hitaasti mutta varmasti
Tunnistimme kyselyä varten kolme yleistä toimintamallia, joilla palvelutuotantoa voidaan tehostaa ja asiakaspalvelua parantaa yhteiskäyttöisten ohjelmistojen ja ohjelmistointegraation avulla. Kaikkien näiden osalta kehitystä on tapahtunut tasaisen varmasti.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä asiat mahdollistavat kehityksen ja mitkä jarruttavat sitä. Mitkä ovat asiakkaiden tarpeet ja valmiudet? Ajavatko palkanlaskijat muutosta vai pitäytyvätkö he neliraajajarrutuksella perinteisessä tallennusmallissa? Onko ohjelmistoissa tapahtunut merkittävää kehitystä vai onko jo olemassa olevia toimintoja otettu aktiivisemmin käyttöön? Tässä olisi mielestämme erinomainen aihe pro gradulle tai muulle lopputyölle.
Palkka-ohjelmistojen osuus suomalaisten palkkapalvelujen tarjoajien maksamista palkkalaskelmista
Vuosittainen ohjelmistotutkimuksemme on herättänyt myös osakeanalyytikoiden ja sijoittajien kiinnostuksen. Lukuja kannattaa kuitenkin tulkita ja hyödyntää varovaisesti. Kysely on suunnattu ulkoistettua palkkapalvelua tarjoaville yrityksille, joten yritysten omien palkkatiimien käyttämät ohjelmistot jäävät pimentoon. Kyselyssä ei myöskään ole mukana palkkapalvelun tarjoajien itselleen kehittämiä ohjelmistoja, joita ei myydä kolmansille osapuolille. Tulos ei ole euromääräinen osuus markkinasta, vaan ohjelmistojen alla esitetyllä kaavalla laskettu osuus kyselyyn vastanneiden laatimista palkkalaskelmista.
Selvitimme nimettyjen ohjelmistojen osuuden palkkapalvelun tarjoajien laatimista palkkalaskelmista kahden kysymyksen avulla. Jokainen vastaaja sai valita kaikki ne ohjelmistot, joita käyttää päivittäin, paljon tai jonkin verran sekä arvioida, kuinka suuren osan laatimistaan palkkalaskelmista tekee kyseisellä ohjelmalla.
Taulukossa 1 artikkelin lopussa on lueteltu kaikki ohjelmistot ja montako prosenttia kaikista vastaajista käyttää kyseistä ohjelmaa. Kolme eniten käytettyä ohjelmaa olivat Procountor, Netvisor ja Palkka.fi. Neljäntenä oli Mepco.
Taulukosta 2 löytyvät puolestaan vastaajien arviot siitä, kuinka monta prosenttia palkkalaskelmista vastaaja tekee kyseisellä ohjelmalla. Personecin käyttäjät käyttivät ohjelmaa ”eniten”. Sitä käyttävät vastaajat arvioivat tekevänsä 87 prosenttia palkkalaskelmista ohjelmalla. Tämän jälkeen listalla olivat CGI 83 prosenttia, Asteri 82 prosenttia ja Balanssi 78 prosenttia.
Yhdistämällä nämä kaksi tietoa saadaan ohjelmistojen osuus vastaajien laatimista palkkalaskelmista. Esimerkiksi Mepcoa käytti palkkaohjelmistonaan 17,5 prosenttia vastaajista. Nämä henkilöt laskivat keskimäärin 72 prosenttia palkkalaskelmistaan Mepcolla. Näin Mepcon osuudeksi palkkapalvelun palkkapalvelun tarjoajien laatimista palkkalaskelmista saatiin 13 prosenttia.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Löydät kirjoituksen lopusta kattavamman kuvaajan eri ohjelmistojen osuuksista.
Vuoteen 2022 verrattuna osuuksissa ei ole järisyttäviä muutoksia. Procountorin osuus on laskenut hieman. Visman ohjelmistoista Netvisorin osuus on noussut kolmisen prosenttiyksikköä ja Fivaldin osuus on laskenut vastaavasti. Siirtymä korreloi hyvin Netvisorin ja Fivaldin taloushallinto-ohjelmistojen markkinaosuuden muutoksien kanssa.
Osuuksia lukiessa pitää muistaa, että suurten asiakkaiden palkanlaskentaa kehittyneillä palkkaohjelmistoilla hoitava palkanlaskija pääsee aivan eri suuruusluokan palkkalaskelmamääriin kuin mikroasiakkaita taloushallinto-ohjelmistonsa palkkamoduulilla hoitava kollega. Näin esimerkiksi Mepcon, CGI:n ja Personec F:n osuus tuotetuista palkkalaskelmista on todellisuudessa olennaisesti suurempi. Tarkempi tulos vaatisi kunkin palkanlaskijan tuottamien palkkalaskelmien määrän laskemista ja arvioimista ohjelmistokohtaisesti.
Kyselymme tarjoaa siis suuntaa antavan kuvan, millä ohjelmistoilla palkkapalvelua tuottavat yritykset ja niiden työntekijät palkkoja laskevat. Emme suosittele tämän tulosten käyttämistä markkinoinnillisiin tarkoituksiin. Yksinomaan palkanlaskentaan tarkoitettujen palkanlaskentaohjelmistojen vertaaminen kirjanpito-ohjelmistojen palkkamoduuleihin ei ole mielekästä, koska niiden käyttötarkoitus ja osin käyttäjäkuntakin on erilainen. Lisäksi kirjanpito-ohjelmistojen palkkamoduulien markkinaosuus seuraa käytännössä suoraan taloushallintomoduulien markkinaosuutta, eikä kerro palkkamoduulin omista ansioista.
Alla on esitetty erikseen palkanlaskijoiden ja kirjanpitäjä-palkanlaskijoiden käyttämien ohjelmistojen osuudet laadituista palkkalaskelmista.
Palkanlaskijat
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Kirjanpitäjä-palkanlaskijat
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Useamman ohjelmiston käyttö on yleistä
Vastaajista 51 prosenttia käytti yhtä ohjelmistoa ja 28 prosenttia kahta ohjelmistoa. 20 prosenttia käytti kolmea tai useampaa ohjelmistoa. Aiemmin kirjoituksessa on esitetty kuvaaja, “kuinka monta prosenttia laskemistasi palkkalaskelmista teet ohjelmalla”. Sen perusteella päättelemme, että vain yhden palkkaohjelman käyttö on yleisintä sellaisissa tilitoimistoissa, joissa käytetään yhtä, tilitoimiston omien tarpeiden perusteella valittua taloushallinto-ohjelmistoa ja toisaalta isojen yritysten palkanlaskentaa hoitavissa palkkapalveluyrityksissä.
Arviot ohjelmistoista
Esitimme samat kuusi huolella harkittua kysymystä kuin kaksi vuotta sitten. Näin eri ohjelmistojen edistystä voidaan seurata läpinäkyvästi. Lisäsimme tänä vuonna kuitenkin kolme puhtaasti tulorekisteri-ilmoittamiseen sujuvuuteen liittyvää kysymystä. Asia on koettu palkanlaskijapiireissä syystäkin tärkeäksi.
Arvioiden kärkipäässä on jälleen varsin pienten ohjelmistotalojen palkkaohjelmistoja. Pienilläkin henkilöresursseilla voidaan siis kehittää laajasti pidettyjä ohjelmistoja, kun kehittäjiltä löytyy rakkautta lajiin ja vahvaa substanssiosaamista. Oletamme myös, että pienten ohjelmistoyritysten kasvollinen, yksilöllinen ja joustava asiakaspalvelu heijastuu yleisenä tyytyväisyytenä ohjelmistoon.
Ohjelmisto on helppokäyttöinen
Arviot helppokäyttöisyydestä olivat keskimäärin taas hyviä. Ohjelmistojen arvioiden keskiarvo oli 3,8. Asteri jatkaa kärjessä ja Suonentiedon Balanssi ja Maatalousneuvos veivät loput palkintosijat.
Muistutamme taas, että helppokäyttöisyys on subjektiivista ja riippuu myös ohjelmiston käyttäjästä ja käyttötilanteesta. Kirjanpitäjä-palkanlaskija arvostaa yleensä oman kirjanpitovälineensä palkkamoduulin tuttuutta, esimerkiksi yhteneväistä toimintalogiikkaa. Toisaalta järeän ja pätevän palkkajärjestelmän käyttö voi tuntua vaikealta, jos ohjelmiston käyttöönotto on tehty asiantuntemattomasti tai käyttäjäkoulutus on ollut niukkaa.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Ohjelmisto mahdollistaa tehokkaan työskentelyn
Arvioiden keskiarvo oli 3,7. Asteri on tässäkin käyttäjien ykkönen. Balanssi nousi tässäkin kategoriassa kakkoseksi ja Palkka-Baron on kolmosena.
Saan tuotettua joustavasti asiakastarpeen mukaisia raportteja
Tällä osa-alueelle tulosten keskiarvo 3,5 on tänäkin vuonna varsin keskinkertainen. Aihe on edelleen hyvä keskusteluteema tuleviin ohjelmistoyritysten asiakastapaamisiin. Voidaanko ohjelmistoihin kehittää hyviä, geneerisiä tai toimialakohtaisia valmisraportteja vai edellyttääkö asiakastarpeita vastaava raportointi raporttigeneraattoria, jolla palkkapalvelun tarjoaja luo kullekin asiakkaalle raportit tarpeen mukaan?
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Myös asiakkaani pystyy hyödyntämään ohjelmistoa haluamallaan tavalla
Arvioiden keskiarvo oli vaatimaton 3,3, joskin pientä kehitystä vuoden 2022 umpisurkeaan keskiarvoon 3,1 on tapahtunut. Monet palkkaohjelmistoista eivät ole tarjolla pilvipalveluna tai niissä ei ole asiakasyrityksen henkilöstölle soveltuvaa selainkäyttöliittymää.
Yhteiskäyttöä voitaisiin hyödyntää työntekijöiden perustietojen päivittämisestä provisioiden ja vastaavien palkanlisien tallentamiseen puhumattakaan raporttien omaehtoisesta hyödyntämisestä. Tällä osa-alueella ohjelmistotalolla olisi mainio mahdollisuus erottautua positiivisesti kilpailijoista. Toivottavasti näemme kehitystä vuoden 2026 tuloksissa.
Balanssi kipusi kärkeen tässä kategoriassa. Palkka-Baron ja Fennoa jatkavat edelleen kärkikolmikossa.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Ohjelmistoon liittyvä tuki on riittävää
Tyytyväisyys tukipalvelun määrään ja laatuun oli keskimäärin samalla tasolla (arvosana 3,6) kuin edellisessä kyselyssä. Asteri jatkaa kärjessä ja Balanssi kiilasi kakkoseksi.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Ohjelmiston hinta-laatusuhde on hyvä
Ohjelmiston hinta-laatusuhteen arvioita tarkasteltiin niiden vastaajien osalta, jotka kertoivat olevansa päättämässä tai vaikuttamassa päätöksentekoon palkkahallinnon ohjelmistohankinnoissa. Linkityn, Neptonin, Personec F:n ja Sonetin osalta vastaajia oli kuitenkin alle kuusi, joten heidän tuloksiaan ei esitetä.
Asterin perään kakkoseksi kiilasi Palkka.fi. Kyseessä on julkishallinnon tuottama ja verovaroin kustannettu “ilmainen” sovellus, joten tulos ei ole vertailukelpoinen muiden kanssa.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Kuinka sujuu ohjelmistoilta tulorekisteri?
Alle on koostettu arviot ohjelmistojen tulorekisteri-ilmoittamisen kyvykkyyksistä. Työsuhdetietojen antamisesta kaikki ohjelmat kahta lukuun ottamatta saivat arvosanaksi yli 4. Poissaolotietojen antamisen ja tietojen korjaamisen osalta arvioissa oli kuitenkin suurta hajontaa ja arviot olivat keskimäärin heikompia. Tulorekisterikyvykkyydessä Asteri arvioitiin parhaaksi kaikissa kolmessa kysymyksessä.
Kaavio siitä, kuinka hyvin ohjelmistossa sujuu tulorekisterin työsuhdetietojen ja poissaolotietojen antaminen.
Kaavio siitä, kuinka hyvin ohjelmistossa sujuu tulorekisteritietojen korjaaminen.
Yleisarvosana
Asteri oli tänäkin vuonna ykkönen ja tyytyväisyys oli jopa suurempaa kuin edellisessä kyselyssä. Balanssi kiilasi kakkoseksi ja Palkka-Baron nousi tänä vuonna kärkikolmikkoon. Kiitokset jälleen kaikille vastaajille ja ennen kaikkea ohjelmistotalojen tuotekehittäjille ja asiakaspalvelijoille!
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Taulukko 1. Montako prosenttia kaikista vastaajista käyttää kyseistä ohjelmaa?
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Taulukko 2. Kuinka monta prosenttia laatimistaan palkkalaskelmista vastaaja tekee kyseisellä ohjelmalla?
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Palkanlaskijoiden ajatuksia palkkaohjelmistotutkimuksesta
Intouduimme pohtimaan tällä kertaa kyselyn vapaiden vastausten kertomaa palkanlaskennan nykytilasta, palkanlaskijoiden toiveista ja tulevaisuuden näkymistä.
Kahden vuoden takaiset mietintämme ovat edelleen monen alalla toimivan kohdalla ajankohtaisia, löydät ne täältä.
Vaatimukset samallekin ohjelmistolle vaihtelevat
Ohjelmistosta riippumatta arvostetaan ohjelman käyttäjäkokemusta, sen toimivuutta eri tilanteissa ja asiakkuuksissa sekä ohjelman asiakastuen saatavuutta ja asiantuntemusta, ilmenee palkanlaskijoiden antamista palautteista. Vapaissa palautteissa oli paljon ohjelmistoonsa tyytyväisiä käyttäjiä. Näissä vastauksissa korostettiin käytettävän ohjelman sopivuutta omaan asiakaskuntaan ja omiin työskentelytapoihin sekä ohjelman käyttöön saatavaan tukeen.
Koska käyttäjät arvioivat ohjelmistoja subjektiivisesti omien vaatimustensa pohjalta, samakin ohjelma sai täysin vastakkaisia arviointeja – ”paras ja helppokäyttöisin palkanlaskentaohjelma” vs. ”ohjelmassa on paljon puutteita ja käyttö on monimutkaista”. Palkanlaskijoiden vaatimukset ohjelmistoilta vaihtelevat siis suuresti, ehkä myös aiempien ohjelmistokokemusten perusteella, mikä on hyvä tiedostaa. Ulkoistetussa palkanlaskennassa palkanlaskija ei usein kuitenkaan voi vaikuttaa käyttämäänsä ohjelmaan, vaan valinnan on tehnyt työnantajayritys.
Palkkapalveluiden tarjoajilla on lisäksi eritasoisia tarpeita johtuen erilaisista asiakkuuksista. Toisille ohjelmiston ominaisuudet riittävät hyvin, mutta sama ohjelmisto voi saada toisilta kehitysehdotuksia heidän kokemistaan puutteista. Palkkapalveluiden tarjoajat, jotka ovat panostaneet palvelunsa kehittämiseen ja toimintojen automatisointiin, vaativat ohjelmistoiltaan selkeästi enemmän. Alalle tulleet uudet ammattilaiset voivat olla osaltaan haluamassa toimintojen ja toimintatapojen nykyaikaistamista, koska kokevat manuaalisen työn tarvitseman ajankäytön turhana. Ajan voisi käyttää mielekkäämpiin asiantuntijuutta edellyttäviin tehtäviin.
Vastaajien antamassa avoimessa palautteessa on eri palkkaohjelmistoista yllättävänkin usein mainittu, että ohjelmat koetaan vanhanaikaisiksi, eikä niiden ominaisuuksia kehitetä vastaavasti kuin kirjanpidon toiminnallisuuksia. Vanhakantaisiksi kommentoitujen ohjelmien kerrottiin vaativan paljon manuaalista työtä palkanlaskennassa. Kehitysehdotuksia koskevaa palautetta annettiin myös ns. palkanlaskentaan keskittyvien ohjelmien osalta. Käyttäjien kokemuksen mukaan kehitysehdotuksia huomioidaan vaihtelevasti ohjelmistotaloissa. Joidenkin ohjelmistojen viime aikoina tekemät panostukset ohjelmiston kehittämiseen saivatkin palkanlaskijoilta erityiskiitosta.
Tulorekisteri-ilmoittamiseen kaivataan laajalti parannuksia
Kysyimme ensimmäistä kertaa tyytyväisyyttä tulorekisteri-ilmoittamiseen palkanlaskijoiden käyttämässä ohjelmassa. Tässä esiintyikin eniten parantamistoiveita kautta linjan. Myös tyytyväisiä vastauksia ohjelmistojen ilmoittamisesta saatiin. Liittynevätkö erot asiakaskunnan koostumukseen, koska usea ohjelmisto sai täysin vastakkaisiakin palautteita?
Työsuhdetietojen ilmoittaminen onnistui kysytyistä asioista melkoisen hyvin eikä siihen liittyviä haasteita juurikaan esitetty vapaissa palautteissa.
Poissaolotietojen ilmoittamisessa olikin jo eroja ohjelmien välillä. Palautetta usealle ohjelmalle annettiin toiminnallisuuden puuttumisesta kokonaan tai toivottiin sen kehittämistä paremmaksi. Toisaalta joitain ohjelmia kiiteltiin ilmoittamisen sujuvuudesta. Mikäli poissaolotietojen ja -jaksojen ilmoittaminen ei olisi järjestelmissä kankeaa (ellei peräti vaikeaa), niin ohjelmassa olevia tietoja ilmoitettaisiin nykyistä enemmän. Eräissä ohjelmistoissa Kela-ilmoituksia ei saa tehtyä tulorekisteriin samalla poissaoloilmoitusten kanssa, mikä on hämmentävää kokeneen palkanlaskijan näkökulmasta. Poissaolotietojen käyttäjäystävälliseen ilmoittamiseen panostaminen lisäisi käyttäjien tyytyväisyyttä ohjelmaan senkin vuoksi, että se myös vähentäisi palkanlaskennasta tehtävien ylimääräisten selvitysten antamista etuuksien maksajille esimerkiksi sairauspoissaolojen, vanhempainvapaiden ja lomautusten yhteydessä.
Takautuvien korjausten ilmoittaminen sai myös joidenkin ohjelmien osalta kiitosta. Useampi ohjelma koettiin kuitenkin korjausilmoittamisen osalta hankalaksi, ellei jopa lähes mahdottomaksi. Koska palkanlaskennassa korjauksia on kuitenkin erinäisistä syistä tehtävä, kyselyyn vastanneet toivovat useilta ohjelmistoilta panostusta tulorekisterin korjausilmoituksiin ja niiden sujuvuuteen.
Palkanlaskijoiden toiveissa esitetään siis laajasti tulorekisteriin tehtävien ilmoitusten ja korjausilmoitusten toiminnallisuuksien helpottamista. Nykyisellään ilmoittamisen ei useimmissa ohjelmissa katsota olevan kaikilta osin sujuvaa, ja toiveita esitetään myös ilmoittamisen automatisoinnista, jotta ilmoittaminen sujuisi kaikilta osin ilman manuaalisesti tehtäviä toimenpiteitä. Osa palkanlaskijoista on päätynytkin nykyisin tekemään erityisesti korjausilmoituksia osin tai kokonaan ohjelman sijaan tulorekisterin asiointipalvelussa, koska kokevat sen sujuvan ohjelmistoa paremmin. Ohjelmistotalojen toivotaan siis kehittävän tulorekisteri-ilmoittamista, jotta käyttäjien työ helpottuisi. Samalla tyytyväisyys käyttävään ohjelmistoon paranisi.
Kehitystyön helpottamiseksi ohjelmistotalot voisivat mahdollisuuksien mukaan hyödyntää asiakaskuntansa palkanlaskijoita ja kysyä heiltä, mitä muutoksia he näkisivät tarpeellisiksi, jotta ilmoittaminen olisi sujuvampaa kyseisessä ohjelmassa. Olisikohan vastassa vähäisiä parannusehdotuksia vai toiveiden vyöry…?
Palkanlaskijat haluavat ohjelmilta enemmän
Kysymykseemme palkanlaskennan työn muuttumisesta ja ohjelmistojen kehittymisestä palkanlaskijat nostivat esiin näkemyksiään. Vastauksissa korostuivat toimintaa kehittävien palkanlaskijoiden näkemykset, joten niistä lisää tässä.
Aiempaan kyselyyn verrattuna vahvemmin esiin nousevat ohjelmalta edellytetyt toiminnallisuudet. Tällaisina mainittiin muun muassa työehtosopimusten käsittely ja niiden tulkinnat ohjelmistossa, erilaisten lomapalkkojen laskeminen, takautuvat laskennat ja tulorekisteri-ilmoitukset myös täydentävien tietojen ja tehtävien työnantajan hakemusten osalta sekä ohjelmistosta saatava raportointi ja liittymät järjestelmien välillä. Tästä voitaneen päätellä, että yhä useampi palkkapalvelun tarjoaja haluaa kehittää toimintaansa myös hyödyntämällä ohjelmiston toiminnallisuuksia, jos ne vain ovat tarjolla.
Tiivistettynä toiveissa esitettiin mahdollisuus käyttää kehittyneitä ja käyttäjäystävällisiä ohjelmia, joissa toiminnot on automatisoitu ja liittymät eri järjestelmien välillä toimivat. Lisäksi ohjelmistoilta halutaan sujuvaa yhteiskäytön mahdollisuutta asiakasyrityksen kanssa, jossa vain yksi tallennuskerta tiedoista riittää: työntekijät tallentavat itse työaikansa ja muut tiedot, esimiehet tarkistavat ja hyväksyvät, palkanlaskija käyttää näitä tietoja ja esimiehet saavat raportit järjestelmästä. Raportoinnin ja ohjelman ohjausten puolestaan tulisi olla muokattavissa ilman, että siihen tarvitaan ohjelmistotalon apua, perustoiminnoiltaan näidenkin tulisi kuitenkin olla ohjelmassa valmiina. Rinnakkaisten taulukkolaskentojen aikakauden toivotaan viimein päättyvän.
Yhteenvetona aiheen voisi tiivistää niin, että palkanlaskijoiden ammattitaitoa tulee voida käyttää asiantuntijatason tehtävissä eikä manuaalisiin töihin.
Toisaalta huomiota kiinnitettiin siihen, että kaiken automatisoinnin keskellä pitää huolehtia siitä, ettei palkanlaskentaa voi tehdä niin, etteivät palkanlaskijat voi seurata laskentojen välivaiheita ja lopputulosta. Tarvittaessa heidän on myös voitava puuttua tapahtumiin alansa asiantuntijoina, jotka vastaavat lopputuloksen oikeellisuudesta.
Työnkuva on muuttunut ja muuttuu edelleen
Palkanlaskijan työn nähdään olevan enemmän neuvovaa ja opastavaa työtä siinä vaiheessa, kun perinteisiä palkanlaskennan työtehtäviä saadaan kehitettyä. Työhön tulee sisältymään jatkossa enenevässä määrin HR-tehtäviä, kuten työsuhteen elinkaaren eri vaiheita (nämäkin toivotaan olevan järjestelmässä) ja esihenkilöiden opastusta ja tukemista työssään. Esihenkilöiden nähdään tarvitsevan jo nykyisin enemmän yhteenvetoja palkanlaskennasta, koska he eivät enää käsittele yksittäisiä palkkatietoja kuten aiemmin. Muutoinkin palkanlaskennan ja HR:n tietojen analysointiin ajatellaan käytettävän nykyistä enemmän aikaa.
Palkanlaskijan neuvova työnkuva sisältää niin työlainsäädännön, työehtosopimusten kuin palkkajärjestelmien osaamista. Tähän vapaissa kommenteissa oli esitetty osaltaan avuksi tekoälyn käyttöä, jotta tietoa löydetään tehokkaasti. Olipa jopa palkkalaskelmien tarkastus mainittu tekoälyn käyttökohteena. Palkkajärjestelmien ylläpito ja kehittämisen osaaminen puolestaan vaatii omaa osaamistaan ja tekijän mielenkiintoa työhön, osa keskittyy mieluummin palkanlaskennan substanssiin.
Tekoäly
Mielenkiinnolla seuraamme, miten ohjelmistotalot tuovat tekoälyä järjestelmiinsä. Tuoko se helpotusta perusasioihin kuten vaikkapa työsuhteessa maksettaviin lomapalkkoihin ja -korvauksiin, parannusta tulorekisteriin tehtäviin ilmoituksiin tai huomauttaako se tekemättä jääneistä prosessin vaiheista – mene ja tiedä, mutta palkanlaskijat tuntuivat kyselyssä antamissa vastauksissaan jo olevan valmiita sen käyttöön työssään. Tekoälyn toimintaan ei vielä ainakaan tässä vaiheessa voi täysin luottaa, joten palkanlaskijan ammattitaitoa tarvitaan jatkossakin ratkaisemaan tulkintaa vaativat asiat. Tulevaisuuden työstä annetuissa näkemyksissä esitettiinkin, että tekoälyllä voisi hakea lain kohtia ja säädöksiä asiaan liittyen ilman, että joutuisi kahlaamaan eri lakeja läpi. Tähän kysyntään Taloushallintoliitto onkin jo vastaamassa.
Taloushallinnon AI – tekoäly tiedon hankintaan ammattilaisille
Palkanlaskijan ja kirjanpitäjän työn helpottamiseksi Taloushallintoliitto on julkaissut pilottivaiheen Taloushallinnon AI -työkalusta, josta taloushallintoalan ammattilaiset voivat hakea tietoa työnsä avuksi rajatuista tietolähteistä. Tietolähteinä käytössä ovat muun muassa alan lainsäädäntö, oikeustapaukset, verohallinnon ja sosiaalivakuuttajien ohjeistukset sekä Tilisanomien artikkelit, lähteitä päivitetään edelleen. Laajempaan käyttöön TAL AI avataan Taloushallintoliiton jäsenille kevään 2025 aikana.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Eija Männistö ja Janne Fredman
