Hetemäen työryhmä: Kasvuyrityksille toimintaedellytyksiä, kevennystä työn verottamiseen

Verotusta tulee kehittää talouskasvua, työllisyyttä ja investointeja edistävään suuntaan. Fokuksen tulee olla kasvuyrityksien toimintaedellytyksien parantamisessa, katsoo väliraportissaan verotuksen uudistamista pohtiva asiantuntijatyöryhmä.
24.6.2010

Eeva-Liisa Hynynen

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä luovutti väliraporttinsa 21. kesäkuuta. Kymmenjäseninen korkeatasoinen asiantuntijatyöryhmä on hakenut kokonaisnäkemystä verotuksen uudistamiseen lähes kahden vuoden ajan. Kuultavana on ollut kotimaisia sekä kansainvälisiä huippuasiantuntijoita ja käytössä kaikki viimeisin tutkimustieto.

Mihin seuraavan hallituksen pitäisi siis ohjelmassaan sitoutua asiantuntijoiden mielestä?

– Yritys- ja pääomaverotuksen tulisi olla mahdollisimman neutraalia investointien ja rahoituksen osalta. Pitäisi rohjeta karsia kannustimia muuntaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Yhteisöverokannan tulisi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen, jotta Suomen asema investointien kohdemaana vahvistuisi. Tähdellistä olisi myös säilyttää  kotimaisten konsernien pääkonttoritoiminnot Suomessa, selvittää yritysjuridiikan professori Heikki Niskakangas Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Niskakangas toimii Hetemäen työryhmän varapuheenjohtajana.

Työryhmä esittää verorasituksen painopisteen maltillista siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Yhteisöverokanta tulisi työryhmän mielestä alentaa nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja vastaavasti yleinen pääomatuloverokanta nostaa 28 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi julkisesti listatusta yhtiöstä saadut osingot olisivat jatkossa kokonaan veronalaista pääomatuloa. Osittainenkin verovapaus poistuisi.

– Yhteisöverokannan alentaminen neljällä prosenttiyksiköllä toisi valtiontalouteen  650-800 miljoonaa euroa ja osinkotulojen puolella saavutettaisiin 400 miljoonan euron lisätulo. Siirtäisimme siis verorasitusta osakeyhtiöiltä jossain määrin omistajien puolelle.

Tällainen esitys on Heikki Niskakankaan mukaan tarpeellinen ja perusteltu, koska lähivuosina kasvua kansantalouteen voi syntyä vain kasvuyrityksien kautta.

– Siksi esityksemme painottaa kasvuyritysten tukemista näinkin voimakkaasti, Niskakangas sanoo.

Painopiste kulutuksen verottamiseen

Edelleen työryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen.

– Esitämme, että rajaveroasteet alenisivat kaikilla tulotasoilla, mutta valtion tuloveroasteikon ylintä rajaveroastetta alennettaisiin kuitenkin keskimääräistä enemmän. Ansiotuloverotusta työryhmä keventäisi kaikkiaan noin kahdella miljardilla eurolla, professori Niskakangas toteaa.

Valtiontalouteen ansiotulojen veronkevennyksistä syntynyt aukko täytettäisiin korottamalla arvonlisäverokantoja kahdella prosenttiyksiköllä.

– Korotus toisi valtiontalouteen noin 1,4 miljardia euroa. Kotitalouksille muutos ei kuitenkaan toisi lisää liikkumavaraa. Jos palkkapussiin jäisikin enemmän rahaa, arvonlisäverojen korotus söisi sen pois. Tällainen painopisteen muutos on kuitenkin tarpeen työllisyyden tukemisen takia.

Niskakankaan mukaan julkisen talouden kestävyysvaje pitää huolen siitä, että aivan lähivuosina ei ole luvassa uutta jaettavaa.

– Työryhmä on arvioinut, että kokonaisverorasitus tulee pikemminkin nousemaan jonkin verran.

Hetemäen työryhmä jatkaa työskentelyään kuluvan vuoden loppuun. Vuodenvaihteessa työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa. Siinä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin monia nyt taka-alalle jätettyjä kysymyksiä, myös valtion ja kuntien välisiä verotuskysymyksiä kuten yhteisöveron jakosuhdetta.

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki