Osakeyhtiön vuoden 2021 veroilmoittaminen – ota vinkit talteen

Ei riitä, että taloushallinnon ammattilainen tuntee säännökset ja osaa niiden soveltamisen. Lisäksi hänen on hallittava veroilmoittamisen tekniikka. Taloushallinnon ammattilaisen pitää tietää, mitä lomakkeita on täytettävä ja mitä tietoja eri kenttiin merkitään. Verolomakkeille on oma ohjeistuksensa ja välillä niissäkin on tulkinnanvaraisuuksia.
22.3.2022 Markku Ojala

Tarkoitukseni on tässä artikkelissa osaltani auttaa veroilmoituksen laadinnassa. Olen kerännyt tähän tekstiin Taloushallintoliiton jäsenneuvontaan tulleita kysymyksiä osakeyhtiön veroilmoittamisesta. Olen ryhmitellyt käsiteltävät asiat keskeisten veroilmoituslomakkeiden avulla. Lomake on hieman harhaanjohtava sana osakeyhtiöiden veroilmoittamisen yhteydessä. Miltei poikkeuksettahan osakeyhtiöiden pitää antaa tuloveroilmoitus sähköisesti joko suoraan taloushallinnon järjestelmästä rajapinnan yli Verohallinnolle, tiedostomuodossa tai OmaVero-palvelussa tiedot käsin syöttäen.

6B-lomake 

Osakkeenomistajien tiedot 

Veroilmoituksella 6B kerrotaan seuraavat osakkeenomistajille maksettavat suoritukset sen suuruisina kuin ne ovat tilinpäätökseen kirjattu suoriteperusteisesti: 

  • vuokrat 
  • korot 
  • kauppa- ja muut luovutushinnat
  • osakaslainat 
  • muut suoritukset kuten takausprovisiot yhtiölle annetusta vakuudesta 

Jos osakkaita on enemmän kuin 10, ilmoita tiedot vain niistä osakkaista, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista. Jos jokainen osakas omistaa yhtiöstä alle 10 prosenttia, tietoja ei tarvitse ilmoittaa. Osakaslainaa saaneen osakkeenomistajan ja omaisen tiedot ilmoitetaan kuitenkin aina omistusosuuden määrästä huolimatta. 

Verovuoden aikana tai sen jälkeen tapahtuneet omistajanvaihdokset ovat herättäneet kysymyksiä siitä, ilmoitetaanko osakkeensa verovuoden aikana myyneen omistajan tiedot veroilmoituksella, jos hän on saanut esim. vuokratuloa tai ilmoitetaanko verovuoden jälkeen osakkeensa myyneen omistajan tiedot vielä veroilmoituksella. Seuraavassa esimerkkejä näistä tilanteista. 

Esimerkki 1. Yhtiössä on ollut osakkeenomistajat A ja B. Heistä B on saanut vuoden 2021 alkupuolella yhtiöltä vuokratuloa. Hän on kuitenkin myynyt osakkeensa C:lle toukokuussa 2021. C ei ole saanut vuokratuloa tai muutakaan 6B-lomakkeen kansilehdellä ilmoitettavaa suoritusta. 

Kysymys:  

Ilmoitetaanko kaikkien kolmen osakkeenomistajan tiedot veroilmoituksella, koska B on siis alkuvuonna 2021 saanut 6B-lomakkeella kerrottavaa vuokratuloa? 

Vastaus:  

6B-lomakkeella Ilmoitetaan B:nkin tiedot vuokratuloineen. Osakeomistus ilmoitetaan tilikauden päättymishetken mukaan eli osakeomistus on 0 kpl. Kaikkien kolmen henkilön tiedot siis ilmoitetaan. 

Esimerkki 2. Yhtiöllä on koko vuoden 2021 ollut samat osakkeenomistajat A ja B. Heistä B on myynyt maaliskuussa 2022 osakkeensa C:lle. 

Kysymys:  

Ilmoitetaanko vuodelta 2021 annettavassa veroilmoituksessa vain A:n ja B:n tiedot? 

Vastaus:  

6B-lomakkeella ilmoitetaan vain A:n ja B:n tiedot. Osakeomistus on siirtynyt C:lle vasta vuoden 2021 päättymisen jälkeen ja hänen tietojaan ei esitetä. 

Asunnon arvon vähentäminen osakkeiden matemaattisesta arvosta 

Osakeyhtiön omistaman asunnon arvo vähennetään YEL-vakuutettavan omistajayrittäjän osakkeiden matemaattisesta arvosta, jos  asunto on verovuonna ollut hänen tai hänen perheensä asuntona.  Asunnon arvo vähennetään osakkeiden matemaattisesta arvosta ennen kuin osinko jaetaan verotettavaksi pääoma- ja ansiotulona. Verovuodella tarkoitetaan omistajayrittäjän omaa verovuotta eli vuotta, jolloin osinko on nostettavissa. 

Asunnon arvo vähennetään, jos henkilö on ollut omistajayrittäjänä sen tilikauden lopussa, joka on viimeksi päättynyt ennen osingon nostovuotta. Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että asunto on sisältynyt edeltävän tilinpäätöksen varoihin. 

6B-lomakkeella ilmoitetaan tiedot omistajayrittäjästä ja yhtiön omistamasta huoneisto-osakkeista tai kiinteistöistä, jos hän tai hänen perheensä on tilikauden aikana käyttänyt huoneistoa tai kiinteistöllä sijaitsevia rakennuksia asuntonaan.Miten toimitaan niissä tilanteissa, joissa asunto on merkitty varoiksi sen tilikauden tilinpäätökseen, jolta ollaan antamassa veroilmoitusta, mutta omistajayrittäjä on ottanut asunnon käyttöön vasta seuraavan vuoden puolella, jolloin tilikaudelta päätetään jakaa osinkoa ja joka on tuona vuonna myös nostettavissa. Seuraavassa esimerkki asiasta.  

 

Esimerkki 3. Osakeyhtiön tilikausi on 1.1.–31.12.2021. Yhtiö jakaa tilikaudelta osinkoa, joka on nostettavissa 15.3.2022, ja joka verotetaan näin vuoden 2022 veronalaisena osinkotulona. YEL-vakuutettu on asunut yhtiön omistamassa asunnossa 1.1.2022 alkaen. Asunto on sisältynyt yhtiön tilinpäätöksen 1.1.–31.12.2021 varoihin. Omistajayrittäjä on ollut yhtiön osakkeenomistaja sen perustamisesta lähtien ja näin myös tilikauden 1.1.–31.12.2021 päättyessä. 

Koska omistajayrittäjä on asunut yhtiön omistamassa asunnossa vuonna 2022, asunnon arvo pitää vähentää hänen omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta, kun lasketaan vuonna 2022 verotettavan osingon pääoma- ja ansiotulo-osuuksia. Osakkeiden matemaattinen arvo lasketaan tilinpäätöksen 1.1.–31.12.2021 perusteella.  Sillä ei ole merkitystä vähentämisen kannalta, että asuminen on alkanut vasta tilikauden 1.1.–31.12.2021 päättymisen jälkeen. Osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään tilikauden 1.1–31.12.2021 nettovarallisuuslaskennassa käytetty asunnon arvo. 

Kun yhtiö antaa veroilmoituksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2021, yhtiö ei ilmoita lomakkeen 6B kohdassa 3 tietoja omistajayrittäjän asumisesta, koska asuminen on alkanut vasta tilikauden päättymisen jälkeen. Omistajayrittäjä ilmoittaa verovuoden 2022 veroilmoituksella osakkeidensa matemaattisesta arvosta vähennettävän asunnon arvon lomakkeella 13.

SVOP-rahastosta tehty varojen jako 

Verolomakkeella 6B ilmoitetaan tietokentässä ”Vapaan oman pääoman rahastosta tehty varojen jako” vain, mikäli sen verotukseen sovelletaan myyntivoittoverotuksen sääntöjä. Tietokentässä ”Osingon- tai ylijäämän jako” kerrotaan sekä jaettavaksi päätetty osinko että varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta, jos sitä käsitellään verotuksessa osinkona. Yksityisen osakeyhtiön toiselta yksityiseltä osakeyhtiöltä saama osinko on verovapaata tuloa. SVOP-varojenjaon verottaminen osingon sijaan myyntivoiton tavoin nousee kysymyksenä yleensä esiin yksityishenkilön tuloverotuksessa.

Verotettavaa SVOP-varojenjaosta ei synny henkilöverotuksessa, jos osakkeenomistaja on sijoittanut yhtiöön esim. yhden euron, joka varojenjaossa palautuu hänelle yhtiöstä ja varat jaetaan tästä rahastosta. Myyntivoittoverotuksen sääntöjä voidaan soveltaa, jos pääomansijoituksen tekemisestä on kuulunut enintään kymmenen vuotta varoja jaettaessa. Lisäksi henkilön pitää esittää selvityksen siitä, että yhtiöstä jaetaan niitä varoja, jotka hän on aikanaan yhtiöön sijoittanut ja jotka on merkitty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (tuloverolain 45 a §).  

Osakeyhtiön pitää käytännössä tietää veroilmoituksen antovaiheessa, mihin osaan SVOP-varojenjaosta sovelletaan myyntivoittoverotuksen sääntöjä osakkeenomistajien verotuksessa ja mikä osa tästä varojenjaosta verotetaan osinkotulona.

Verovuoden aikana tapahtunut osakevaihto 

Jos yhtiö on toiminut ns. hankkivana osapuolena elinkeinoverolaissa tarkoitetussa (EVL 52 f §) osakevaihdossa, se antaa tästä hankinnasta tiedon 6B-lomakkeella. Elinkeinoverolain tarkoittamassa osakevaihdossa osakeyhtiön hankkii toisen osakeyhtiön osakkeita siten, että se saa yli puolet hankittavan yhtiön äänivallasta. Osakevaihto on yksi elinkeinoverolaissa säännellyistä yritysjärjestelytoimista, joissa ei realisoidu veronalaista tuloa vaan verotus tapahtuu vasta järjestelyä seuraavan myöhemmän luovutuksen yhteydessä. Yhtiöoikeudellisesti kyse on suunnatusta osakeannista, jossa yhtiö luovuttaa uusia tai hallussaan olevia omia osakkeitaan ja saa merkintähinnan maksuna (apportti) toisen osakeyhtiön osakkeita. 

Mikäli osakevaihtoa varten on haettu Verohallinnolta sitova ennakkoratkaisu, veroilmoittamisessa kannattaa toimia seuraavasti: 

  • Veroilmoituksen 6B kansilehdelle ”rasti ruutuun”, jos yhtiö on ollut osakevaihdossa hankkivana osapuolena. 
  • 6B-lomakkeen yhteyteen/OmaVero-palveluun yhtiön vaatimus siitä, että Verohallinto noudattaa verotuksen toimittamisessa yhtiön saamaa ennakkoratkaisua. 
  • Yhtiö, jonka osakkeet on luovutettu osakevaihdossa, ilmoittaa veroilmoituksellaan tiedot uudesta osakkeenomistajastaan. 
  • Yksityishenkilön veroilmoituksella ei ole kohtaa tiedon antamiseksi osakevaihdosta. Henkilö voi liittää ennakkoratkaisun veroilmoitukseen/OmaVero-palveluun tai antaa vapaamuotoisen liitteen, jossa vaatii ennakkoratkaisua noudatettavaksi. 

Veroilmoituksessa on hyvä myös kertoa, että osakevaihto on toteutettu siten kuin se ennakkoratkaisuhakemuksessa esitettiin toteutettavaksi. Verohallinto ei nimenomaisesti edellytä tällaista lisätietoa veroilmoituksen yhteyteen, mutta tämä lisätieto todennäköisesti sujuvoittaa Verohallinnon tekemää verovalmistelua.

Vaatimus merkintähinnan käyttämisestä osakkeen matemaattisena arvona 

Yhtiö voi esittää 6B-lomakkeella vaatimuksen, että tilikauden jälkeen toteutuneessa osakeannissa käytetään merkintähintaa uusien osakkeiden matemaattisena arvona mahdollisen nimellisarvon tai kirjanpidollisen vasta-arvon sijaan, kun yhtiöstä jaetaan osinkoa edelliseltä tilikaudelta myös uusille osakkeille. 

 Jos yhtiö ei ole esittänyt tällaista vaatimusta, osakkeenomistajan/osakkeenomistajien pitää tahtoessaan esittää vaatimus merkintähinnan käyttämisestä itse. Vaatimuksen esittämiseen ei ole omaa kohtaa yksityishenkilön veroilmoituslomakkeella eikä vaatimusta voi esittää myöskään OmaVero-palvelussa.  

Osakkeenomistajaan on tehtävä henkilöverotusta varten vapaamuotoinen vaatimus paperille ja postitettava se Verohallinnon osoitteeseen: Verohallinto, PL 700, 00052 VERO. 

71B-lomake 

Muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvien myyntivoittojen ja tappioiden esittäminen 

Vuoden 2020 alussa voimaantullut elinkeinoverolain muutos poisti ns. tulolähdejaon elinkeinotoiminnan ja henkilökohtaisen tulolähteen väliltä osakeyhtiöiden ja eräiden muiden elinkeinoverolaissa mainittujen yhteisöjen verotuksessa. Aiemmin näiden tulolähteiden tulokset laskettiin erikseen eikä niitä netotettu keskenään. 

Mikäli osakeyhtiö harjoitti aiemmin esim. sähköurakointia ja lisäksi sillä oli asuinhuoneistoja vuokralla, vuokraustoiminta muodosti henkilökohtaisen tulolähteen. Sen tulos verotettiin, vaikka sähköurakointi olisikin tuottanut tappiota. 

Jos yhtiölle on aiempina vuosina syntynyt myyntitappioita näistä asunto-osakkeiden luovutuksista, se voi vähentää näitä myyntitappioita uusien säännösten aikaan ns. muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvan omaisuuden myyntivoittoja vastaan. Muuhun omaisuuslajiin kuuluu kaikki se omaisuus, joka ei ole yhtiön elinkeinotoiminnan käytössä rahoitus-, vaihto- tai käyttöomaisuutena. 

Seuraavaksi esimerkki tällaisen aiemman myyntitappion vähentämisestä verotuksessa. 

Esimerkki 4. Osakeyhtiöllä on vuokrauskäytössä asuinhuoneistoja ja kiinteistöjä rakennuksineen. Yhtiö myynyt vuonna 2018 näitä huoneisto-osakkeita siten, että sille on syntynyt verotukseen 60 000 euron myyntitappio näistä luovutuksista. Yhtiö on vuonna 2021 myynyt kiinteistön, josta on syntynyt 70 000 euron myyntivoitto. Lisäksi yhtiö on vuonna 2021 myynyt tavallisen liikeosakeyhtiön osakkeita, ja sille on syntynyt tästä luovutuksesta 30 000 euron myyntitappio. Yhtiö on hankkinut kiinteistön ja osakkeet sijoitusmielessä, ja verotuksessa ne kuuluvat ns. muun omaisuuden omaisuuslajiin. 

Kiinteistön 70 000 euron myyntivoitosta vähennetään ensin vuoden 2018 myyntitappio 60 000 euroa. Sen jälkeen yhtiö voi vähentää myyntivoitosta vielä osakkeiden myyntitappiota 10 000 euroa, jolloin yhtiö voi seuraavan viiden vuoden aikana vähentää loput 20 000 euroa muuhun omaisuuteen kuuluvan omaisuuden myynnistä syntyneitä voittoja vastaan. 

Huomaa, että mikäli muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluu kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön osakkeita taikka osakkeita osakeyhtiöstä, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa, tällaisten osakkeiden luovutuksesta syntyneet myyntitappiot ovat vähennettävissä täysimääräisesti ja rajoituksetta elinkeinotoiminnan tulolähteellä luovutusvuonna. Ainoastaan niin sanottujen liikeosakeyhtiön osakkeiden ja yhtymäosuuksien (esimerkiksi kommandiittiyhtiön yhtiöosuus) luovutustilanteissa syntyneet myyntitappiot on rajattu vähennettäväksi vain muun omaisuuden myyntivoittoa vastaan verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. 

Käyttöomaisuuskiinteistön luovutusvoitto 

Käyttöomaisuuskiinteistön myyntivoitto esitetään verolomakkeella 71B. Lomakkeessa on kaksi toisiaan muistuttavaa tietokenttää. Ylempään kenttään merkitään voitto sellaisenaan. Alempaan kenttään merkitään voitto sen jälkeen, kun siitä on vähennetty henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluneen omaisuuden myyntitappio aiemmilta vuosilta. 

Osakeyhtiö voi vähentää tällaisen aiemman myyntitappion muun omaisuuden omaisuuslajiin kuuluvan omaisuuden myyntivoittoja vastaan, ja jos näitä ei ole, niin sen jälkeen käyttöomaisuuskiinteistön myyntivoittoja ja käyttöomaisuusosakkeiden veronalaisia myyntivoittoja vastaan – tässä järjestyksessä. 

Kun käyttöomaisuuskiinteistö käsittää maapohjan lisäksi rakennuksen, rakennuksen hankintamenon poistot on ilmoitettu verolomakkeella 62. Käyttöomaisuuskiinteistön myynnin ilmoittamisessa tietoja esitetään näin 62- ja 71B- sekä 6B-lomakkeella. Alla esimerkki ilmoittamisesta. 

Esimerkki 5. Käyttöomaisuuskiinteistön kauppahinta on 300 000 euroa. Siitä 200 000 euroa kohdentuu tuotantotilana toimivaan rakennukseen ja 100 000 euroa maapohjaan. Rakennuksen verotuksessa poistamaton hankintameno on 100 000 euroa ja maapohjan hankintameno 50 000 euroa. Osakeyhtiölle syntyy käyttöomaisuuskiinteistön myynnistä 150 000 euron myyntivoitto. Yhtiöllä ei ole aiempia henkilökohtaisen tulolähteen myyntitappioita. 

Verolomake 62: 

Verolomake 71B: 

Verolomake 6B: 

 

Käyttöomaisuuskiinteistön luovutustappio 

Käyttöomaisuuskiinteistön myynnistä rakennuksineen saattaa syntyä verotukseen myös tappio.. Myös tällöin luovutuksesta pitää antaa tiedot sekä 62-, 71B- että 6B-lomakkeella. 

Esimerkki 6. Käyttöomaisuuskiinteistön kauppahinta on 300 000 euroa. Siitä 200 000 euroa kohdentuu tuotantotilana toimivaan rakennukseen ja 100 000 euroa maapohjaan. Rakennuksen verotuksessa poistamaton hankintameno on 250 000 euroa ja maapohjan hankintameno 100 000 euroa. Osakeyhtiölle syntyy käyttöomaisuuskiinteistön myynnistä 50 000 euron myyntitappio. Tiedot myyntitappiosta esitetään veroilmoituslomakkeilla seuraavasti: 

 

Verolomake 62: 

 

71B-lomakke:

6B-lomake: 

 

62-lomake 

Irtain käyttöomaisuus ja poistamattoman menojäännöksen ylittävä myyntihinta 

Irtaimen käyttöomaisuuden myyntihinnat tuloutetaan ns. epäsuorasti eli myyntihinnan määrällä pienennetään irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä. Menojäännös on käytännössä irtaimen käyttöomaisuuden verotuksessa poistamattomien hankintamenojen summa. 

Myyntihintaa ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa voi vähentää 62-lomakkeella koko määrältään. Tästä esimerkki seuraavaksi. 

Esimerkki 7. Osakeyhtiön irtaimen käyttöomaisuuden verotuksessa poistamaton hankintameno (menojäännös) on vuoden 2021 alussa on ollut 10 000 euroa. Yritys on luovuttanut verovuoden aikana kaiken irtaimen käyttöomaisuutensa hintaan 40 000 euroa. Koska luovutushinta ylittää verotuksessa jäljellä olevan menojäännöksen, yrityksen tulee verolomakkeen 62 kohdassa ”Luovutushinnat ja vakuutuskorvaukset” ilmoittaa vain verovuoden alun menojäännöstä vastaava määrä eli 10 000 euroa. Menojäännös vuoden 2020 lopussa on tällöin 0 euroa. Myyntivoitoksi muodostuu 30 000 euroa. 

Koska yhtiö on luovuttanut kaiken irtaimen käyttöomaisuutensa, myyntihintaa ei voi tässä esimerkkitapauksessa tulouttaa epäsuorasti ilman tulosvaikutusta. Myyntivoitto 30 000 euroa ilmoitetaan 6B-lomakkeella kohdassa ”Muun käyttöomaisuuden luovutusvoitot”.

Verohuojennuslain mukaiset niin sanotut korotetut poistot 

Osakeyhtiö ja muut yritykset voivat verovuosina 2020–2023 tehdä niin sanotut korotetut eli 50 prosentin suuruiset enimmäispoistot määräaikaisen erillislain (L 1572/2019) mukaan. Laki saanee vielä jatkoa, sillä maamme hallitus linjasi keväällä 2021 niin sanotussa puoliväliriihessään, että kasvun ja investointien tukemiseksi hallitus jatkaa kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025. 

Yritys voi tehdä vuoden 2021 verotuksessa irtaimesta käyttöomaisuudesta 50 prosentin enimmäispoiston, jos hankintoja on käsitelty sekä kirjanpidossa että verotuksessa erillisinä poistokohteina. Verolomakkeella 62 sekä elinkeinoverolain mukaiset poistokohteet että tämän puheena olevan veronhuojennuslain mukaiset poistokohteet pitää kuitenkin yhdistää lomakkeen kohtaan ”A Irtain käyttöomaisuus”.  

Alla on esimerkki siitä, miten korotetun poiston kohteena olevan irtaimen käyttöomaisuuden hankintameno pitää esittää verolomakkeella 62, ja miten lomakkeella esitetään korotettu 50 prosentin poisto.

Yritys voi valita korotettujen poistojenkin kohteena olevasta irtaimesta käyttöomaisuudesta tehtävän poiston suuruuden nollan (0) ja 50 prosentin väliltä. Määräaikainen veronhuojennuslakikaan ei siis edellytä, että poiston pitäisi olla tasan 50 prosenttia. Se voi olla jonakin vuonna vaikka 25 prosenttia, kuten normaali elinkeinoverolain mukainen enimmäispoisto irtaimelle käyttöomaisuudelle.

Sekin sallitaan, että yritys on jättänyt tekemästä irtaimen käyttöomaisuuden hankinnasta vuonna 2020 poiston kokonaan ja tekeekin vasta vuonna 2021 korotetun 50 prosentin poiston. Tämä siis sallitaan, kunhan yritys on muodostanut tästä hankinnasta kirjanpidossa erillisen poistokohteen. 

Edustuskäytössä olleen irtaimen käyttöomaisuuden myyntitilanne 

Yritys voi vähentää tuloverotuksessaan puolet edustusmenojen määrästä. Arvonlisäverotuksessa yritys ei sen sijaan voi vähentää edustusmenojen sisältämiä arvonlisäveroja lainkaan.

Elinkeinoverolaissa ja arvonlisäverolaissa ei ole määritelty, milloin kyse on edustamisesta ja näin edustusmenoista. Määrittely jää näin oikeuskäytännön ja Verohallinnon ohjeistamisen varaan. Jos annat konemessuilla osastolla käyneille lippalakin, kyse on markkinoinnista ja mainoslahjasta. Jos taas pidät messuilla tilaisuuden rajatulle joukolle alkoholianniskeluineen ja cocktailpaloineen, mennään edustamisen puolelle. Tällaista rajanvetoa joudutaan siis käytännössä käymään.

Verohallinnon linjaus on, että tavanomaisena mainoslahjana voidaan tällä hetkellä pitää tuotetta, jonka arvonlisäverollinen ostohinta on enintään 50 euroa. Samaa rajaa käytetään arvonlisäverotuksessa sille, että yritys ei joudu tilittämään veroa mainoslahjana antamansa tuotteen arvolisäverottomasta ostohinnasta, josta yritys on voinut tehdä arvonlisäverovähennyksen.

Yrityksellä voi olla irtainta käyttöomaisuutta, jota se käyttää yksinomaan edustuskäyttöön. Isoimmista hankinnoista puhuttaessa yritykselle on saatettu hankkia edustuskäyttöön esim. vene. Edustuskäytössä olevan irtaimen käyttöomaisuuden hankintameno käsitellään poistolomakkeella 62 samassa yhteydessä kuin muu irtain käyttöomaisuus. Puolet edustuskäytössä olleen irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehdystä poistosta pitää lisätä veronalaiseen tuloon. Vaatii käytännössä erillisseurantaa, jotta edustuskäytössä olevan esineen hankintamenon poistoista tuloon lisättävä määrä pystytään selvittämään.

Seuraavassa yksinkertaistettu esimerkki edustuskäytössä olleen esineen myyntitilanteesta.

Esimerkki 8. Osakeyhtiön on hankkinut kaksi esinettä, joiden hankintameno vähennetään kirjanpidossa ja verotuksessa poistoin. Kummankin yksittäisen esineen hankintameno on 100 euroa. Toinen näistä esineistä on hankittu yhtiölle yksinomaan edustuskäyttöön.

Ensimmäisenä vuonna näistä esineistä tehdään verotuksessa 25 prosentin suuruinen poisto. 

100 – 25 (poisto) = 75  

100 – 25 (poisto) = 75  

Yhtiö voi vähentää verotuksessa poistona 37,50 euroa, kun edustusmenojen vähennysoikeuden rajoitus otetaan huomioon (50 %). Menojäännös vuodelle kaksi on 150 euroa. 

Vuoden kaksi joulukuussa yhtiö myy edustuskäytössä olleen esineen 75 eurolla. Esine on siis ollut edustuskäytössä tai siihen varattuna lähes toisenkin vuoden ajan. 

75 – 75 (myyntihinta) = 0 

75 – 18,75 (poisto) = 56,25

Edustuskäytössä olleen esineen myyntihinta  vähennetään kyseisen esineen verotuksessa poistamatonta hankintamenoa vastaan. Verotuksessa 75 euron suuruisesta menojäännöksestä tehtävä poisto kohdistuu näin muuhun kuin edustuskäytössä olleeseen käyttöomaisuuteen ja yhtiö voi vähentää poiston kokonaan.

Vaikka irtaimen käyttöomaisuuden poistot verotuksessa tehdäänkin menojäännöksestä, johon on summattuna irtaimen käyttöomaisuuden verotuksessa poistamattomat hankintamenot, niin edustuskäytössä olevan irtaimen käyttöomaisuuden vuoksi verotuksessa tarvitaan tältä osin erillisseurantaa verotusta varten, jotta vähennysoikeuden rajoitus pystyttäisiin ottamaan huomioon. 

Asiasta ei löydy ohjeistusta Verohallinnon verotusohjeista, mutta ymmärtääkseni Verohallinto odottaa toimittavan esitetyn esimerkin mukaisesti, mikä edellyttää käytännössä edustuskäytössä olleen omaisuuden erillisseurantaa verotusta varten. 

Tilinpäätöstietojen antaminen rekisteröimistä varten 

Jäljennös tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta on aina ilmoitettava rekisteröitäväksi patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), kun kirjanpitovelvollinen on osakeyhtiö (KPL 3:9.1 §).

Yhtiön on ilmoitettava tilinpäätös ja toimintakertomus rekisteröitäviksi kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tilinpäätöksen ja mahdollisen toimintakertomuksen lisäksi ilmoitukseen on liitettävä: 

  • tilintarkastuskertomus sekä  
  • hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kirjallinen ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja  
  • yhtiön voittoa koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä (OYL 8:10.1 §).

Verohallinto välittää PRH:lle osakeyhtiön tilinpäätöstiedot julkaistaviksi kaupparekisterissä, kun yritys on liittänyt tarvittavat tiedot veroilmoitukseensa. Rekisteröitävät tiedot ovat yleensä vielä puutteelliset veroilmoituksen antamisen aikaan. Veroilmoitusta tulee tällöin täydentää jälkikäteen esim. tiedolla tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja tilinkauden tuloksen käsittelystä.

Osakeyhtiölaki ei edellytä osakeyhtiötä rekisteröimään kaupparekisteriin varsinaisen yhtiökokouksen tai sen jatkokokouksen pöytäkirjaa, jossa yhtiökokous on käsitellyt mm. hallituksen voitonjakoehdotusta. Riittää, että patentti- ja rekisterihallitus saa kirjallisen ilmoituksen tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja yhtiökokouksen voitonjakopäätöksestä.

Mikäli yhtiö ei halua yhtiökokouksen pöytäkirjan sisältöä tai esim. yhtiön osakeomistusta julkiseksi, yllä mainitut tiedot kannattaa ilman muuta antaa PRH:n omalla lomakkeella eikä pöytäkirjalla tai sen otteella.

PRH:lla on oma tilinpäätöksen rekisteröintilomake, jolla osakeyhtiö voi antaa nämä tiedot. Lomake pitää antaa allekirjoitettuna.

PRH:n ja Verohallinto ovat kertoneet, että myös seuraavaa menettelyä voi noudattaa PRH:n rekisteröintilomakkeen lähettämiseksi Verohallinnon kautta PRH:lle: 

  • Verohallinnon kautta voi lähettää PRH:n lomakkeen esim. OmaVero-palvelussa vahvasti sähköisesti tunnistautuneena (PRH: Tilinpäätöksen rekisteröintilomake) 
  • Liitteen voi nimetä seuraavasti: Yhtiokokouksen_ptkote 
  • Liitettä ei tällöin tarvitse allekirjoittaa

Huomaa antaa tiedot välitettäväksi kaupparekisteriin PRH:n omalla lomakkeella – ei siis Verohallinnon lomakkeella 63. Tiedot voi lähettää myös Ilmoitin.fi-palvelussa.

Yllä mainittu menettely koskee tietojen antamista PRH:lle. Verohallinnolle voitonjakotiedot on esitettävä aiempaan tapaan osakeyhtiön verolomakkeella 6B. Veroilmoituksen antamisen jälkeen ilmoitusta voi täydentää voitonjakotietojen osalta OmaVero-palvelussa (tai erityisestä syystä lomakkeella 63). 

 

Tämä artikkeli on päivitetty versio 30.4.2021 ilmestyneestä artikkelista ”Osakeyhtiön veroilmoittaminen – muutama viime hetken vinkki”

Asiantuntijana
Markku Ojala johtava asiantuntija, verotus
VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki