Taloushallinnon ICT-strategia?
Ihmisen keskeinen tavoite kautta historian on ollut kehittää entistä tehokkaampia työkaluja. Viime vuosikymmenen aikana taloushallintoonkin on tullut tietotekniikan kehittymisen myötä uusia mahdollisuuksia tehdä asioita entistä tehokkaammin ja laadukkaammin.
Tavoitteena on yhä parempi palvelu ja toiminnan tehokkuus. Työkaluissa on kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa. Tämä käy ilmi Taloushallintoliiton tekemästä selvityksestä, jossa tutkittiin tilitoimistojen tyytyväisyyttä alan ohjelmistoihin.
Kun piirtää vuorovaikutus- ja riippuvuuskartan meneillään olevista lukuisista julkisista, puolijulkisista ja yksityisistä ICT-hankkeista ja niiden tavoitteista, tarvitaan todella iso lakana kuvaamaan tämä verkosto. Joskus on vaikea nähdä hankkeiden sisälle, mitä ja kenen tavoitteita niillä oikeastaan ajetaan ja miten ne kytkeytyvät muihin, osin päällekkäisiin hankkeisiin.
Kaikkien hankkeiden olemassaolon oikeutus niin rahoittajien kuin yhteiskunnankin suuntaan perustellaan luonnollisesti yhteistä hyvää parantavilla argumenteilla, kuten tehokkuus, tuottavuus, säästöt sekä kansallinen ja yritysten kilpailukyky. Hankkeissa on monia yrityksille ja taloushallinnon toimijoille tärkeitä asioita. Esimerkiksi XBRL-standardi ja taloushallinnon Raportointikoodisto ovat hyviä esimerkkejä.
Kun katsotaan yksittäisten hankkeiden sisään, niiden hyöty ja päällekkäiset toimintamallit herättävät kysymyksiä. Erityisesti pitää huolehtia siitä, että hankkeita suunnitellaan huomioiden yritysten taloutta hoitavien tilitoimistojen rooli yrittäjän kumppanina. Siksi tietty peruskriittisyys ja kyseenalaistaminen on juuri tässä vaiheessa tärkeää.
On luonnollisesti selvää, että tulevaisuuden talousinfrastruktuurin rakentamisessa tarvitaan parempaa koordinaatiota etenkin julkisella sektorilla.
Siksi onkin hyvä, että kansallista ICT-strategiaa nyt kehitetään.
Juha Ahvenniemi
juha.ahvenniemi@taloushallintoliitto.fi
