Minne menet, osinkoverotus – ja muita verotuksen edunvalvontateemoja

Listaamattomien yhtiöiden omistajien osinkoverotusta ehdotetaan kiristettäväksi. Tulolähdejako pitäisi poistua. Edunvalvonnan teemoina ovat olleet myös oma-aloitteisten verojen uudet säännökset ja jäsenkritiikki uuden OmaVero-palvelun toiminnallisuuksista.
22.3.2017 Markku Ojala, Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Kuva iStock

Valtiovarainministeriön aset­tama verotyöryhmä kiristäisi listaamattomien yh­­tiöiden osinkoverotusta. Omistajayrittäjän kokonaisverorasitus kiristyisi nykyisestä 30 prosentin pääomatuloverokannalla seuraavasti:

  • Nykyinen: 20 % + 0,8 x 25 % x 30 % = 26 %
  • Ehdotus:    20 % + 0,8 x 40 % x 30 % = 29,6 %

Sen sijaan pääomatulo-osingon euromääräisen 150 000 euron rajan työryhmä poistaisi kasvua estämästä. Tämä tarkoittaisi, että kaikkien vauraimmilla omistajayrittäjillä verotus keventyisi seuraavasti 34 prosentin pääomatuloverokannalla laskettuna:

  • Nykyinen: 20 % + 0,8 x 85 % x 34 % = 43,12 %
  • Ehdotus:   20 % + 0,8 x 40 % x 34 % = 30,88 %

Nettovarallisuutta yrityksellä pitäisi tällöin olla vähintään 3,75 miljoonaa euroa, jotta osingon pääomatulo-osuutta kertyisi omistajayrittäjälle 150 000 euroa neljän prosentin tuottoprosentilla.

Osinkoverotuksessa pitää ottaa huomioon yrittäjän riski

Suurin osa maamme yrityksistä on mikro- ja pienyrityksiä ja niistä suurin osa lukeutuu samalla mikroyritysten kokoluokkaan. Tämä tarkoittaa, että yhtiöidemme taseet ovat hyvin pieniä. Näissä yrityksissä yrittäjän nostama palkka on yksi keskinen yhtiön hyväksi tehdyn työn kompensaatiomuoto.

Ei kuitenkaan pidä väheksyä sitä, että osinkoverojärjestelmä pitää sisällään kannusteen oman pääoman kartuttamiseen. Omistajanyrittäjän saaman pääomatulo-osingon kokonaisverorasitus (26 %) on hieman matalampi kuin 30 prosentin pääomatulovero. Samalla myös yrittämisen ja työllistämisen sekä pääoman menettämisen riskit ovat suuremmat kuin monen muun pääomatuloa tuotavan pääoman riskit.

Osinkoveroehdotukset saavat tuskin nostetta

Kuntavaalit on siirretty pidettäviksi huhtikuussa ja ne ryhtyvät vuorottelemaan kahden vuoden välein eduskuntavaalien kanssa. Seuraavat eduskuntavaalit ovat huhtikuussa 2019. Valtioneuvosto on ilmoittanut, että nykyhallituksen kehysriihi ja niin sanottu puolivälitarkastelu pidetään vasta kuntavaalien jälkeen 24.–25.4.2017.

Osinkoverotuksesta ei syntyne kuntavaaliteemaa ja mikäli pääministerin kannanotoista voi veikata hallituksen kantaa, niin työryhmän ehdotukset eivät saane nostetta huhtikuun puolivälitarkastelussa, jossa hallitus linjaa loppukauden tavoitteitaan. Seuraavan hallituksen kokoonpanoa voi vielä vain arvailla. Samoin kuin tuolloin veropoliittisen keskustelun keskiössä olevia teemoja.

Valtiovarainministeriön on pyytänyt työryhmän mietintöön kommentteja 28.3.2017 mennessä. Taloushallintoliitto on yksi lausunnon antajista.

Tulolähdejakoa poistetaan jälleen

Valtiovarainministeriössä työstetään parhaillaan säännös­ehdotuksia ns. tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiden verotuksesta elinkeinoverolain ja tuloverolain mukaisen toiminnan väliltä. Säännösehdotusten on määrä valmistua syyskuun 2017 loppuun mennessä.

VM järjesti tammikuussa 2017 aiheesta keskustelutilaisuuden. Totesimme, että tulolähdejako aiheuttaa lainsoveltamis- ja tulkintaongelmia sekä kustannuksia niin yrityksille, Verohallinnolle kuin muutoksenhaku­viranomaisille.

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki