Selkeämpää rajanvetoa

Maamme vanhimman sosiaalivakuutuslajin lainsäädäntö uudistui kuluvan vuoden alusta perin pohjin. Voimaan tullut työtapaturma- ja ammattitautilaki (TyTAL) selkeyttää työntekijän ja yrittäjän välistä rajanvetoa ja siinä säädetään, millä edellytyksillä yrittäjä voi vakuuttaa itsensä vapaaehtoisesti.
15.3.2016

Annu Vento, OTK

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki koskee vain ansiotarkoituksessa tehtyä työtä. Toisin sanoen lakia sovelletaan työsuhteessa tehtävään työhön ja työsuhteen olemassaolo tulkitaan työsopimuslain mukaisesti.

Uusi laki on kirjoitettu aiempaa yksityiskohtaisemmin, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Muun muassa tapaturman ja korvattavan tapaturmavamman välillä vaadittava lääketieteellinen syy-yhteys on kirjattu lakiin. Lakiin on kirjattu myös nykyinen oikeus- ja korvauskäytäntö sekä selkeästi eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Uusia pykäliä on liki 300, mutta pykälien selkeä otsikointi ja looginen järjestys helpottavat lukemista.

 

Työtapaturma määriteltiin uudelleen

TyTAL:ssa on säädetty yksityiskohtaisesti, mikä on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Laki kertoo esimerkiksi tarkoin, missä olosuhteissa sattunut tapaturma korvataan työtapaturmana. Laissa on erilliset pykälät työssä, työntekopaikan alueella ja työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuneista tapaturmista. Lisäksi säädetään erikseen muun muassa koulutuksessa, virkistystilaisuudessa ja terveydenhuoltokäynnillä sattuneista tapaturmista.

 

Korvauksiin ei olennaisia muutoksia

Korvaukset säilyivät pääsääntöisesti ennallaan. Niihin tehtiin lähinnä teknisiä tarkistuksia. Lääkinnällinen kuntoutus korvataan sairaanhoitona, ei enää kuntoutuslain mukaisena kuntoutuksena. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan ansionmenetyskorvauksena kuntoutusrahaa, ei enää päivä­rahaa tai tapaturmaeläkettä. Kuntoutusraha on kuitenkin päivärahan tai tapaturmaeläkkeen suuruinen.

Haittalisän nimi muuttui hoitotueksi. Sen määrä ja perusteet eivät muuttuneet. Haittaraha maksetaan jatkossa kerta­korvauksena haittaluokissa 1–5 ja jatkuvana korvauksena haittaluokasta 6 alkaen. Aiemmin maksettiin kertakorvaus haittaluokissa 1–10.

TyTAL ja TVK

Mikä on TyTAL ja miten sitä sovelletaan?

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (TyTAL) tuli voimaan 1.1.2016. Lakia sovelletaan vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat 1.1.2016 tai tämän jälkeen. Tätä aiemmin sattuneiden tapaturmien ja ilmenneiden ammattitautien korvattavuus ja korvaukset ratkaistaan aiemman lainsäädännön mukaan eli sovelletaan tapaturmavakuutuslakia, ammattitautilakia ja kuntoutuslakia. Niitä TyTAL:n säännöksiä, jotka koskevat menettelyä (esimerkiksi erilaiset määräajat) ja muutoksenhakua, sovelletaan kaikkiin vahinkotapahtumiin.

Mikä on TVK?

TyTAL:n myötä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) nimi muuttui Tapaturmavakuutuskeskukseksi (TVK). TVK on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin. Tätä vakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden on kuuluttava TVK:een. TVK:n tehtävät on säädetty laissa. Näitä ovat muun muassa vakuuttamisen valvonta, viivästyneiden korvaustapausten käsittely sekä tilasto- ja tutkimustoiminta. TVK myös neuvoo ja tiedottaa. Lisätietoja löydät TVK:n kotisivuilta tvk.fi.

Uudistuksen tuomat muutokset

1. Mikä muuttui työnantajan kannalta?

Vakuuttamisvelvollisuuden raja muuttui teetetyistä työpäivistä euromääräiseksi. Jos palkat ovat kalenterivuoden aikana teettämästäsi työstä yli 1 200 euroa, sinun pitää ottaa työntekijöillesi työtapa­turma-­ ja ammattitautivakuutus. Kaikkien vuoden aikana teetettyjen töiden palkat lasketaan yhteen, eikä palkkojen maksuajankohdalla ole merkitystä.

Kun työntekijällesi on sattunut työtapaturma tai hänellä epäillään ammattitautia, sinun pitää tehdä vahinko­tapahtumailmoitus vakuutusyhtiöösi 10 arkipäivän kuluessa siitä, kun sait tiedon tapahtuneesta.

Lakiin on kirjattu tilanteet, joissa korvauspäätös annetaan työnantajalle.

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) valvoo vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä. Jos et ole ottanut vakuutusta, sinulle määrätään laiminlyöntimaksu ja vakuutusmaksua vastaava maksu laiminlyönnin ajalta. Jos työtapaturma on sattunut laiminlyönnin aikana tai ammattitauti aiheutunut kyseisestä työstä, sinulta peritään maksetut korvaukset kuluvan vuoden vahinkotapahtumissa 5 090 euroon asti.

2. Mikä muuttui työntekijän kannalta?

Kun sinulle on sattunut työtapaturma tai sinulla epäillään ammattitautia, saat aiempaa enemmän tietoa korvausasiasi käsittelyn etenemisestä vakuutusyhtiössä. Saat muun muassa ilmoituksen, kun korvausasiasi on tullut vireille.

Kun vakuutusyhtiö on saanut kaikki korvauskäsittelyssä tarvittavat asiakirjat, saat korvauspäätöksen viimeistään 30 päivän kuluessa. Aiemmin enimmäiskäsittelyaika oli kolme kuukautta.

Uuteen lakiin on kirjattu, miten vuosityöansio lasketaan. Voit aiempaa helpommin tarkistaa euromäärän, jota on käytetty ansionmenetyskorvaus­tesi perusteena.

Osaan korvauksista on liitetty hakemusmenettely. Esimerkiksi lääke- ja matkakuluista on haettava korvausta vakuutus­yhtiöltä vuoden kuluessa kustannusten syntymisestä.

3. Mikä muuttui yrittäjän ja hänen perheenjäsenen kannalta?

Yrittäjän määrittely muuttui työeläkelainsäädäntöä vastaavaksi. Jos sinulla on yrittäjän eläkevakuutus, et kuulu pakollisesti vakuutettaviin, mutta voit edelleen vakuuttaa itsesi vapaaehtoisesti yrittäjätyössä sattuvien työtapaturmien ja ammattitautien varalta yrittäjän vapaaehtoisella työajan vakuutuksella. Siihen voit liittää vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen.

Vahinkopäivänä voimassa ollutta eläkevakuutuksesi YEL-työtuloa käytetään vapaaehtoisessa yrittäjän vakuutuksessa vuosityöansiona, jonka perusteella sinulle maksetaan ansionmenetyskorvaukset.

Jos olet yrittäjän perheenjäsen ja teet hänelle työtä työsuhteessa, kuulut pääsääntöisesti pakolliseen vakuutukseen. Työntekijänä sinua ei voida enää erikseen vakuuttaa vapaaehtoisella työajan vakuutuksella.