CTA Paikka

Tuottavuudesta pitäisi luoda uusi konsepti

Suomessa päättyy vuosittain 900 000 työsuhdetta. Työministeri Lauri Ihalainen kaipaa näiden työpaikkojen ja -tehtävien vaihtumiseen lisää dynamiikkaa.
15.5.2012

Jari Jokinen

Kuva AJ Savolainen

Ministerin olemuksesta huokuu rauhallisuus ja levollisuus, vaikka päivittäiset uutiset kertovat lomautuksista ja irtisanomisista. Eläkeiän nostamisesta ja työurien pidentämisestä käydään jatkuvaa kädenvääntöä, ja huoli nuorten syrjäytymisestä on suuri.

Eläkepäiviltään kansanedustajaksi ja ministeriksi palannut entinen SAK:n puheenjohtaja tunnetaan sovittelevana ja ratkaisuja etsivänä miehenä.

-Uutisista voisi päätellä, että meillä olisi korkeampikin työttömyys. Nyt se on kahdeksan prosentin luokkaa ja sekin on tietysti liikaa. Lomautettuja on 30 000.-Jos maailmantalouden kriisi ei syvene ja kotiläksyt tehdään hyvin, meillä on hyvät selviytymismahdollisuudet. On kuitenkin totuttauduttava hitaampaan kasvuun, hän toteaa.Viennin kivijalat murroksessaEuroopan unioni ja euroalue keikkuvat kriisistä toiseen. Kun Kreikan tilanteen rauhoittuessa pää nousi hetkeksi pinnan yläpuolelle vetämään happea, kiskaisi Espanja talousalueen jälleen pinnan alle.

-Suomen työvälineet ovat budjetti- ja finanssipolitiikka ja toisaalta työmarkkinapolitiikka. Kyse on siitä, miten hyvin voimme näitä sovittaa yhteen kansallisen selviytymisen näkökulmasta, taustoittaa Lauri Ihalainen.

Suomella on pitkä ja kunniakaskin historia näiden kahden asian yhdistämisestä, ja se poikkeaa myös eurooppalaisesta tavasta ratkoa asioista.

-Meillä on ollut kyky toimia näin ja sitä on maailmallakin arvostettu.

-Kauppa- ja vaihtotaseen lasku on kuitenkin jatkunut jo vuosia ja samalla on heikentynyt Suomen asema investointikohteena. Tavallaan kyseessä on kaksoishaaste, joka pitää ratkaista, toteaa Ihalainen.

Kaksoishaaste tulee ministerin mielestä siitä, että kaikki vientimme kivijalat ovat murroksessa, vaikka lyhyellä tähtäimellä esimerkiksi laivanrakennus- ja kaivannaisteollisuuden näkymät ovat juuri nyt hyvät.-Lisäksi Nokian ympärille rakentuneessa it-teollisuudessa on hankala tilanne. En tiedä, pitäisikö minun tätä sanoa, mutta tämä voi olla myös mahdollisuus. Muutos on luonut pohjan, jolta it-sektorin jalusta voi laajentua.Raamisopimuksen koulutusvapaaMinisteri Ihalaisen mielestä hallituksen kehyslinjaukset ovat selviytymisen kannalta merkittäviä ratkaisuja, ja niiden avulla valtion velkaantuminen saadaan laskuun hallituskauden loppuun mennessä.

-Elinkeinoelämänkin kannalta on tärkeää, että yhteiskunta pystyy tarjoamaan hyvän infrastruktuurin, meillä on toimivat työmarkkinat ja poliittinen demokratia. Meidän on jaksettava olla kovan sivistyksen ja osaamisen maa. Suomi pärjää ainoastaan laadulla ja korkean jalostusasteen tuotteilla, korostaa Ihalainen.

Ihalainen lisää vielä, että tuottavuuden nostaminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää, mutta hänen mielestään koko käsite on matkan varrella vähän tärveltynyt. Tuottavuudesta pitäisi luoda uusi konsepti, jonka perustana ei ole työvoiman saneeraus.

