Jarmo Leppiniemi 1948–2020: Talouden arvostettu osaaja ehti moneen

Tammikuussa vaikeaan sairauteen menehtynyt professori Jarmo Leppiniemi oli talouden arvostettu moniosaaja. Kollegat ja ystävät muistavat hänet ahkerana ja innostavana työtoverina.
10.3.2020

Tammikuussa 71-vuotiaana menehtynyt Jarmo Leppiniemi teki pitkän uran Helsingin kauppakorkeakoulussa muun muassa laskentatoimen professorina, mutta sen lisäksi hän vaikutti lukuisissa luottamustehtävissä ja yhtiöiden hallituksissa.

Kirjanpitolautakunnan (KILA) pitkäaikaisena puheenjohtajana ja valtion tilintarkastuslautakunnan jäsenenä hänellä oli merkittävä rooli suomalaisten kirjanpito- ja tilintarkastuskäytäntöjen kehittämisessä.

Leppiniemi tunnettiin myös ahkerana kirjoittajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana. Hän kirjoitti yksin ja yhdessä muiden kanssa kymmeniä laskentatoimen ammattikirjoja. Lisäksi syntyi lukematon määrä artikkeleita eri lehtiin.

Taloushallinnon suvereeni asiantuntija

– Jarmo oli superälykäs ja nopea kirjoittamaan. Näiden ominaisuuksien ansiosta hänellä oli ilmiömäinen kyky saada valtavasti aikaan. Vierestä seuranneena aina ihmettelin, miten hänen aikansa riitti kaikkeen. Ja aina hän oli valmis lähtemään juhliin tai matkalle, jos kalenterissa oli pienikin reikä, muistelee Leppiniemen pitkäaikainen ystävä ja kollega, professori emeritus Markku Koskela.

Hän tutustui Leppiniemeen vuonna 1972, kun molemmat aloittivat assistentteina kauppakorkeakoulussa. He olivat kollegoja 26 vuotta ja pitivät sen jälkeenkin tiiviisti yhteyttä.
Koskela luonnehtii Leppiniemeä kirjanpidon, tilintarkastuksen ja yritysverotuksen suvereeniksi asiantuntijaksi.

– Kiperään kysymykseen ei tarvinnut hakea vastausta kirjoista, vaan soitto Jarmolle riitti. Vastaus tuli samantien. Miten hän pystyikin muistamaan ulkoa kaikki korkeimman hallinto-oikeuden tai KILAn päätökset, Koskela pohtii.

Keskeinen hahmo uudistuksissa

Työelämäprofessori Timo Kaisanlahti toimi 1990-luvulla KILAn sihteerinä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Hänen mieleensä on jäänyt erityisesti puheenjohtaja Leppiniemen tarkkuus sanojen käytössä.

– Hän oli valmis käyttämään aikaa siihen, että asiat kerrotaan selkeästi. Tavoitteena oli, että tekstejä pystyvät ymmärtämään muutkin kuin kirjanpitoalan ammattilaiset, Kaisanlahti sanoo.

Leppiniemi oli keskeinen vaikuttaja, kun Suomen kirjanpitosäännöksiä uudistettiin 1990-luvulla yhteensopiviksi EU:n lainsäädännön kanssa. Hänen diplomaattisia taitojaan tarvittiin, sillä uudistuksilla oli myös vastustajansa.

– Jarmo oli kaikissa asiaa valmistelleissa työryhmissä keskeinen hahmo. Lisäksi hän piti tarkasti vaarin siitä, että KILAn kannanotot auttoivat pienyritystenkin kivutonta siirtymää eurooppalaiseen direktiivimaailmaan.

Luottamustoimia seurakunnasta Altiaan

Ekonomi, KLT Leena Rekola-Nieminen muistaa Leppiniemen monipuolisena ja ehtivänä asiantuntijana. Monialaisuudesta kertoo se, että luottamustehtävät ulottuivat Helsingin seurakuntien kirkkoneuvoston jäsenyydestä alkoholiyhtiö Altian hallituksen puheenjohtajuuteen.

– Hän ei kuitenkaan tehnyt itsestään suurta numeroa, eikä nostanut itseään muiden yläpuolelle. Hänelle tärkeintä oli viedä yhteisiä asioita eteenpäin, Rekola-Nieminen sanoo.

Hän toimi KILAn varajäsenenä ja lautakunnan työryhmissä koko Leppiniemen puheenjohtajuuden ajan. Sujuva yhteistyö jatkui sittemmin KLT-tutkinnoista vastaavassa Tili-instituuttisäätiössä.
Rekola-Nieminen muistaa Leppiniemen myös erinomaisena ja huumorintajuisena puhujana.

– Kun Jarmo – ties monettako kertaa – piti jäähyväisluentoa Taloushallintoliitossa, aiheena olivat hänen uransa tärkeimmät lausunnot. Esitys keskittyi viimeisimpiin lausuntoihin, sillä ne olivat hänen mielestään aina ne kaikkein tärkeimmät. Tämä kertoo, kuinka kiinni hän oli ajassa, vaikka olikin jo jäähdyttelemässä.

Median suosima kommentaattori

Suuri yleisö oppi tuntemaan Leppiniemen Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana (1984–2008). Hänellä oli merkittävä rooli, kun suomalaisille tehtiin arvopaperisäästämistä tutuksi.

Rohkeasti kantaa ottava asiantuntija oli myös median suosikkihaastateltava, kun osakemarkkinoiden myllerryksiin tarvittiin selkokielistä kommentaattoria.

Arvostusta toimittajien silmissä lisäsi se, että Leppiniemi oli tavoitettavissa myös virka-ajan ulkopuolella ja oli valmis antamaan haastatteluja lyhyelläkin varoitusajalla. Haastattelupaikkana oli usein hänen kotinsa Mechelininkadulla.

Markku Koskela kertoo, että vapaa-ajallaan Leppiniemi oli ahkera matkustaja, joka kiersi perheensä kanssa maailmaa ristiin rastiin. Toinen suosikkiharrastus oli muun muassa taiteen, rahojen ja postimerkkien keräily.

– Hän kävi ahkerasti ostoksilla huutokaupoissa, eivätkä kaikki hankinnat olleet suinkaan arvosta kiinni. Hauskin keräilykohde olivat samppanjapullon korkit.

Leppiniemi oli armoitettu seuramies ja Koskelan mukaan juhlien keskipiste, joka ei kuitenkaan halunnut varastaa huomiota olemalla jatkuvasti äänessä.

– Mutta aina kun hän avasi suunsa, sieltä tuli jokin tilanteeseen sopiva hauska heitto.

MuistokirjoitusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki