Omien osakkeiden hankkiminen, peitelty osinko ja peitellyn osingon määrä

KHO 2020:43
26.8.2020 Seppo Penttilä Kuva iStock

Taustaa

Käsittelin Tilisanomien edellisen numeron (3/2020) Nuijan kopautuksissa peiteltyä osinkoa koskevaa ratkaisua KHO 2020:23. Ratkaisussa esillä olleessa tilanteessa A:n omistama B Oy myi omistamansa Luxemburgilaisen C S.P.F:n osakkeet A:n lasten omistamalle D Oy:lle veroviranomaisten mielestä käypää arvoa alemmalla hinnalla. Verohallinto oli katsonut, että A sai tässä yhteydessä VML 29.1§:ssä tarkoitetun peiteltynä osinkona pidettävän edun. Perusteena tälle oli se, että A:n katsottiin ensiksi ottaneen osakkeet B Oy:stä alihintaan ja sitten siirtäneen ne lastensa omistamalle osakeyhtiölle. Todellisuudessa tällaista ”yksityisottoa” ei ollut tapahtunut, vaan osakkeet olivat siirtyneet suoraan B Oy:ltä D Oy:lle. Veroviranomaisten ajatuskulun takana oli kuitenkin se, että lasten omistaman D Oy:n osakkeiden arvo oli alihintaisen kaupan vuoksi todennäköisesti noussut ja B Oy:n oli näin ollen katsottava antaneen osakkaansa omaisten hyväksi edun alihinnan muodossa. KHO kumosi Verohallinnon päätöksen ja A:n ei siis katsottu saaneen peiteltyä osinkoa B Oy:ltä. Perusteena tälle KHO:n ratkaisulle oli se, että Verohallinnon verotusratkaisu olisi merkinnyt sitä, että realisoitumaton arvonnousu (D Oy:n osakkeiden arvonnousu) katsotaan tuloksi. Realisoitumaton arvonnousu ei kuulu TVL:n tulokäsitteen piiriin vaan veronalaista tuloa ovat rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot.

Nyt KHO:n ratkaisun linjaukseen on saatu tietyllä tavalla jatko-osa, ratkaisu KHO 2020:43. Sekin koskee peitellyn osingon verotusta. Ratkaisu KHO 2020:23 koski peitellyn osingon perussäännöksen, VML 29.1 §:n soveltamista. Ratkaisu KHO 2020:43 koskee omien osakkeiden hankintaa, VML 29.2 §:n ja etenkin VML 29.4 §:n soveltamista. Kysymys on siitä, mikä on peitellyn osingon määrä, jos omien osakkeiden hankinta katsotaan peitellyksi osingoksi.

Sääntely

OYL 13:1:tä ilmenee, että osakeyhtiö voi jakaa varojaan osakkeenomistajilleen omia osakkeitaan hankkimalla. Tarkemmat säännökset omien osakkeiden hankkimisesta on OYL 15 luvussa.

OYL:n systematiikassa omien osakkeiden hankkiminen on osakeyhtiön varojen jakoa ja siinä mielessä rinnastettavissa muihin varojenjaon muotoihin, kuten esimerkiksi voitonjakoon (osinkoon). Verotuksen näkökulma omien osakkeiden hankkimiseen on kuitenkin toisenlainen. Kun osakeyhtiö hankkii osakkeenomistajaltaan omia osakkeitaan, tapahtuu osakkeiden luovutus. Osakkeenomistajan verotuksessa lähtökohta tällöin on se, että veroseuraamukset määräytyvät luovutusvoittoverotusta koskevien säännösten mukaisesti. Osakkeiden luovutushinnasta saadaan vähentää osakkeiden hankintameno ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot tai TVL 46.1 §:ssä tarkoitettu 20 prosentin tai 40 prosentin suuruinen hankintameno-olettama. Lopputulos on erilainen kuin olisi, jos verotus tapahtuisi osinkoihin sovellettavien säännösten mukaisesti.

Omien osakkeiden hankkiminen voidaan VML 29.2 §:n mukaan katsoa peitellyksi osingoksi. Näin on silloin, kun omien osakkeiden hankinta on tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi. Mikäli omien osakkeiden hankinta on tapahtunut VML 29.2 §:ssä tarkoitetulla tavalla osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi VML 29.4 §:n mukaan. Ratkaisussa KHO 2020:43 on kysymys tämän säännöksen tulkinnasta: katsotaanko koko se määrä, jonka osakeyhtiö on osakkeenomistajalleen maksanut omia osakkeita hankkiessa peitellyksi osingoksi vai saako osakkeenomistaja vähentää tästä jotain, esimerkiksi osakkeiden hankintamenon.

Ratkaisun KHO 2020:43 tosiseikat

A oli ostanut 29.4.2013 allekirjoitetulla kauppakirjalla B Oy:n koko osakekannan. Osakkeita oli kaikkiaan 50 kappaletta ja kauppahinta yhteensä 510 000 euroa eli 10 200 euroa/osake. Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous 31.5.2014 oli valtuuttanut yhtiön hallituksen hankkimaan A:lta 10 kappaletta yhtiön osakkeita hintaan 17 700 euroa/osake. Yhtiökokouksessa yhtiön voitonjakokelpoisiksi varoiksi per 31.5.2014 oli todettu 504 085,58 euroa. Yhtiö oli hankkinut osakkeet 18.6.2014.

A ilmoitti veroilmoituksellaan saaneensa osakkeiden luovutusvoiton, jonka määrä oli 73 368 euroa. Se oli laskettu vähentämällä osakkeiden luovutushinnasta (177 000 euroa) luovutettujen kymmenen osakkeen hankintameno (102 000 euroa) ja osakkeita hankittaessa maksettu varainsiirtovero (1 632 euroa).

Omien osakkeiden hankintahinta ei saa ylittää osakkeiden käypää arvoa. Jos hankintahinta on käypää arvoa suurempi, on hankintahinnan ja käyvän arvon erotus VML 29.1 §:n ja 29.3 §:n mukaan verotettavaa peiteltyä osinkoa. Esillä olevassa tapauksessa verotuksessa hyväksyttiin B Oy:n A:lle maksama hinta 17 700 euroa/osake käyväksi arvoksi.

Osakkeiden hankinnan kuitenkin katsottiin tapahtuneen VML 29.2 §:n mukaisesti osingosta menevän veron välttämiseksi. Verohallinto, verotuksen oikaisulautakunta ja hallinto-oikeus katsoivat, VML 29.4 §:ään nojautuen, että A:lle osakkeista maksettu hinta 177 000 euroa on sellaisenaan kokonaan peiteltyä osinkoa. Kun omien osakkeiden hankintatilanteessa VML 29.4 §:n sanamuodon mukaan ”jaetut varat on tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi”, lopputulokselle löytyy tukea lain sanamuodosta. Samalla tavalla asiaa on tulkittu myös Verohallinnon 10.3.2020 antamassa peiteltyä osinkoa koskevassa ohjeessa. Sen mukaan jaettujen varojen määrä katsotaan kokonaan peitellyksi osingoksi, eikä siitä vähennetä osakkeiden hankintamenoa. Verohallinnon tulkinta on ollut tällainen jo monien vuosien ajan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

A valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hyväksyi peitellyn osingon määrää koskevan verovelvollisen valituksen osittain. KHO katsoi, että omien osakkeiden hankinta oli tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, mutta tästä ei seurannut se, että yhtiön A:lle osakkeista maksama koko määrä olisi peiteltyä osinkoa. KHO:n päätöksen lopputulos oli se, että A sai vähentää yhtiön hänelle omien osakkeiden hankintahintana maksamasta määrästä 177 000 eurosta osakkeiden hankintamenon 102 000 euroa, jolloin peitellyn osingon määräksi jäi 75 000 euroa. Sen sijaan A ei saanut vähentää osakkeiden hankinnan yhteydessä maksamaansa varainsiirtoveroa 1 632 euroa. KHO:n vähemmistö olisi hyväksynyt myös tämän määrän vähennettäväksi.

KHO:n päätöksen perusteluista

KHO:n päätös osakkeiden hankintamenon vähentämisen kohdalla on perustelujensa osalta hieman monipolvinen ja yllättäviäkin aineksia sisältävä. Perustelut osakkeiden hankintamenon vähentämisen osalta ovat myös hieman monimutkaiset, mikä johtunee siitä, että ratkaisussa on päädytty varainsiirtoveron osalta siihen, että sitä ei saa vähentää. Varainsiirtoveron vähentämisen vähennyskelpoisuuden epäämisen osalta perusteluja saatetaan ehkä pitää jossain määrin ”pipertämisenä”. Hyvä kuitenkin on, että perustelut tältä osin eivät ole niin sanottuja ”on katsottava” perusteluja, sillä päätöksessä sanotaan se, minkä vuoksi varainsiirtoveroa käsitellään hankintamenosta poikkeavalla tavalla.

Omien osakkeiden hankintaa koskevat VML 29.2 §:n ja 29.4 §:n säännökset ovat olleet tässä muodossa vuonna 1998 toteutetusta lainmuutoksesta (1998/470) lähtien. Omien osakkeiden hankinta voitiin katsoa peitellyksi osingoksi jo ennen tätä lainmuutosta. Jo näiden edeltävän lainsäännösten voimassa ollessa oli tulkinnanvaraista se, mikä määrä katsottiin peitellyksi osingoksi, jos omien osakkeiden hankinta katsottiin tapahtuvan osingosta menevän veron välttämiseksi. Eräissä oikeuskirjallisuuden kannanotoissa oli katsottu, että koko jaettu määrä on peiteltyä osinkoa. Lainmuutosta 1998/470 koskeneessa hallituksen esityksessä asia jätettiin edelleen epäselväksi, mutta hallituksen esitystä koskeneessa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todettiin VML 29.4 §:ää koskevasta ehdotuksesta ja sen sanamuodosta seuraavasti: ”Ehdotus ei siten merkitse muutosta nykytilaan eikä 29 §:n 4 momentti puolla tulkintaa, jonka mukaan lunastushinta olisi kokonaisuudessaan peiteltyä osinkoa.” Tähän valtiovarainvaliokunnan mietinnön lausumaan tukeutuen ja VML 29 §:n johdonmukaiseen tulkintaan viitaten KHO katsoi, että omien osakkeiden hankintatilanteissa ei tule peitellyksi osingoksi katsoa osakkeenomistajan osakkeista saamaa koko kauppahintaa.

TVL 33 d §:n mukaan peitellystä osingosta on veronalaista ansiotuloa 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia. TVL 29.1 §:n mukaan veronalaisella tulolla tarkoitetaan rahana tai rahanarvoisena etuutena saatuja tuloja. Verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot. Tuloverotus on siis nettotulon verotusta. Lainvalmisteluaineistossa (HE 92/2004 vp) on todettu, että peiteltynä osinkona saatu suoritus on verrattavissa mihin tahansa rahanarvoiseen etuuteen, jonka osakas saa yhtiöltä. Peitellyn osingonkin verotus on siis nettotulon verotusta.

Edellä mainittuihin seikkoihin tukeutuen KHO totesi, että omistusoikeuden luovutuksen sisältävässä peitellyn osingon tilanteessa suorituksen on katsottava jäävän tulokäsitteen ulkopuolelle siltä osin kuin verovelvolliselle ei kerry uutta tuloa, vaan verovelvolliselle palautuu se rahamäärä, jonka hän on luovuttamistaan osakkeista itse aikaisemmin maksanut. Näin ollen osakkeiden hankintameno tulee saada vähentää.

Edellä sanotut hankintamenon vähentämiseen johtavat näkökohdat eivät kuitenkaan KHO:n mukaan ulotu osakkeista maksetun varainsiirtoveron vähentämiseen. Se, että luovutusvoittoverotuksessa nettotulon määrää laskettaessa vähennetään myös osakkeista suoritettu varainsiirtovero, ei merkitse sitä, että nettotulo tulisi toisenlaisessa tilanteessa eli peitellyn osingon määrää laskettaessa laskea samalla tavalla. KHO ei siis löytänyt perustetta varainsiirtoveron vähentämiseen.

Ratkaisun arviointia

KHO:n päätöksen perustelut sisältävät monia erilaisia elementtejä, minkä vuoksi ne ovat ehkä jossain määrin monimutkaiset tai monipolviset. Perustelujen osalta voidaan kuitenkin sanoa, että hankintamenon vähentämisen osalta päätös perustuu selkeästi lainvalmisteluaineistoon ja TVL 29.1 §:stä ilmenevään nettotulon verotuksen periaatteeseen. Tulosta tulee saada vähentää tulon hankkimisesta johtuneet menot. Jos peitellyksi osingoksi katsotun omien osakkeiden hankinnan osalta tuloksi katsotaan osakkeenomistajalle osakkeista maksettu koko määrä, ollaan bruttotulon verotuksen piirissä. Tämä ei ole sopusoinnussa TVL 29.1 §:n kanssa. Luovutettujen osakkeiden hankintamenoa voidaan pitää menona, joka on aiheutunut siitä, että niistä saadaan yhtiöltä omien osakkeiden hankinnan yhteydessä veronalainen tuloerä. Hankintamenon vähentämisen osalta voidaan kysyä myös, mitä tapahtuisi omien osakkeiden hankinnassa luovutettujen osakkeiden hankintamenolle, jos sitä ei saataisi vähentää peitellyn osingon määrää laskettaessa. Nettotulon verotukseen perustuvassa järjestelmässä kaikki tulon hankkimisesta aiheutuneet menot tulee saada vähentää.

Ratkaisu on tietyllä tavalla sukulaisratkaisu alussa mainitulle ratkaisulle KHO 2020:23, koska kummassakin on otettu huomioon TVL 29.1 §:stä ilmenevät tuloverotuksen peruslähtökohdat. Peiteltyä osinkoa koskevissa aikaisemmissa päätöksissä TVL 29.1 §:llä ei ole ollut vastaavaa painoarvoa.
Ratkaisun yleinen oikeusohje on selvä. VML 29.4 §:ssä tarkoitettua tuloa laskettaessa saadaan vähentää osakkeiden hankintameno, mutta ei saada vähentää osakkeista suoritettua varainsiirtoveroa. Ratkaisussa ei ole otettu kantaa siihen, saataisiinko vähentää TVL 46.1 §:ssä tarkoitettu 20 prosentin tai 40 prosentin suuruinen hankintameno-olettama. Ratkaisusta ei saa tukea sen vähentämiselle. Hankintameno-olettama on luovutusvoittoverotukseen kuuluva asia ja VML 29.2 §:ssä tarkoitettu peitelty osinko ja sen mukainen VML 29.4 §:ssä tarkoitettu tulon laskenta on toisenlainen tuloverotuksen tilanne.

Joskus omien osakkeiden hankinta saattaa tapahtua sellaisissa olosuhteissa, että osakkeenomistaja ei pysty selvittämään osakkeiden todellista hankintamenoa. Tällöin VML 29.4 §:ää sovellettaessa tulee vähentää sellainen määrä, joka voidaan parhaan mahdollisen selvityksen mukaan arvioida hankintamenoksi.

Kuten edellä on todettu, Verohallinnon ohjeen mukaan peitellyksi osingoksi katsotussa omien osakkeiden hankinnassa ei osakkeenomistajan verotuksessa saada vähentää osakkeiden hankintamenoa. Nyt tämä soveltamiskäytäntö muuttuu ja ohje tulee päivittää KHO:n linjauksen mukaiseksi.

Asiantuntijana
Seppo Penttilä Professori (em.), Tampereen yliopisto
Ratkaisut: yritysverotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki