CTA Paikka

Havaintoja IFRS-tilinpäätöksistä

Pörssiyhtiöiden tuli julkaista ensimmäisen kerran IFRS-tilinpäätös vuodelta 2005. Vaatimus koskee lähtökohtaisesti vain konsernitilinpäätöstä; toisaalta konsernitasolla IFRS-tilinpäätöksen edellyttämät yritystä koskevat johtopäätökset on yleensä järkevintäkin tehdä.
16.5.2006

Jarmo Leppiniemi professori

Kun nyt ensimmäisen pakollisen IFRS-kierroksen tilinpäätökset ovat käytettävissä, on aiheellista tarkastella, mitä uusia tietoja on saatu käytettäväksi; miten tilinpäätösten laatijoiden suuri vaivannäkö tulee tilinpäätöksen käyttäjien hyväksi. Suomalaiset IFRS-tilinpäätökset sisältävät sekä IAS/IFRS-standardien edellyttämät tiedot että joukon Suomen kirjanpitolaissa ja -asetuksessa määrättyjä liitetietoja. Lisäksi IFRS-tilinpäätöksen laativiltakin yrityksiltä vaaditaan Suomen kirjanpitolain mukainen toimintakertomus.

Toimintakertomus

Suurten kirjanpitovelvollisten ja kaikkien pörssiyhtiöiden (koostaan riippumatta) toimintakertomukselle asetettavat vaatimukset kasvoivat. Toimintakertomuksessa tulee muun muassa esittää arvio yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Tällaiset seikat ovat aikaisemmin olleet pitkälti tilinpäätöksen lukijan selvitettäviä.

Pörssiyhtiöitä lukuun ottamatta kannattavuutta ja taloudellista asemaa koskevia tunnuslukuja ovat aikaisemmin laskeneet tilinpäätöksen hyväksikäyttäjät, yritystutkijat yms. Nyt yrityksen tulee itse antaa tällaista informaatiota ja tehdä niiden perusteella itseään koskevia johtopäätöksiä. On selvää, että toimintakertomukseen liittyvät vastuukysymykset ovat kasvaneet. Hyvin positiivisten ja riskivapaasta toiminnasta kertovien selostusten jälkeen merkittävien taloudellisten vaikeuksien tai poikkeavan negatiivisen kurssikehityksen syntyminen olisivat vaarallisia yritysjohdon vastuukysymyksiä ajatellen.

Käytännössä toimintakertomuksiin on ilmestynyt mielenkiintoisia analyysejä yrityksen toimintaan ja tulokseen vaikuttavista seikoista, samalla ne kuvaavat riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Kapiteeli Oyj ilmoittaa toimintakertomuksessaan markkinakoron muutoksen vaikutuksen sen nettokorkokuluihin. Merkittävästi vierasta pääomaa käyttävän kiinteistösijoittajan kohdalla korkoja koskevat muutokset ovat keskeisiä kannattavuuteen ja riskeihin vaikuttavia seikkoja. Kapiteeli Oyj:n vuosikertomuksessa ilmoitetaan seuraava analyysi markkinakorkojen muutosten arvioidusta vaikutuksesta:

Markkinakoron muutos, prosenttiyksikköä
1,00 % 2,00 % 3,00 % – 1,00 % – 2,00 %
Nettokorkokulujen muutos, M€
3,0 3,9 4,6 – 4,2 – 8,3

Rahoituslaskelma

Niin IFRS-tilinpäätökseen kuin Suomen kirjanpitolain mukaiseen ei-IFRS-tilinpäätökseenkin sisältyy kolme peruslaskelmaa: tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. IFRS-tilinpäätöksessä rahoituslaskelman rooli korostuu, kun tase ja tuloslaskelma sisältävät monia laskennallisia eriä, kuten varallisuuden uudelleenarvostettuja arvoja ja arvonmuutoksia yms. realisoitumattomia ja usein vasta pitkän ajan kuluttua realisoituvia eriä. Tieto tällaisista eristä parantaa tilinpäätösinformaatiota, kunhan tilinpäätöstä opitaan lukemaan niin, että taseesta ja tuloslaskelmasta saatavien tietojen lisäksi rahoituslaskelmaa luetaan niiden rinnalla.

Kapiteeli Oyj:n konsernituloslaskelmasta käy ilmi, että konsernin tuloverojen määrä on 21, 3 milj. euroa. Konsernin rahavirtalaskelmasta nähdään, ettei tilikaudella ole maksettu veroja. Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten taustat voivat olla moninaiset, kirjanpidon ja verotuksen jaksotuksiin ja muihin arvoveroihin liittyviä.

Saattaa olla niinkin, että Kapiteelin tuloslaskelmassa esiintyvät verot näkyvät rahavirtalaskelmassa vasta pitkän ajan kuluttua; välttämättä ne eivät näy koskaan. Tämän vuoksi esimerkiksi tuloverojen vaikutus Kapiteelin riskien ja uusien rahankäyttöjen kantokykyyn ei välttämättä ole seikka, josta saataisiin oikea ja riittävä kuva vain tuloslaskelmaa tarkastelemalla tai vain siitä tunnuslukuja laskemalla.

Liikearvo

Liikearvo syntyy konsernitilinpäätökseen, kun yritysostosta maksettu hinta ylittää ostajalle kuuluvan osuuden ostetun yrityksen omasta pääomasta. Kirjanpitolaki vaatii liikearvon poistamista viidessä vuodessa, hyvillä syillä poistoajan saa kasvattaa 20 vuoteen. Liikearvon poistot voivat olla tuhoisia yritysostoin kasvaville yrityksille: vapaata omaa pääomaa ei kerry, konsernitilinpäätöksen liikearvopoistot eivät kelpaa edes verotukseen.

IFRS-tilinpäätöksessä liikearvoa ei poisteta; sen realistisuutta testataan. Testi perustuu yritysostosta odotettaviin kassavirtoihin: jos niiden nykyarvo riittää kattamaan hankintamenon, poistoa ei vähennetä; ellei riitä, vähennetään arvonalennus. Muutos on johtanut siihen, ettei konserniaktiivoista yleensä tehdä vähennyksiä – uusi menettely on kaavamaista poistamista oikeampi, kun testaus on tehty varovaisuutta ja vastuullisuutta noudattaen. Keskeistä on, ettei rahavirtaodotuksia liioitella eikä nykyarvon laskemisessa käytettävää korkokantaa, tuottovaatimusta, vähätellä.

Kun liikearvosta ei enää tehdä säännönmukaisia poistoja, IFRS-tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin, ns. FAS-tunnuslukuihin: voimakkaan kasvajan talous ei ole parantunut niin paljoa kuin tunnusluvut osoittavat, osa parannuksesta johtuu laskentatekniikan muutoksesta. Enää tilinpäätöksissä ei esitetä rinnakkain perinteisiä FAS-lukuja ja uuden normiston mukaisia IFRS-lukuja. Muutoksen suuruudesta saa kuvan SanomaWSOY:n kannattavuustunnuslukujen vertailusta, kun konserni siirtyi IFRS-käytäntöön; muutos johtuu pääosin konserniaktiivan poistokäytännön muutoksesta.

SanomaWSOY-konsernin kannalta IFRS-säännösten aiheuttamat merkittävimmät muutokset liittyvät liikearvopoistojen korvaamiseen arvonalentumistestauksella, eläkejärjestelyjen käsittelyyn, vaihto-omaisuuden arvostukseen sekä johdon optiojärjestelyihin (tiedote 5/2005; lyhennelmä). Liikearvopoistot ja poistot niistä aineettomista oikeuksista, joille ei ole määriteltävissä taloudellista pitoaikaa, olivat vuonna 2004 yhteensä 82,1 milj. euroa; näistä poistoista luopuminen on tärkein SanomaWSOY:n tulokseen vaikuttava erä.

IFRS-säännösten mukaiseen raportointiin siirtyminen kasvattaa taseen varoja ja omaa pääomaa. Myös tunnusluvut ja osakekohtainen tulos muuttuvat pääosin taseen arvostuksen ja liikearvopoistoista luopumisen vuoksi.

Liikearvon määrittelytapaa koskevan muutoksen seuraukset eivät rajoitu laskemiseen ja tunnuslukuihin. Se mahdollistaa yrityksille aiempaa suuremman riskinoton ja korkeammat hankintahinnat yritysostoissa – tasetta pilaamatta. Muutos parantaa kasvajien osingonjakomahdollisuutta ja mahdollisuutta hankkia omia osakkeita. Laskemisella voidaan vaikuttaa voimakkaastikin reaalitalouteen.

Segmentti-informaatio

IFRS-tilinpäätöksessä liitetietona on ilmoitettava tiedot ensisijaisesta ja toissijaisesta segmentistä eli sekä liiketoiminta- että maantieteellisistä alueista. Yritys saa itse päättää, kumpi alue on ensisijainen eli laajemmin informoitava segmentti. Segmenteistä tulee ilmoittaa sekä tulos- että tasetietoja.

Sekä toiminta- että maantieteelliset segmentit ovat kuuluneet aiemmin pitkälti liikesalaisuuksien piiriin. Segmentti-informaation perusteella on esimerkiksi saatavissa tietoja eri toimialojen kannattavuudesta, hinnoittelusta eri alueilla jne. IFRS-tilinpäätöksissä segmentit on ilmoitettava niin, että ne vastaavat yhtiön sisäistä raportointirakennetta eli sitä segmenttien jakotapaa, jota noudattaen informaatio annetaan yritysjohdolle, esimerkiksi hallitukselle sisäisenä informaationa.

Kapiteeli Oyj ilmoittaa toimintasegmentteinään muun muassa toimitilat, hotellit ja myyntikiinteistöt sekä maantieteellisinä segmentteinä Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun. Toimitilojen vuokrahinnoittelusta saadaan lähes intiimejä tietoja: Tampereella nettovuokratuotto on paras 74 % kokonaisvuokratuotoista, Jyväskylässä ja Oulussa vuokrataan huonommalla katteella, nettovuokratuotto vastaa 57 prosenttia kokonaistuotosta.

Palkkoja koskeva liitetieto

Kirjanpitoasetukseen lisättiin liitetietovaatimus, jonka mukaan pörssiyhtiön on ilmoitettava johdon palkkoja ja eläkesitoumuksia koskevat liitetiedot paitsi yhteismäärinä myös henkilöittäin eriteltyinä. Vaatimus on aikaansaanut paitsi monta palkitsemista koskevaa lehtijuttua, myös syventänyt yrityksen analysoinnin mahdollisuuksia.

Uponorin liitetiedoissa kerrotaan: ”Toimitusjohtaja Jan Långille vuonna 2005 maksettu vuosipalkka luontaisetuineen oli yhteensä 336 080 euroa. Toimitusjohtajalla on myös oikeus bonukseen, joka on enintään 50 prosenttia hänen vuosipalkastaan. Vuonna 2005 toimitusjohtajalle maksettiin bonusta 118233 euroa.”

Toimitusjohtaja olisi siis voinut saada lähes 170 000 euron bonuksen. Hän sai 70 % enimmäismäärästä. Yhtiö on siis saavuttanut 70 % siitä, mitä sen hallitus piti kunnianhimoisimpana saavutettavissa olevana tavoitteena. Näin lähelle liikkeenjohtoa ei tilinpäätösinformaation varassa ole aikaisemmin päästy. – Ei tosin aina nytkään, Uponor on keskitasoa avoimempi tiedottaja palkitsemisen määräytymisperusteista.

Perustamis-, tutkimus- ja kehittämismenot

IFRS-tilinpäätöksessä aineettomien menojen aktivointi on suomalaista lainsäädäntöä ja käytäntöä tiukempaa. Perustamis- ja tutkimusmenot vaaditaan nyttemmin meilläkin kirjattaviksi vuosikuluiksi. Sen sijaan esimerkiksi markkinointimenojen osalta Suomessa aktivoiminen on yhä mahdollista, IFRS-tilinpäätöksessä ne tulee vähentää vuosikuluina.

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kehittämismenojen aktivoimisesta vastaa pitkälti IFRS-vaatimuksia. Suomessa näitä menoja on voinut aktivoida liberaalimminkin, kunhan yleiset menon aktivoinnin edellytykset ovat täyttyneet eli yritys on kyennyt dokumentoimaan luotettavalla tavalla tällaisiin menoihin liittyviä tulonodotuksia. IFRS-aktivointivaatimukset ovat tältä osin tiukat; tiukkuus mullisti esimerkiksi Proha Oyj:n osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen.

Proha antoi pörssitiedotteen 16.2.2006, josta kävi ilmi, että sen tulos romahtaa ennakoidusta, vaikka ”ilman kirjaustavan muutosta vuoden 2005 liiketulos olisi ollut ennakkoarvioiden mukainen”. Tärkeimmät syyt romahdukseen olivat tuotekehitysmenojen kirjaustavan muutos sekä konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen eläkevastuun oikaisu. Monet rahoitusta ja kannattavuutta koskevat tunnusluvut romahtivat, kuten seuraavista numeroista käy ilmi (lähde: Prohan pörssitiedote):

Prohaa koskeva esimerkki kuvaa yleisemminkin tilinpäättäjän liikkumavaran kaventumista: vaihtoehtoja on vähemmän, annetut tiedot voidaan aiempaa useammin tarkastaa ja todeta yksiselitteisesti oikeiksi tai vääriksi.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki