Standardi vapaa­ehtoiseen kestävyys­raportointiin

Yhä useampi yritys kehittää toimintansa kestävyyttä, esimerkiksi pienentää sen haitallisia vaikutuksia ilmastoon, vesistöön ja ekosysteemiin, sekä huomioi kestävyysperiaatteet myös henkilöstöä ja muita sidosryhmiä koskevissa asioissa. Kestävyysteot ovat tärkeitä, mutta myös raportoiminen niistä yrityksen ulkopuolelle on tärkeää. Selkeää, luotettavaa ja vertailukelpoista kestävyystietoa tarvitsevat niin rahoittajat ja sijoittajat kuin muutkin yrityksen sidosryhmät ja yhteiskunta laajemmin.

CSRD ja ESRS velvoittavat kestävyysraportointiyrityksiä

Vastatakseen sidosryhmien tietotarpeisiin ja yhtenäistääkseen yritysten raportointia EU laati kestävyysraportointidirektiivin (CSRD). CSRD implementoitiin Suomessa kirjanpitolain 7 lukuun, ja se velvoittaa soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä tai konserneja (”kestävyysraportointiyritys”), laatimaan kestävyysraportin. Raportointivelvollisuus tulee voimaan portaittain, ja tätä artikkelia kirjoitettaessa voimassa olevan lain soveltamisalaan kuuluvat suuret osakeyhtiöt ja osuuskunnat sekä pienet ja keskisuuret listayhtiöt. Kestävyysraportti on osa toimintakertomusta, ja se laaditaan noudattaen eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (ESRS).

ESRS-standardit on laatinut EU-komission tekninen neuvonantaja EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group). Ne sisältävät kaikille pakolliset standardit ESRS 1 ja ESRS 2 sekä kestävyysaihekohtaisia standardeja, jotka tulevat raportoitaviksi niin sanotun kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella. Kaksoisolennaisuusanalyysi on kattava prosessi, jossa yritys sidosryhmiä kattavasti osallistaen

•  tunnistaa arvoketjunsa ja vaikutuksensa ympäristöön ja yhteiskuntaan
• tunnistaa kestävyyteen liittyvät taloudelliset riskinsä ja mahdollisuutensa
• kartoittaa relevanteiksi nousevat kestävyysaiheet ja standardit.•

Analyysin lopputuloksena syntyy lista olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä raportointivaatimuksista ja datapisteistä, jotka yrityksen tulee raportoida kestävyysraportillaan.

ESRS edellyttää tietojen keräämistä arvoketjusta

ESRS:n mukaiseen raportointiin kuuluu kestävyysraportointiyrityksen koko arvoketjun huomioiminen sekä kestävyystietojen kerääminen oman konsernin lisäksi keskeisiltä arvoketjun toimijoilta, kuten toimittajilta ja alihankkijoilta. Tietopyynnöt voivat liittyä mihin tahansa kestävyysaiheeseen, kuten päästöihin tai työoloihin.

Kestävyysraportointiyritysten lähettämät tietopyynnöt saattavat olla hyvinkin kattavia ja keskenään erilaisia. Ne työllistävät erityisesti pieniä yrityksiä, joilla ei välttämättä ole kestävyystietoa valmiiksi kerättynä. Pahimmillaan epäonnistuminen tietopyyntöihin vastaamisessa voisi johtaa siihen, että kestävyysraportointiyritys vaihtaa toimittajaa tai alihankkijaa.

Täsmällisen kestävyystiedon puuttuessa on tietyssä määrin mahdollista käyttää myös esimerkiksi estimaatteja. Ensimmäisinä raportointivuosina kestävyysraportointiyritykset voivat hyödyntää raportoitavan tiedon osalta myös standardin sisältämiä siirtymäsäännöksiä.

VSME pyrkii yhtenäistämään tietopyyntöjä

EU-komission pyynnöstä EFRAG laati listaamattomille pk-yrityksille vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin (The voluntary reporting standard for non-listed micro-, small, and medium sized undertakings, VSME), joka skaalautuu pieniinkin yrityksiin. VSME liittyy EU-komission laatimaan laajempaan pk-yritysten toiminnan helpottamiseen tähtäävään hankkeeseen (SME Relief Package). EFRAG toimitti VSME:n EU-komissiolle joulukuussa 2024 ja julkaisi sen myös verkkosivuillaan.

VSME:n laatimiseen ja testaamiseen osallistettiin laajasti sidosryhmiä, kuten sijoittajia, rahoittajia ja suuria yrityksiä. Laajalla osallistamisella varmistetaan standardin yleinen hyväksyttävyys markkinoilla ja se, että se sisältää kestävyysraporttien käyttäjien näkökulmasta relevantin kestävyystiedon riittävällä tasolla.

VSME:n tavoitteena on helpottaa pk-yritysten kokemaa raportointitaakkaa. VSME:n toivotaan yhtenäistävän ja standardoivan moninaiset kestävyystietokyselyt ja tietopyynnöt, joita kestävyysraportointiyritykset esittävät arvoketjunsa toimijoille, sekä rajoittavan tietopyyntöjen sisällön standardin mukaisiin kestävyystietoihin. EFRAG tiedostaa kuitenkin, että tietotarpeet voivat vaihdella käyttäjän mukaan ja olla esimerkiksi toimialakohtaisia.

Kestävyysvaikutuksista raportoidaan kaksisuuntaisesti

VSME:ssa rakentuu samoista kestävyysaiheista ja termeistä kuin ESRS, mikä auttaa eri standardien mukaan raportoivien yritysten välisessä kommunikoinnissa. Kestävyysaiheet on myös ryhmitelty ESRS:n kaltaisesti ympäristöaiheisiin, sosiaalisiin ja hallinnollisiin aiheisiin, osa-aiheisiin ja osaosa-aiheisiin.
VSME:n mukaan yrityksen tulee raportoida kaksisuuntaisesti,

• millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia yrityksellä on tai voisi olla ihmisiin tai ympäristöön sekä
• miten kestävyysseikat ovat vaikuttaneet tai tulevat todennäköisesti vaikuttamaan yrityksen taloudelliseen asemaan, suoriutumiseen ja kassavirtaan.

Molemmissa näkökulmissa huomioidaan vaikutukset lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

VSME:n perusmoduuli on tarkoitettu kaikille

VSME koostuu perusmoduulista ja laajennetusta moduulista. Perusmoduuli on tarkoitettu kaikille pk-yrityksille ja se sisältää tietovaatimukset perustiedoille ja keskeisten kestävyysnäkökohtien raportoimiselle.

Perustiedoissa kerrotaan muun muassa, onko raportti laadittu yksittäisen yrityksen vai konsernin tasolla (standardissa suositellaan konsernitasoa) sekä mitkä ovat avainluvut ja maantieteelliset sijainnit. Perusmoduulissa voidaan raportoida myös kestävyyteen liittyvistä käytännöistä ja politiikoista sekä suunnitelmista ja tavoitteista, jos yritys on laatinut sellaisia. Keskeiset kestävyysnäkökohdat liittyvät energiankulutukseen, päästöihin, luonnon monimuotoisuuteen, veteen, kiertotalouteen, työvoimaan sekä korruptioon ja lahjontaan.

Perusmoduuli sisältää myös yleisiä vaatimuksia raportoinnille, kuten että raportoitavien tietojen tulee olla relevantteja, totuudenmukaisia, vertailukelpoisia, ymmärrettäviä ja todennettavissa. Yrityksen pitää toisesta raportointivuodesta lähtien raportoida myös vertailutietoja, mutta jos tieto ei ole muuttunut, voidaan viitata edellisen vuoden raporttiin. Raportointi tulee tehdä samalta ajanjaksolta kuin tilinpäätös, eivätkä nämä saa olla tiedoiltaan ristiriitaisia.

Yritys raportoi vain relevanteista asioista

Laajennetun moduulin mukainen raportointi rakennetaan perusmoduulin päälle. Sen perusteella raportoidaan syvällisempää tietoa muun muassa yrityksen liiketoimintamallista, strategiasta ja hallinnosta sekä ympäristö- ja sosiaalisesta vastuusta. Kaikkea laajennetun moduulin mukaista ei tarvitse raportoida, vaan yritys valitsee itselleen relevantit osiot.

VSME:n periaate raportoitavien tietojen valitsemiseksi on kevyempi kuin ESRS:ssa. VSME ei edellytä sidosryhmien osallistamista tai kaksoisolennaisuusanalyysia, vaan siinä käytetään ehdollista jos soveltuu -periaatetta. Arvioinnissa on toki hyvä huomioida lähisidosryhmien tietotarpeet.

VSME:n sisältämät tietovaatimukset ovat selvästi ESRS-standardeja vähäisemmät, ja se on melko yksinkertainen ja skaalautuva, mikä madaltaa kynnystä kestävyysraportoinnin aloittamiselle.

Yritys hyötyy kestävyysraportoinnista

EU-komissio julkaisi helmikuussa ehdotuksensa kestävyysraportoinnin keventämisestä (niin kutsuttu omnibus-aloite). Ehdotuksen mukaiset kevennykset koskisivat muun muassa raportointivelvollisuutta ja sen alkamista sekä ESRS-standardien sisältöä sekä EU-taksonomian mukaista raportointia. Monessa yrityksessä mietitäänkin, koskevatko raportointivaatimukset niitä enää jatkossa ja millaisia vaatimukset tulevat olemaan.

Osa yrityksistä haluaa raportoida kestävyysasioistaan, vaikka ei kuuluisikaan kestävyysraportointivelvollisiin. Vapaaehtoisella raportoinnilla nähdään saatavan monenlaisia hyötyjä, kuten

• pääsy edullisemman ja/tai vihreämmän lainarahan äärelle
• ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien tietotarpeisiin vastaaminen ja vuoropuhelun helpottuminen
• yrityksen raportointiprosessien ja kestävyystietoisuuden kehittyminen
• kestävyysseikkojen integroiminen strategiaan ja muuhun johtamiseen
• valmistautuminen pakolliseen raportointiin
• edelläkävijän ja kestävän yrityksen maine
• alihankinta- ja toimitussuhteen säilyttäminen ja kilpailukyvyn parantuminen
• kiinnostavuuden lisääminen kestävyyttä painottavien sijoittajien silmissä.

VSME-standardin lisäksi yrityksillä on muitakin vaihtoehtoja raportoida vapaaehtoisesti, kuten täysimääräinen tai osittainen ESRS-standardien mukainen raportointi tai raportointi jonkin muun yleisesti tunnustetun viitekehyksen mukaan, kuten GRI (Global Reporting Initiative).

On kuitenkin muistettava, että jos yritys raportoi kirjanpitolain 7 luvun tarkoittamalla tavalla täysimääräisesti ESRS:n mukaisesti, kestävyysraportti tulee osaksi toimintakertomusta ja nimetään kestävyysraportiksi tai kestävyysselvitykseksi. Vapaaehtoiset vastuullisuusraportit tulee nimetä eri tavalla, eikä niiden varmentaminen ole pakollista. Varmentaminen lisää kuitenkin aina raportin luotettavuutta lukijoiden silmissä, joten sitä kannattaa harkita. Muun vastuullisuusraportin varmentajan ei tarvitse olla KRT.

Komission kevennysehdotukset vähentäisivät raportointivelvollisia

Mikäli komission tekemät kevennysehdotukset kestävyysraportointiin liittyen menevät EU-koneistossa läpi sellaisinaan, pienenisi kestävyysraportointivelvollisten yritysten joukko merkittävästi – jopa 80 %.

Tämä kasvattaisi VSME-standardin mukaisen ja muun vapaaehtoisen raportoinnin merkitystä.
Raporttien vertailukelpoisuuden näkökulmasta olisi hyvä, ettei vastuullisuusraportoinnissa palattaisi CSRD:tä edeltäneeseen aikaan, jolloin käytössä oli hyvin monenlaisia vapaaehtoisia viitekehyksiä (kuten GRI). Vertailukelpoisuutta parantaisi se, että VSME-standardista tulisi vapaaehtoisessa raportoinnissa yleisesti käytetty sekä rahoittajien ja toimitusketjujen pääosin edellyttämä standardi.