CTA Paikka
CTA Paikka

Perusosaaminen on Aalto-yliopiston kulmakivi

Aalto-yliopisto on noussut yliopistojen rakenteellisen kehittämisen esikuvaksi.
17.8.2010

Ari Rytsy

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen esikuvaksi noussut Aalto-yliopisto aloitti toimintansa 1.1.2010. Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun sekä Teknillisen korkeakoulun muodostaman säätiöpohjaisen oppilaitoksen tavoitteena on antaa uusia mahdollisuuksia monialaiseen opetukseen ja tutkimukseen. Pitkän tähtäimen suunnitelmana on nostaa Aalto-yliopisto maailman kärkiyliopistojen joukkoon. Sinne on kuitenkin vielä matkaa, sillä käynnissä olevat muutokset ottavat aikansa.

– Aalto-yliopistoon kuuluvien korkeakoulujen sisällä on uudistettu jo monta asiaa. Olemme kehittäneet yhteisiä opinto- ja tutkimusohjelmia sekä rakentaneet uusia palveluita ja hallintoa. Lisäksi olemme käynnistäneet osaamispajoja, joissa akateemiset tiimit toimivat yhdessä yritysten tai julkisten yhteisöjen kanssa. Kauppakorkeakoulu koordinoi niistä Service Factory -hanketta, jossa tutkitaan muun muassa palvelutaloutta ja -yhteiskuntaa, Kasanen kertoo.

Hänen mukaansa uudistukset näkyvät syksyllä opintonsa aloittaville opiskelijoille aikaisempaa parempina palveluina sekä runsaampina vaihtoehtoina. Kehitystyötä on tarkoitus jatkaa senkin jälkeen.

– Aalto-yliopisto aloitti muodollisesti 1.1.2010. Käytännössä pääsemme liikkeelle täydellä teholla vuoden 2011 alusta.

Resurssit helpottavat kansainvälisiä rekrytointeja

Aalto-yliopiston perustaminen on ollut kansallisesti merkittävä hanke, joka on herättänyt julkisia puheenvuoroja sekä puolesta että vastaan. Tunteita nostattanut uudistus on ollut mullistava kokemus myös korkeakoulujen sisällä. Toimenpidettä voi verrata liike-elämän tarjoamia esimerkkejä hyväksi käyttäen isoon yritysfuusioon. Sen seurauksena Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu saa entistä paremmat toimintaedellytykset.

– Pystymme kehittämään opiskelijoiden ja opettajien suhdelukua parempaan suuntaan. Tämä tarkoittaa käytännössä pienempiä ryhmäkokoja ja entistä henkilökohtaisempaa opetusta. Parantuneet taloudelliset edellytykset tukevat puolestaan kansainvälisten professorien rekrytointia. Sen myötä myös erilaiset yhteistyömahdollisuudet paranevat, Kasanen luettelee.

Uuden yliopiston ansiosta ekonomeille voidaan jatkossa tarjota yhteistyömahdollisuuksia muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Kohtaaminen tapahtuu ns. monialatiimeissä, jotka toteuttavat yhdessä erilaisia projekteja ja harjoitustöitä. Parhaimmillaan erilaisten ajatusmaailmojen kohtaaminen synnyttää kiinnostusta uudenlaisiin sivuainekokonaisuuksiin.

– Meillä on käynnissä pilottiluonteinen kokeilu, jossa testataan eri alojen opiskelijoille kehitetyn yhteisen kandiohjelman toimivuutta. Kyseessä on varsin mielenkiintoinen hanke, joka on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta, lisää Kasanen.

Perusosaamisesta ei tingitä

Innovatiivisuuden ja kansainvälisen huippututkimuksen korostaminen ovat herättäneet kysymyksiä perusosaamisen kohtalosta. Löytyykö Aalto-yliopistolta vielä kiinnostusta sen edistämiseen?

– Meillä on vahva näkemys siitä, että erikoisosaaminen voidaan rakentaa vain hyvän perusosaamisen päälle. Siksi opetettavien ammattiaineiden syväosaamisesta ja määrästä ei tingitä. Sen lisäksi haluamme kuitenkin tarjota opiskelijoille mahdollisuuden aikaisempaa laaja-alaisempien kokonaisuuksien suorittamiseen, Kasanen sanoo.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että laskentaekonomi voi perehtyä tarkemmin esimerkiksi alalla käytettävien ohjelmistojen ergonomiaan ja designiin. Valmistuvalla markkinointiekonomilla saattaa puolestaan olla tuntumaa visuaalisesta suunnittelusta tai viestinnästä. Kasanen uskoo tällaisten moniosaajien olevan kysyttyjä nykyisillä työmarkkinoilla. Kauppakorkeakoulun omat opinto-ohjelmauudistukset tuovat mukanaan lisää syvyyttä. Tiimalasimallissa kandi- ja maisteriohjelmien alkuun on sijoitettu moduuli, joka tarjoaa yleissilmäyksen liike-elämään ja johtamiseen. Vasta sen jälkeen opiskelija suuntaa oman erikoisalansa syventäviin opintoihin sekä loppuvaiheen avartaviin kursseihin. Omaa syväosaamistaan voi kehittää ottamalla moduuleja myös Aalto-yliopiston ulkopuolelta.

Taloushallinnon osaajia tarvitaan

Kauppakorkeakoulun suositun oppiaine on laskentatoimi ja rahoitus, jota opiskelee pääaineenaan noin 40 prosenttia kaikista oppilaista. Aalto-yliopiston suojissa on tarkoitus jatkaa tiivistä yhteistyötä taloushallinnon sektorin kanssa, joka kattaa koko alan aina kansainvälisestä lainsäädännöstä kirjanpitoon, talousraportointiin ja sijoittajasuhteisiin.

– Taloushallinnon osaajien kysyntä on vahvaa, joten koulutus on siinä mielessä keskeisessä asemassa. Aalto-yliopiston myötä pystymme tarjoamaan opiskelijoille enemmän tukea parantuneen opiskelija-opettaja-suhteen sekä monipuolisten sivuaineiden kautta, Kasanen arvioi.

Alan globalisoituminen on hänen mukaansa tosiasia, joka tuo laskentatoimen opetukseen kansainvälisiä professoreja seuraavan 5–10 vuoden sisällä. Parantuneet taloudelliset resurssit helpottavat myös talouspuolen modernien työkalujen hankkimista.

– Raha auttaa tietyissä asioissa, mutta se ei automaattisesti tuota parempaa opetusta. Toiminnan ytimessä ovat osaavat ja innokkaat opettajat sekä oppilaat, jotka ovat aidosti kiinnostuneita asioista, Kasanen pohtii.

Aalto-yliopiston asettamien tavoitteiden valossa kiinnostusta ja innostusta tarvitaan. Kunnianhimoinen pyrkimys nousta maailman huippuyliopistojen kastiin edellyttää osaamisen ja tutkimustoiminnan kehittämistä sekä vahvoja markkinointiponnisteluja. Pääsy kansainvälisille rekrytointimarkkinoille edistäisi tutkijoiden liikkuvuutta molempiin suuntiin sekä parantaisi pitkän tähtäimen menestymisen mahdollisuuksia. Myös panostukset koulutusvientiin saattavat avata uusia ovia. Kauppakorkeakoulu on esimerkiksi viemässä omaa Executive MBA -ohjelmaansa kokeiluluonteisesti Euroopan ulkopuolelle.

 

Tutkimuksen keskiössä taloudellinen päätöksenteko

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun uuden strategian mukaisesti oppilaitoksen tutkimustoiminnassa keskitytään rahoitukseen, päätöksenteon teoriaan sekä sovellettavaan mikrotalouden talousteoriaan. Yksi mielenkiintoisimmista aihepiireistä on taloudellinen päätöksenteko, jota on perinteisesti tutkittu talousteoreettisten tilastojen pohjalta. Tuoreimmissa tutkimushankkeissa painopiste on siirtynyt sijoittajakäyttäytymisen sosiaalisiin ja psykologisiin osatekijöihin.

– Tutkijoita kiinnostaa erityisesti se, miten erilaiset raportointi- ja laskentajärjestelmät vaikuttavat taloudelliseen päätöksentekoon. Avainkysymykset liittyvät muun muassa laskentainformaation tulkitaan, Eero Kasanen kertoo.

Toinen kasvava tutkimuksen ala on palvelutiede, joka selvittää palveluihin liittyviä verkostoja, prosesseja ja ergonomiaa.

– Kaiken kaikkiaan Aalto-yliopistossa on panostettu erityisesti strategian ja johtamisen tutkimukseen sekä johtamiskoulutukseen. Käynnissä on siis monia uudentyyppiä hankkeita, Kasanen summaa.

 

 

Eero Olavi Kasanen

Syntynyt Turussa 25. joulukuuta 1952
Aalto-yliopiston korkeakoulun johtava dekaani, 1.1.2010 –
Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori, 1996 – 2010
Filosofian kandidaatti, Turun yliopisto, 1974
Kauppatieteiden tohtori, Turun kauppakorkeakoulu, 1982
Doctor of Business Administration, Harvardin yliopisto, 1986
Toiminut useissa opetus- ja tutkimustehtävissä eri yliopistoissa sekä Suomen Akatemiassa.
Itellan hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenyys Elcoteqissä ja Kalevassa.
Harrastaa vapaa-aikanaan purjehdusta ja moottoripyöräilyä.

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki