Palkkaohjelmistot vertailussa vuonna 2022
Tällä kertaa 1 206 tilitoimistoissa työskentelevää palkanlaskijaa vastasi kyselyymme, joten tuloksia voidaan hyödyntää entistä suuremmalla luottamuksella. Vastaajien suuri määrä kertoo myös siitä, että palkanlaskijat ovat kiinnostuneita työvälineistään ja niiden kehittämisestä.
Mitä kysely kertoo palkanlaskijoista
Vaikka kyselyn painopiste on nimenomaan ohjelmistoissa, keräsimme vastaajilta myös taustatietoa. Se on tärkeää ammattikunnan kehityksen ymmärtämiseksi. Hyödynsimme taustatietoja myös ohjelmistokohtaisissa vertailuissa, joista voit lukea jäljempänä tässä kirjoituksessa.
Kirjanpitäjä-palkanlaskijat vielä enemmistönä
Palkanlaskennalle ja palkanlaskijalle asetettu vaatimustaso on kohonnut vuosi vuodelta. Samalla palkanlaskijat ovat eriytyneet yhä enemmän omaksi ammattikunnakseen, jolla on kovan luokan substanssi- ja prosessiosaamista palkanlaskennasta ja usein laajemminkin työsuhteen hallinnasta. Tämä huomioiden onkin mielenkiintoista, että alle kolmannes palkanlaskijoista keskittyy puhtaasti palkanlaskentaan.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Kokemus puhuu
Meillä ei vielä ole käytössämme tuoretta ja luotettavaa tietoa, miten suomalainen palkanlaskijakunta jakaantuu palkanlaskennan kokemusvuosien perusteella. Vastaajien kokemusvuosijakauman perusteella voidaan ainakin todeta, että vastaukset perustuvat pitkään kokemukseen tilitoimistoista – joko kirjanpidon tai palkanlaskennan tehtävistä.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Vastaajat kaiken kokoisista tilitoimistoista
Vaikka tilitoimistoalan konsolidaatiosta puhutaan paljon, on valtaosa yli 4 000 tilitoimistosta 1–2 hengen yrityksiä. Vastaajat jakaantuivat tasaisesti eri kokoisiin tilitoimistoihin, joten kysely edustaa mukavasti alan toimijoiden kirjoa ja erilaisia organisoitumismalleja. Pienimmissä tilitoimistoissa sama ihminen hoitaa kirjanpitoa ja palkkoja käytännön syistäkin. Suuremmissa tilitoimistoissa palkanlaskenta on useimmiten organisoitu omiin tiimeihinsä.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Palkanlaskennan toimintamallit kehittyvät
Kysyimme taas, miten palkanlaskennassa sovelletaan ja hyödynnetään moderneja työtapoja, joilla kehitetään asiakaspalvelun laatua ja/tai palkkaprosessin tehokkuutta. Esimerkkeinä moderneista työtavoista nostimme esiin samat kolme kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä:
- Asiakkaan yhteyshenkilö tai työntekijät voivat itse ylläpitää esimerkiksi työntekijöiden perustietoja järjestelmässä
- palkkatapahtumat kuten työaikatiedot tai matkalaskut saadaan palkanlaskentaohjelmaan liittymän kautta
- asiakas voi itse katsella raportteja ohjelmistosta
Alla oleva kuvaaja kertoo, että edistystä on taas tapahtunut kahden vuoden aikana. Odotamme innolla, missä mennään vuonna 2024, kun seuraava kysely tehdään.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Palkkaohjelmistojen markkinaosuudet vuoden 2022 lopussa
Saimme tällä kertaa kyselyymme niin paljon vastauksia, että rohkenemme esittää arvion palkkaohjelmistojen markkinaosuuksista tilitoimistoissa loppuvuonna 2022. Alla on avattu sekä markkinaosuuden laskentatapaa että tuloksen tulkinnassa sovellettavia varautumia.
Mitä palkkaohjelmistoa käytät?
Aloitimme tällä kysymyksellä. 29,8 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä Procountoria, 20,6 prosenttia Netvisor HRM:ää ja niin edelleen. Koska moni vastaajista käyttää useampaa palkkaohjelmistoa, on prosenttiosuuksien summa suurempi kuin 100 prosenttia.
Etenkin kirjanpitäjä-palkanlaskijoista moni käyttää tutun kirjanpito-ohjelmistonsa palkkamoduulia omien asiakkaidensa palkanlaskentaan. Nämä luvut korreloivatkin varsin hyvin suosituimpien taloushallinto-ohjelmistojen markkinaosuuksien kanssa.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Näitä lukuja voidaan tarkastella myös erikseen kirjanpitäjä-palkanlaskijoiden ja palkanlaskijaroolin asiantuntijoiden osalta.
Kyselyyn vastanneet kirjanpitäjä-palkanlaskijaroolin vastaajat käyttivät ohjelmia seuraavasti:
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Palkanlaskijat puolestaan vastasivat seuraavasti:
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Kahden tai useamman ohjelmiston käyttö on yleistä
Tutkimuksesta ilmeni myös, että suuri osa tilitoimistojen palkanlaskijoista käyttää useampaa kuin yhtä ohjelmaa. Balanssin käyttäjät olivat vastaajista selkeimmin vain yhden ohjelmiston käyttäjiä. Keskimäärin he ilmoittivat 0,25 muuta ohjelmaa. Heeroksen käyttäjät puolestaan ilmoittivat keskimäärin 0,98 muuta ohjelmaa ja Linkity-ohjelmiston käyttäjät 2,33 muuta ohjelmaa. Keskimäärin palkanlaskija käyttää vähän yli kahta ohjelmaa.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Palkka-ohjelmistojen osuus suomalaisten tilitoimistojen maksamista palkkapusseista
Kysyimme myös, montako prosenttia laskemistasi palkkalaskelmista lasket milläkin ohjelmistolla. Kun nämä prosenttiosuudet suhteutetaan keskenään, saadaan mielestämme kohtuullisen oikea arvio eri palkkaohjelmistojen osuuksista tilitoimistojen palkanlaskentamarkkinasta.
Esimerkiksi Mepcoa käytti palkkaohjelmistonaan 201 vastaajaa eli 16,7 prosenttia vastaajista. Nämä 201 henkilöä laskivat keskimäärin 76 prosenttia palkkapusseistaan Mepcolla. Näin Mepcon osuudeksi tilitoimistoissa lasketusta palkkalaskelmista saatiin 13,3 prosenttia.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Ohjeita osuuksien tulkintaan
Yllä esitetyt osuudet ovat vain suuntaa antavia ja tulkinnassa tulee huomioida
- Kyseessä ei ole euromääräinen markkinaosuus palkkaohjelmistomarkkinasta
- Kysely suunnattiin tilitoimistoille – yksittäiset yritykset käyttävät osin eri ohjelmistoja
- Kyselyssä ei huomioitu kunkin palkanlaskijan kokonaisuudessaan laskemien palkkalaskelmien määrää. Isoissa asiakkuuksissa päästään yleensä suurempaan palkkalaskelmien määrään per palkanlaskija. Näin ollen suurempien yritysten palkanlaskentaan käytettyjen ohjelmistojen kuten Mepcon ja SD Worx W:n osuus on todellisuudessa suurempi
- Kyselyssä oli valmiina vaihtoehtoina vain kaupallisesti myytäviä ohjelmistoja. Julkishallinnon tarjoamaa palkka.fi-järjestelmää käytettiin varsin paljon
- Pieni osa vastaajista oli jättänyt valitsematta kyselyssä valmiiksi vaihtoehdoksi listatun ohjelmiston ja kirjoittanut vapaatekstikenttään hyvin samankaltaisen nimen
Yllä esitetyt varaumat huomioiden uskomme, että kyselymme antaa suuntaa antavan kuvan, millä ohjelmistoilla tilitoimistot palkkoja laskevat. Emme kuitenkaan suosittele tämän tilaston käyttämistä markkinoinnillisiin tarkoituksiin. Yksinomaan palkanlaskentaan tarkoitettujen palkanlaskentaohjelmistojen vertaaminen kirjanpito-ohjelmistojen palkkamoduuleihin ei ole mielekästä, koska niiden käyttötarkoitus ja osin käyttäjäkuntakin on erilainen. Lisäksi kirjanpito-ohjelmistojen palkkamoduulien markkinaosuus seuraa käytännössä suoraan taloushallinto-moduulien markkinaosuutta, eikä kerro palkkamoduulin omista ansioista.
Ohjelmistokohtaiset arviot
Esitimme samat kuusi huolella harkittua kysymystä kuin kaksi vuotta sitten. Samoilla kysymyksillä vaivaamme teitä myös kahden vuoden kuluttua, eli vuoden 2024 lopussa. Näin eri ohjelmistojen edistystä voidaan seurata läpinäkyvästi ja hyvä kehitystyö ja asiakaspalvelu pääsee ansaitusti esiin. Tuloksista on jätetty pois ohjelmistot, joissa vastaajien määrä oli hyvin pieni.
Ohjelmisto on helppokäyttöinen
Arviot helppokäyttöisyydestä olivat keskimäärin samaa hyvää luokkaa kuin kaksi vuotta sitten. Ohjelmistojen arvojen keskiarvo oli 3,9. Muistutamme taas, että helppokäyttöisyys on subjektiivista ja riippuu myös ohjelmiston käyttäjästä ja käyttötilanteesta. Kirjanpitäjä-palkanlaskija arvostaa oman kirjanpitovälineensä palkkamoduulin tuttuutta, esimerkiksi yhteneväistä toimintalogiikkaa. Toisaalta järeän ja pätevän palkkajärjestelmän käyttö voi tuntua vaikealta ja vieraalta, jos ohjelmiston käyttöönotto on tehty asiantuntemattomasti tai käyttäjäkoulutus on ollut niukkaa.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Ohjelmisto mahdollistaa tehokkaan työskentelyn
Tässäkin kategoriassa vastaajat ovat melko lailla samoilla linjoilla, kuin kaksi vuotta sitten. Ohjelmistojen arvioiden keskiarvo on 3,7.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Saan tuotettua joustavasti asiakastarpeen mukaisia raportteja
Tällä osa-alueelle tulokset ovat heikompia. Tilanne oli sama kaksi vuotta sitten. Tuolloin ohjelmistojen arvioiden keskiarvo oli 3,5, nyt 3,4. Onko niin, että tilitoimistot eivät kuitenkaan koe tätä teemaa tärkeäksi ja vaadi ohjelmistotoimittajiltaan kehitystä? Tässä hyvä keskusteluteema tuleviin palkka- ja palkkaohjelmistoammattilaisten kohtaamisiin. Voidaanko ohjelmistoihin kehittää hyviä geneerisiä tai toimialakohtaisia raportteja? Pitäisikö palkkaohjelmistojen raporttigeneraattorien käytettävyyteen panostaa?
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Myös asiakkaani pystyy hyödyntämään ohjelmistoa haluamallaan tavalla
Monet palkkaohjelmistoista eivät ole tarjolla pilvipalveluna, mikä selittää osaltaan tämän osa-alueen heikot tulokset. Ohjelmistojen arvojen keskiarvo on 3,1. Palkkaprosessissa on kuitenkin paljon toimintoja, joissa asiakkaan osallistumisesta olisi hyötyä kaikille osapuolille. Yhteiskäyttöä voidaan hyödyntää työntekijöiden perustietojen päivittämisestä provisioiden ja vastaavien palkanlisien tallentamiseen puhumattakaan raporttien omaehtoisesta hyödyntämisestä. Pilvipalvelujen yleistyminen tuo ohjelmistotoimittajille mahdollisuuksia tämän toiminnallisuuden kehittämiseen.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Ohjelmistoon liittyvä tuki on riittävää
Tyytyväisyys tukeen ja neuvontaan on säilynyt kohtuullisella tasolla. Eroja tyytyväisyyteen syntyy neuvonnan ja ohjeistuksen laadun ja ripeyden ohella todennäköisesti siitä, ketkä tukipalvelua saavat käyttää. Pienten tilitoimistojen palkanlaskijat saavat yleensä suoran yhteyden tukipalveluun, kun taas suurissa palkkatiimeissä asiat joudutaan kierrättämään pääkäyttäjän kautta. Ohjelmistojen arvojen keskiarvo oli 2020 kerätystä aineistosta 3,7, nyt 3,6.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Ohjelmiston hinta-laatusuhde on hyvä
Ohjelmiston hinta-laatusuhteen arvioita tarkasteltiin niiden vastaajien osalta, jotka kertoivat olevansa päättämässä tai vaikuttamassa päätöksentekoon palkkahallinnon ohjelmistohankinnoissa.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Yleisarvosana
Ja lopuksi ohjelmistojen saama yleisarvosana. Keskimäärin kelpo lukuja, arvioiden keskiarvo on 3,7.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Puhtaasti palkanlaskentaan keskittyvien työntekijöiden arvosanat
Alla olevaan taulukkoon on koottu niiden henkilöiden arviot, jotka ilmoittivat keskittyvänsä pelkästään palkanlaskentaan. Ne ohjelmistot, joissa vastaajien määrä oli hyvin pieni, jätetty tuloksista pois.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Maksuton eli veronmaksajien maksama palkkaohjelmisto
Valmiiksi vastausvaistoehdoiksi kyselyyn oli poimittu tilitoimistoille tarjottavia, kaupallisesti tarjolla olevia palkkaohjelmistoja. Hivenen yllättäenkin peräti 72 vastaajaa ilmoitti käyttävänsä palkka.fi-järjestelmää, jota kehitetään julkisella rahoituksella eli verovaroin. Palkka.fi-järjestelmän kehittämisen keskeisiä perusteluja oli tarjota kätevä palkanmaksun väline satunnaisille työnantajille kuten kotitalouksille. Jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä kuuluuko julkisen vallan ydintehtäviin kehittää yrityksille kuten tilitoimistoille tuotantovälineitä. Alla olevista arvioista huokuu kuitenkin käyttäjien kohtuullinen tyytyväisyys muuhunkin kuin hyvään hinta-laatusuhteeseen. Eli kehitystyön tulos on hyvä.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Palkka-ohjelmistotutkimuksen pohjalta heränneitä ajatuksia
Palkanlaskijoiden huolella mietityt ja punnitut kommentit haastoivat meidät taas pohtimaan omia näkemyksiämme ja ennakkoluulojamme. Alla on kirjattu heränneitä ideoita, kehitysehdotuksia ja johtopäätöksiä, jotka ovat puhtaasti omiamme. Löydät kirjoituksesta linkin myös kaksi vuotta vanhoihin pohdintoihimme. Ne tuntuvat ainakin meistä itsestämme vielä kuranteilta.
Oikea ohjelmisto oikealle asiakkaalle
Eri asiakkailla on erilaisia tarpeita, esimerkiksi integraatioiden ja raportoinnin suhteen. Eri toimialoilla on erilaisia työehtosopimuksia, jotka vaikuttavat palkanlaskennan rytmiin ja kirjanpidon suoriteperusteen toteutustapaan. Miten ohjelmistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi insinööritoimiston projektiseurannan toteuttamiseen – siltana työaikajärjestelmän ja kirjanpitojärjestelmän välillä?
Kun palkanlaskija tuntee asiakkaansa, sen tarpeet ja päättäjien aivoitukset, on oikean palkkaohjelmiston valinta helpompaa. Ja moni tilitoimisto päätyy käyttämään useampaa kuin yhtä ohjelmistoa. Ei ole pahitteeksi, että palkanlaskija tuntee myös kirjanpitäjänsä aivoitukset. Millä tarkkuudella tämä tavoittelee suoriteperustetta? Mitkä ovat kirjanpitäjän ajatukset asiakasraportoinnin painopisteistä.
Lue Fennoan Sirpa Törmäsen ja Tilipalvelu Koposen Sirpa Koposen sekä Janne Fredmanin kirjoitukset palkanlaskennan jaksotuksista. Huomaat, että asiakkaissa on eroja ja samaan kirjanpidolliseen lopputulokseen voidaan päästä erilaisilla toimintatavoilla.
Oikea ohjelmisto oikealle palkanlaskijalle
Oletko palkanlaskentaan erikoistunut ammattilainen? Osaat ulkoa keskeiset työehtosopimukset ja unissasi työlainsäädännön keskeiset pykälät. Palkka-asiakkaasi ovat isompia yrityksiä tai haastavampia tapauksia tai molempia. Tunnet yhden tai useamman palkkaohjelmiston hyvät ja huonot ominaisuudet ja osaat virittää ohjelmistosi asetukset tappiin.
Vai oletko kovan luokan kirjanpitäjä, mutta lasket myös joidenkin asiakkaidesi palkkoja. Palkat ovat yleensä simppeleitä kuukausipalkkoja ja työntekijämäärät kohtuullisia. Saat hoidettua nämä palkat sujuvimmin – ja edullisimmin – oman kirjanpito-ohjelmasi palkkamoduulilla.
Kyselymme toi esiin erilaisten palkanlaskijoiden arvostuksia. Palkanlaskennan ammattilaiset arvostavat enemmän tehokäyttäjille tehtyjä ohjelmistoja. Kirjanpitäjä-palkanlaskijoiden arvioissa plussaa saavat kirjanpito-ohjelmistojen palkkamoduulit, vaikka he tiedostavatkin, että ohjelma ei toimisi vaativimmissa palkka-asiakkuuksissa.
Ohjelmisto haltuun ja ominaisuudet tehokäyttöön
Vapaista vastauksista paljastuu paras ja hienoin palkkaohjelma. Se on se, jota vastaaja osaa parhaiten käyttää. Yleensä se on se, jota palkanlaskija on pisimpään käyttänyt. Yleensä tämä rakkaustarina saa kuitenkin katkeran lopun. Kun palkkaohjelmisto on vuosien saatossa kehitetty ominaisuuksiltaan mahdollisimman toimivaksi ja palkanlaskija on oppinut sen jokaisen niksin, on ohjelmisto teknisesti ja kaupallisesti niin vanhentunut, että se lakkautetaan.
Mitä jos nopeuttaisit itsellisesi uuden palkkaohjelmiston haltuunottoa? Käy ohjelmiston kursseja etupainotteisesti. Pyri toimistossasi ohjelmiston pääkäyttäjäksi tai kouluttajaksi. Hankkiudu hyviin väleihin ohjelmistotalon tuen ja asiantuntijoiden kanssa. Nyhdä tuorein tieto ja vinkit myös tiskin ali.
Palkkaohjelmistokyselyssä vastaajat antoivatkin käyttämiensä ohjelmistojen tuen toiminnasta palautteita laidasta laitaan, osaa kehuttiin niin osaamisesta kuin nopeista vastauksista, kun taas toiset saivat päinvastaisia terveisiä. Huomattava tässäkin on, kuinka subjektiivisesta kokemuksesta on kyse. Samankin ohjelmiston tuki koetaan hyvin eri tavoin. Käyttäjien osaaminen ja kokemus vaikuttavat paljon siihen, mitä hyvin toimivalta ohjelmistolta vaaditaan.
Käyttäjäystävällistä ohjelmistoa arvostetaan
Palkanlaskennassa helppokäyttöisyys ja selkeys korostuvat, kun töitä tehdään tilitoimistoympäristössä, jossa yleisesti käytetään useampaa ohjelmaa. Palkanlaskijan työtä helpottaa, jos ohjelmaa voi käyttää sujuvasti ilman erillisten ohjeiden lukemista, jotta työssä muutoinkin oleva aikapaine pysyy ohjelman puolesta aisoissa. Palkkaohjelman valintaan vaikuttaa pitkälti asiakaskunnan koostumus sekä asiakkaan koko, jotta ohjelmalla saadaan tuotettua asiakkaan tarpeet täyttävää palvelua.
Palkkaohjelma on kuitenkin palkanlaskijan työkalu, joten oletus käyttäjillä on, että keskeiset toiminnot on rakennettu ohjelmaan eikä manuaalista työtä tavanomaisissa tilanteissa tarvitse tehdä. Näitä toimintoja ovat muun muassa palkkatietojen saaminen ohjelmaan, eri työehtosopimusten mukaiset loma-, pekkas- ja KTA-laskennat sekä tietojen helppo toimittaminen niin tulorekisteriin kuin kirjanpitoonkin.
Ohjaustietojen hallittavuus jakaa mielipiteitä. Osa ohjelmistoista on käytännössä “heti valmiita”, jolloin niissä ei juurikaan tarvitse ohjaustietoja käsitellä. Toisaalta ohjelmistot, joiden käyttöönotto vie enemmän aikaa, ovat usein tuotantokäyttöön tarkoitettuja. Niissä vaativammatkin toiminnot työehtosopimustulkintoineen ja asiakaskohtaiset raportoinnit onnistuvat, kunhan ohjelma on opittu käytännössä. Olipa kyseessä kummantyyppinen ohjelmisto vain, niin sen on oltava luotettava ja käyttäjäystävällinen, jotta se saa käyttäjiltä kiitettäviä palautteita.
Yhteiskäyttöiset ohjelmistot ovat nykypäivää
Ohjelmistoissa on kehitetty suurin harppauksen sitä kohti, että asiakas voi itse tuottaa tietoa palkkoihin tai katsoa järjestelmästä omia raporttejaan tai vaikkapa työsuhdetietoja. Tällainen toimintatapa sitouttaa varmasti myös asiakasta ymmärtämään palkanlaskentaa, joka perinteisesti on usean yrittäjän akilleenkantapää, ja sitä kautta myös työnantajana toimimisen velvoitteita ja oikeuksia. Parhaimmillaan yhteiskäyttöiset järjestelmät tuovat myös lisää kommunikointia palkanlaskennan ja asiakkaan välillä, mikä syventää yhteistyötä.
Lue lisää yhteiskäyttöisten palkkajärjestelmien hyödyntämisestä. miten yhteiskäyttöisellä järjestelmällä toimittaessa prosessi tulee kuvata ja huomioida myös aineistojen aikataulutukset, valtuutukset sekä eri käyttäjien tiedon tarve, osaamisen ja tietosuojan vaatimukset?
Kävimme uudelleen läpi myös aiemmin Tilisanomissa julkaistut, vuoden 2020 kyselyn herättämät ajatukset. Totesimme, että näistä ajatuksista ei vieläkään tarvitse pakittaa.
Kirjanpito-ohjelmiston palkkamoduuli ei yleensä riitä palkanlaskentaan panostavalle tilitoimistolle
Pienen yrityksen simppeli palkanlaskenta hoituu yleensä riittävän tehokkaasti tutun kirjanpito-ohjelmiston palkkamoduulilla. Isompien yritysten tehokas hoitaminen vaatii järeämpää järjestelmää, josta löytyvät asiakkaan tai tilitoimiston kaipaamat automaattiset TES-tulkinnat, integraatiot ja itsepalveluportaalit. Oikein viritettynä tällaisella järeällä palkkaohjelmistolla voi hoitaa myös pienasiakkaat tehokkaasti.
Tietosuoja-asetuksen myötä tehokkaan ja tietoturvallisen tietojenvaihdon merkitys korostuu
Tietoturvaa ja palkanlaskentaprosessin tehokkuutta voidaan kehittää esimerkiksi niin, että asiakasyrityksen yhteyshenkilö tai sen työntekijät ylläpitävät itse perustietojaan palkkajärjestelmässä. Perustietojen ohella palkanlaskentaan tarvitaan tiedostomuotoisia asiakirjoja – lääkärintodistuksia, ay-jäsenyysvaltakirjoja ja työsopimuksia. Näiden toimittamiseen kaivataan kollaboraatiovälineitä eli kansankielellä extranettejä. Asiakas voi tiputtaa tiedostot kanavaan, ja ne ovat tietoturvallisesti palkanlaskijan työpöydällä. Tällaisia toimintoja kaivataan kirjanpito- ja palkkaohjelmistoihin. Paluupostilla palkanlaskija lähettää kanavan kautta asiakkaan yhteyshenkilölle palkanlaskennasta tuotettavat listaukset ja muut erikseen asiakaskohtaisesti tehtävät seurantaraportit.
Kannattaisiko palkanlaskenta jättää ammattilaisille?
Moni pieni tilitoimisto tuskailee kohtuuttomaksi kasvavan muutosvauhdin ja hillittömiksi kasvavien osaamisvaatimusten kanssa. Ja tokkopa se muutostahti on hiljenemään päin. Samalla ammattimaisten palkanlaskijoiden osaaminen ja pätevyys kasvavat jatkuvasti, kun ammattikunta kasvaa ja eriytyy kirjanpitäjän ammatista. Ja palkanlaskennan osaamisen ohella asiakkaat alkavat kaivata työsuhdeneuvontaa ja muuta HR-palvelua. Joten kannattaisiko joidenkin tilitoimistojen erikoistua. Keskittyä kirjanpitoon ja jättää vaativammat palkka-asiakkuudet palkanlaskentaan erikoistuville tilitoimistoille vai pitäisikö sanoa palkkatoimistoille. Näitä alkaa Suomessa pikkuhiljaa löytyä. Alustavat kokemukset kuulostavat rohkaisevilta.
Moni tilitoimisto tarjoaa jo nyt myös HR-palvelua
Lakisääteisen palkanlaskennan lisäksi useat tilitoimistot tarjoavat jo nykyisin henkilöstöhallinnon palveluita asiakkailleen. Silti palkanlaskennassa työskentelevät eivät koe tekevänsä muuta kuin palkanlaskentaa. Mutta mitä ovat esimerkiksi Kela- ja vakuutushakemukset, työsopimusten oikeellisuuden tarkastaminen, poissaolojen hallinta, erilaiset palkanlaskennasta tuotettavat raportit tai työajan erilaisten enimmäismäärien ja vuosilomien erityistilanteiden seuranta? Kyllä ne ovat tyypillisiä HR-palveluita. Tilitoimistojen tulisikin miettiä nykyinen oma palvelutarjontansa mitä asiakkaille tehdään ja tarjota lisäpalveluita myös muille asiakkaillensa.
Yrityksistä noin 270 000 työllistää alle 10 työntekijää. Kysyntää varmasti olisi laajemmallekin joukolle, jotka tarjoaisivat pienyrityksille henkilöstöhallinnon palveluita palkanlaskennan lisäksi.
Tuoko ohjelmistorobotiikka automaattisen TES-tulkinnan pienten yritysten palkanlaskentaan?
Tällä hetkellä automatisoitua työlainsäädännön ja TESin tulkintaa löytyy monista työaikajärjestelmistä sekä suurempien yritysten palkanlaskentaohjelmistoista. Tulkintaa voitaisiin todennäköisesti automatisoida myös ohjelmistorobotiikan avulla. Voisiko joku tarjota robotiikalla toteutettua automaattitulkintaa myös tyypillisiä tilitoimistojen palkkaohjelmistoja käyttäville tilitoimistoille? Näin saataisiin manuaalista työtä ja virhemahdollisuuksia karsittua olennaisesti.