Kahden vuoden raamisopimuksen syntymisessä ministeri Ihalaisen taustalla ammattiyhdistysliikkeessä oli suuri merkitys, ja hän pitääkin sopimuksen syntymistä tärkeänä. Keskusjärjestöt ottivat hajautetun vaiheen jälkeen vastuuta ja palasivat yhteiseen neuvottelupöytään.

-Raamisopimus on kattava, ennustettava ja vakautta lisäävä. Kasvu on pitkälti kotimaisesta kysynnästä riippuvaa, ja sopimuksella vahvistetaan sen edellytykset. Sopimuksesta hyötyvät sekä työntekijät että työnantajat. Hallituksella oli alusta alkaen halu saada sopimus aikaan, ja yhteiskunta tuli merkittävästi vastaan tässä tilanteessa, esimerkiksi lomautuksia koskevissa kustannuksissa, korostaa Ihalainen.

Raamisopimuksessa kantapään alle jäi kuitenkin hiertämään koulutusvapaa, johon etsitään sopua Martti Hetemäen johtamassa työryhmässä.

-Neuvotteluja on käyty tiiviisti ja sopii odottaa, että toukokuun loppuun mennessä syntyy ehdotus järjestelyistä. Sellaisia merkkejä ei ole ilmassa, etteikö yhteistä näkemystä löytyisi. Vaikeampiakin asioita on ratkottu, Ihalainen rauhoittelee.

Ministerin mielestä koulutusvapaa on tärkeä, sillä siinä panostetaan inhimilliseen pääomaan ja luodaan edellytyksiä, että osaamisen päivittämisen kautta suomalaiset pärjäävät. Yrityksen kannalta koulutuksesta tulee kustannuksia, mutta verottaja tulee vastaan huojennuksilla, jotka kompensoivat työpanosmenetyksiä.

-Kaikki voittavat ja se on työnantajallekin tärkeää. Olemme antaneet paljon huojennuksia koneille ja laitteille, joten nyt on hyvä panostaa myös inhimilliseen puoleen. Muun muassa tätä veromallia käydään työryhmässä läpi. Ja koulutushan tapahtuu työnantajan määräämällä tavalla ja sen pitää kohdistua ammattitaidon kehittämiseen.

-Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nostaminen ovat samanaikaisesti toteutettavia ja toisiaan tukevia asioita. Tässä tullaan syvällisemmin niihin työelämän muutoksiin, jotka ovat käynnissä, painottaa Ihalainen ja lisää vielä, että tutkimukset osoittavat Suomen panostavan muuhun Eurooppaan verrattuna aika vähän näihin työelämän muutokseen kohdistuviin investointeihin.Vuodessa päättyy 900 000 työsuhdettaSuomessa työllisyysaste on vajaat 69 prosenttia, ja sitä voidaan vielä nostaa erityisesti nuorissa ikäluokissa. Työurien pidentämisen osalta kehitys ikääntyneemmissä ryhmissä onkin ollut positiivista.

-Ikäluokassa 55–59 työllisyysaste on jo 72 prosenttia eli korkeampi kuin keskimääräinen. Kun mennään yli kuusikymppisiin, niin prosentti laskee. Eurooppalaisittain tämäkin luku on korkea, mutta ei pohjoismaalaisittain.

Vuodessa Suomessa päättyy noin 900 000 työsuhdetta. Päättyvistä työsuhteista noin 25 prosenttia johtaa yli kolmen kuukauden työttömyyteen. Keskimääräinen työttömyyden kesto on 14 viikkoa.

-Tätä dynamiikkaa pitäisi parantaa eli saada työttömyysjaksoja lyhemmiksi. Yksi päivä maksaa 23 miljoonaa euroa yhteiskunnalle, eli sillä on myös suuri taloudellinen merkitys. Lisäksi osa-aikaisissa työsuhteissa on paljon sellaisia, jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä. Lisäksi meillä on maahanmuuttajat, heidän keskuudessaan työttömyys on kolminkertainen. Tällä hetkellä Suomessa on 170 000 maahan muuttanutta ja vuonna 2020 heitä on yli 300 000, jos nykyinen kasvuvauhti jatkuu.

-Tämä on suuri mahdollisuus, mutta toisaalta, jos kotoutumista ei hoideta kunnolla, myös suuri riski.

Työkyvyttömyyseläkkeelle valuu vuosittain 20 000 ihmistä ja tällä hetkellä laillisin perustein sinne joutuneita tai päässeitä on kaikkiaan 240 000. Heistä alle 30-vuotiaita on 3 500 ja suurimmalla osalla syynä on masennus. Työvoimaministeriä huolestuttaa eniten nuorten tilanne sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

-Jos tämä joukko ei enää palaa työelämään, se maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin 35 000 yli 55-vuotiaan jääminen pois työelämästä.
Ihalainen korostaa, että edellä kerrotut faktat todistavat, että Suomessa on paljon työvoimareserviä myös tulevaisuutta ajatellen, eli työvoimasta ei tule heti pulaa, jos asiat saadaan kuntoon. Kestävyysvajeen haaste on juuri huoltosuhteen kasvaminen.100 miljoonan panostus nuoriinNuorille on nyt rakennettu yhteiskuntatakuu, jonka tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta.

-Kun puhutaan nuorista, puhutaan tulevaisuudesta. Nyt laitetaan stoppari siihen kolmen kuukauden kohdalle, ja tähän on varattu 60 miljoonaa euroa vuodessa ensi vuoden alusta lähtien, kertoo Ihalainen toimenpiteistä.

Kouluttamattomille 110 000 nuorelle rakennetaan räätälöity ammatillisen osaamisen ohjelma vuoteen 2016 asti. Ensi vuodeksi siihen on varattu 27 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina 52 miljoonaa euroa.

-Kokonaisuus merkitsee yli 100 miljoonan vuosittaista panostusta. Tulevaisuuden työelämässä ei peruskoulun pohjalla pärjää. Siltä pohjalta työelämään ponnistaneiden nuorten tyttöjen ja naisten työura on 22 vuotta ja poikien ja miesten 25 vuotta. Tuo lyhytkin työrura on vielä erittäin rikkonainen ja katkonainen. Toisen asteen koulutuksen myötä työura pitenee kuudella vuodella.

Myös työnantajien kynnystä ottaa nuori töihin helpotetaan. Kokeiluluontoisena ollut sanssiraha vakinaistetaan ensi vuoden alusta. Se tarkoittaa enintään kymmenen kuukautta kestävää 650 euron kuukausittaista palkkatukea työnantajille.

Ministeri Ihalainen pitää oppisopimusjärjestelmää hyvänä, mutta hän sanoo, ettei se sovi kaikille. Osalla nuorista elämänhallinta on niin pirstaleista, että se pitää saada ensin kuntoon kevyemmän koulutuksen ja työpajatoiminnan avulla. Näistä työnantajille maksettavia korvauksia korotetaan.

-Lisäksi sama ihminen voi olla useammalla työnantajalla oppisopimuskoulutuksessa.

Ihalainen myöntää, että myös oikean koulutuksen tarjoaminen ja löytäminen on vaikeaa. Nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla ennusteet kasvavista aloista eivät ole osuneet kovin hyvin kohdalleen.

-Lähtökohta kuitenkin on, että hyvän peruskoulutuksen ansiosta nuorilla olisi eväät opiskella lisää. Tulevaisuudessa oppiminen alkaa vasta peruskoulutuksen jälkeen työelämässä. Joudumme vaihtamaan ammattia 3-5 kertaa työuran aikana, ja ainoa keino on ammattitaidon päivittäminen ja opiskelu työsuhteessa.

-Työvoiman tarve kasvaa paikkasidonnaisilla aloilla. Tällaisia ovat ihmisiä ja teollisuutta tukevat palvelualat sekä terveyden ja sosiaalitoimen alat. Väkeä tarvitaan myös aloilla, jotka eivät kasva tai ovat jopa taantuvia. Tämä johtuu ikärakenteesta, työntekijöiden poistuma on suuri.

Tämäntyyppinen ongelma näkyy myös yrittäjävetoisella pk-sektorilla. Monelle kannattavallekaan pienyritykselle ei tahdo löytyä jatkajaa. Ministeriökin haluaa tukea sukupolvenvaihdosta yrityspuolella, jos perheestä ei löydy jatkajaa.Yhden työhistorian aika ohiRakennemuutos on ravistellut Suomea, ja moni yhden piipun varassa ollut paikkakunta tai alue on joutunut täysin uuden tilanteen eteen: ihmisiä ei voi pakottaa muuttamaan työn perässä.

-Alueellinen liikkuvuus on kasvanut ja kasvaa. Pendelöinti on lisääntynyt ja etäisyydet kasvavat, eli erittäin moni suomalainen käy kotipaikkakuntansa ulkopuolella töissä.

Ministeri Ihalainen pitää Kajaanin mallia varsin onnistuneena rakennemuutoksen toteutuksena. Sinne syntyi korvaavaa työtä ja yrityspuisto paperitehtaan lopettamisen jälkeen. Työpaikkojakin on enemmän kuin aikaisemmin.

-Voikkaalla asiat eivät menneet niin hyvin kuin olisi toivottu, mutta sielläkin tilanne on kääntynyt vähän parempaan suuntaan.

Toisena positiivisena esimerkkinä Ihalainen on käyttänyt Uuttakaupunkia, jossa raskas rakennemuutosmarssi on kestänyt 20 vuotta. Kun autotehdas lopetti ensimmäisen kerran, työttömyys nousi 35 prosenttiin.

-Yhteiskunnan, kaupungin ja paikallisten yrittäjien toimesta on Uuteenkaupunkiin syntynyt erittäin paljon kevyen hiilijalanjäljen teollisuutta ja pohja on laajempi. Siellä on löydetty pitkällä ja sinnikkäällä yhteistyöllä malli, joka estää syrjäytymisen ja muuttoliikkeen, kehaisee Ihalainen.

Salo on nyt Nokian tilanteen vuoksi samantyyppisen muutoksen kourissa, ja tilanne on haasteellinen: 1 000 ihmisen irtisanomisriski on nyt päällä ja ennestään tukien varassa on jo  1 000 ihmistä.

-Kaikkiaan työelämän suurin haaste on hiipivä rakennemuutos. Joka päivä häviää noin 400 työpaikkaa ja syntyy saman verran uusia. Yhden, elämän mittaisen työhistorian työpaikkojen määrä on tulevaisuudessa pieni.Lauri Ihalainen

  • Syntynyt: 14.5.1947 Pihtiputaalla
  • Asuu: Helsingissä
  • Perhe: vaimo Marja Puustinen ja aikuiset lapset Antti, 19, ja Aino, 27.
  • Ura: SAK:n puheenjohtaja 1990-2009, ennen sitä SAK:ssa nuorisihteerinä, järjestösihteerinä ja vuodesta 1984 sihteerinä. Valittiin kansanedustajaksi Uudeltamaalta SDP:n listoilta. Äänimäärä oli 15 085, viidenneksi eniten koko maassa. Ministerin arvonimi kesäkuussa 2009.
  • Harrastukset: mökkeily ja musiikki. Omien sanojensa mukaan rämpytellyt kitaraa jo pitkään.

Raamisopimuksen koulutusvapaa

  • Hallituksen mukaan työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen.
  • Yli 55-vuotias työntekijä voi osallistua vuosittain kolmen päivän ajan työhyvinvointitoimintaan työnantajan määräämällä tavalla.
  • Koulutusvapaan tarjoavalle yritykselle tulee yritysverotukseen verovähennys, jonka perusteena on työntekijän koulutukseen tai työhyvinvointitoimintaan osallistumisesta aiheutuva työpanoksen menetys.
  • Raamisopimuksessa mukana olevat järjestöt pohtivat parhaillaan asiaa valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Martti Hetemäen johtamassa työryhmässä.
  • Työryhmän määräaika on 31. toukokuuta. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 alusta lukien.

Nuorten tilanne110 000 alle 30-vuotiasta on vailla toisen asteen tutkintoa, heistä 70 000 on miehiä.5 000 nuorta jää vuosittain toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle.40 000 alle 39-vuotiasta on työn ja koulutuksen ulkopuolella, kustannus on noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.4 000 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneen nuoren työpanoksen menetyksestä syntyy noin 6,6 miljardin euron tappio. 

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki