Kilan lausunnot 2083–2086 ja 2088–2091 koskien kestävyys­raportointia

Kila sai lausuntopyynnön, jossa oli runsaasti alakohtia koskien kestävyysraportoinnin toteuttamista. Vastaamisen helpottamiseksi Kila jakoi vastaukset erillisiksi lausunnoiksi. Kaikkien lausuntojen alussa Kila toteaa, että kysymykset koskevat menettelyä eikä kestävyysraportin sisältöä, josta yksityiskohtaisten säännösten antaminen on delegoitu tilinpäätösdirektiivin (2013/34/EU) 29b.1 artiklan ensimmäisen alakohdassa Euroopan unionin komissiolle. Kirjanpitolautakunnan toimivalta ei ulotu mainitun artiklakohdan nojalla annettuihin säännöksiin eli komission asetuksella ((EU) 2023/2772) säädettyyn kestävyysraportointistandardistoon, joka on sellaisenaan velvoittavaa oikeutta Suomessa. Koska lausuntopyynnön kysymykset ovat yksinomaan menettelyllisiä, lautakunta katsoo niiden kuuluvan KPL 8:2.1:ssa säädetyn toimivaltansa piiriin.
Alla on lyhyesti käyty läpi kukin lausunto. Halutessasi voit perehtyä niihin tarkemmin Kilan kotisivuilla.

Konsernikestävyysraportista 2024/2083

Hakija kysyy: Mikäli laaditaan konsernikestävyysraportti, tarvitseeko tällöin siihen erikseen sisällyttää emoyhtiötä koskevia kestävyystietoja?

Kila vastaa: Ei tarvitse, ellei kestävyysraportointistandardisto edellytä esittämään konsernikestävyysraportissa tietoja emoyrityksestä.

Kestävyysraportin laadinnassa käytettävästä kielestä 2024/2084

Hakija kysyy: Onko mahdollista esittää kestävyysraportti eri kielellä kuin tilinpäätös ja muu toimintakertomukseen sisältyvä informaatio?

Kila vastaa: Lautakunta katsoo, että koska kestävyysraportti on osa toimintakertomusta, se tulee laatia samalla kielellä kuin tilinpäätös ja muu toimintakertomus.

Kestävyysraportoinnin soveltamisesta eri yhtiömuotoihin 2024/2085

Hakija kysyy: Koskeeko kestävyysraportointivelvoite yhtiömuotojen osalta vain osakeyhtiöitä ja osuuskuntia? Entä kommandiittiyhtiöt?

Kila vastaa: Laatimisvelvollisuus koskee myös osaa henkilöyhtiöistä, joissa kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat osakeyhtiöitä. Huomioon on otettava kuitenkin myös yhtiön koko ja toiminnan luonne. Finanssialalla toimivien yritysten kestävyysraportointivelvollisuus on riippumaton oikeushenkilömuodosta. Erityisrahoituslaitokset ja ammattikorkeakoulut poissuljetaan kestävyysraportin laadintavelvollisuudesta. Alkutuotannollisilla osuuskunnilla sekä jäsenluottolaitoksilla on mahdollisuus jättäytyä raportoinnin ulkopuolelle.

Konsernikestävyysraportin laatimisesta tilanteessa, jossa ei laadita konsernitilinpäätöstä konsernikestävyysraporttia vastaavasta yrityskokonaisuudesta 2024/2086

Hakija kysyy: Tuleeko sen hakemuksessa tarkemmin kuvatussa tilanteessa laatia konsernikestävyysraportti, vaikkei sen tule laatia konsernitilinpäätöstä (KPL 6:1)?

Kila vastaa: Hakemuksessa kuvatussa tilanteessa hakijan tulee laatia konsernikestävyysraportti, vaikkei se laadi konsernitilinpäätöstä.

Kestävyysraportointiyrityksen toimintakertomuksen ja kestävyysraportin sekä tilinpäätösasiakirjojen digitaalisuutta koskevista seikoista 2024/2088

Hakija kysyy: Liittyen kestävyysraportointiyrityksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen digitaalisuuteen

1. Mikä on virallinen tilinpäätös ja voiko olla eri versio kuin digitaalinen/tägätty versio
2. Mikä versio toimitetaan PRH:lle rekisteröitäväksi
3. EU FAQ sisältää kohdan, jonka mukaisesti toimintakertomusta ei tarvitse laatia XHTML muodossa” – Kuinka tulisi menetellä?

Kila vastaa:

1. Virallinen tilinpäätös on kirjanpitovelvollisen a.o. toimi­elimessä vahvistettu tilinpäätös, josta toimitetaan jäljennös PRH:lle.
2. Kirjanpitolautakunta pitää selvänä, että kestävyysraportointiyrityksen tulee KPL 7:23 nojalla laatia PRH:lle toimitettava tilinpäätöksensä ja konsernitilinpäätöksensä sähköiseen XHTML-muotoon.
3. KPL 7:22.1 velvoittaa kestävyysraportointiyrityksen ”noudattamaan toimintakertomuksensa ja kestävyysraporttinsa laatimisessa ESEF-asetuksen 3 artiklan mukaista sähköistä XHTML-muotoa. Kila ei pidä kysyjän esittämää kannanottoa hyvän kestävyysraportointitavan mukaisena.

Kestävyysraportointiaineiston säilyttämisestä 2024/2089

Hakija kysyy: KPL 7:29 edellyttää kuuden vuoden säilytysaikaa raportin perustana olevan aineiston osalta. Koskeeko vaatimus esimerkiksi sähkölaskuja, jotka ovat osana KPI-tunnusluvun laskentaa?

Kila vastaa: Vaikka KPL 2 lukua ei sinänsä sovelleta kestävyysraportointiin, lautakunta suosittelee kestävyysraportoinnin perustana olevan aineiston säilyttämistarpeiden arvioimista soveltuvin osin samaan tapaan kuin mikä on tarpeen KPL 2:6.ssä tarkoitetun kirjausketjun toteuttamiseksi.

Kestävyysraportointiin liittyvistä kirjanpito-oikeudellisista kysymyksistä: Tytäryritystä koskeva poikkeusmahdollisuus 2024/2090

Hakija kysyy: Useita eri kohtia koskien kestävyysraportoinnin ns. tytäryhtiöpoikkeusta

Kila vastaa: Kilan vastaukset perustuvat KPL 7:17 säännöksiin ja kestävyysraportointidirektiiviin.

Kestävyysraportoinnin voimaantulosäännöksestä 2024/2091

Hakija kysyy:

1. Arvioidaanko tilikaudelta 2024 raportoivien kestävyysraportointiyrityksen 500 työntekijän raja-arvon täyttymistä kahden edellisen tilikauden henkilöstömäärän perusteella? Miten tämä suhteutuu suuryrityksen määritelmään?
2. Arvioidaanko kestävyysraportointivelvoitteen syntymistä tilikaudelta 2025 perustuen tilikausiin 2024 ja 2025 vai tilikausiin 2023 ja 2024?
3. Muiden kuin taloudellisten tietojen (NFI) esittäminen tilikaudelta 2024 tilanteessa, jolloin 500 työntekijän raja ei ylity?

Kila vastaa:

1. Henkilöstökriteeriä arvioidaan kokokriteeristä erillään. Tilivuodelta 2024 raportoivien kestävyysraportointiyritysten työntekijämäärän keskiarvon on pitänyt ylittää 500 henkilön raja-arvo sekä tilivuonna 2024 että tilivuonna 2023.
2. Kestävyys-raportointivelvoitteen perustuminen suuryrityskokoon määritellään päättyvällä tilinkaudella 2025 tilinpäätöspäivän että sitä välittömästi edeltäneen tilikauden 2024 tilinpäätöspäivän tilanteen mukaan. Tilivuodesta 2025 alkaen kestävyysraportointivelvollisuus ulottuu myös sellaisiin suuryrityksiin ja suurkonserneihin, joissa ei täyty edellä käsitelty henkilöstökriteeri eikä PIE-kriteeri.
3. Mikäli 500 työntekijän määräkriteeri ei ylity, ei kirjanpitovelvollisella ole muiden kuin taloudellisten tietojen (NFI) laatimisvelvollisuutta tilikaudelta 2024.