CTA Paikka
CTA Paikka

Osake­yhtiön selvitys­menettelyn vaiheet

Yrityksen elinkaareen kuuluu luonnollisena osana yritystoiminnan loppuminen. Mikäli yrittäjä itse päättää lopettaa osakeyhtiönsä, tehdään se selvitysmenettelyn kautta. Selvitysmenettelyn aloittaminen ei vaadi mitään liiketaloudellisia tai muitakaan perusteluja, vaan se on osa verovelvollisen valinnanvapautta.
3.3.2023
Mira Merikanto johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto

Osakeyhtiölain 20 luvun 7§ mukaan selvitysmenettelyn tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman selvittäminen, tarpeellisen omaisuusmäärän muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä ylijäämän suorittaminen osakkeenomistajille tai muille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Yhtiön ollessa selvitystilassa sen toiminta muuttuu suppeammaksi ja tähtää vain selvitykseen ja yhtiön purkamiseen. Käytännössä selvitysmenettelyn aikana yhtiö lopettaa liiketoiminnan, irtisanoo erilaiset yhteistyösopimukset, myy sellaiset omaisuuserät joita omistajat eivät halua jako-osuutena ja maksaa pois kaikki velat. Mikäli selvitystila jatkuu yli yhtiön tilikauden, tulee selvitysmiehen laatia selvitystilan aikana tilinpäätös ja yhtiökokouksen käsitellä se samoin säädöksin kuin ennen selvitystilan alkamista. Myös tilintarkastusvelvollisuudet pysyvät voimassa. Yhtiö voi selvitystilan aikana jakaa osinkoa, mikäli varojenjaon edellytykset muutoin täyttyvät. Selvitysmenettely prosessina koostuu kolmesta seuraavasta vaiheesta. Selvitysmenettelyn läpivientiin on hyvä varata aikaa kuudesta kuukaudesta ylöspäin.

1) Selvitysmenettelyn aloittaminen ja selvitysmies

Yhtiökokous päättää selvitysmenettelyn aloittamisesta ja valitsee yhden tai useamman selvitysmiehen. Nämä rekisteröidään kaupparekisteriin viivästyksettä. Selvitysmies on henkilö, joka selvitystilan aikana vastaa yhtiön toiminnasta hallituksen sijaan. Pienissä yhtiöissä nimetty selvitysmies on usein yrittäjä itse tai yhtiön purkamisessa auttava asiantuntija. On hyvä huomioida, että selvitysmies on henkilökohtainen rooli. Esimerkiksi tilitoimiston työntekijä on lupautuessaan selvitysmieheksi kyseisessä roolissa henkilökohtaisesti vastuuhenkilönä, ei siis pelkästään työnantajansa edustajana. Onkin käytettävä tarkkaa harkintaa siitä, milloin selvitysmieheksi on järkevä ryhtyä.

2) Velkojen selvittäminen ja varojen jako

Selvitysmiehen tehtävänä on laatia julkinen haaste yhtiön velkojille. Tämä tehdään hakemalla julkista haastetta PRH:lta. Julkinen haaste julkaistaan velkojien suojan takaamiseksi Virallisessa lehdessä vähintään kolme kuukautta ennen velkojien ilmoittautumisen määräpäivää. Selvitysmiehen tulee viimeistään kuukautta ennen kuulutuksessa mainittua määräpäivää ilmoittaa myös yhtiön tiedossa oleville velkojille yhtiön selvitystilasta ja selvittää velan määrä. Kuulutuksen määräpäivän umpeuduttua PRH tiedottaa ilmoittautuneet velkojat selvitysmiehelle ja viimeistään tällöin kaikki yhtiön velat maksetaan pois. Ylimääräinen omaisuus jaetaan osakkeenomistajille jako-osuutena. Mikäli selvitysmenettelyn aikana havaitaan, että yhtiö ei kykene suoriutumaan veloistaan, selvitysmies hakee yhtiön konkurssiin.

3) Osakeyhtiön purkautuminen ja lopputilitys

Viimeisenä tehtävänään selvitysmies laatii lopputilityksen. Tilinpäätöksen lisäksi lopputilitys sisältää selvitysmiehen kertomuksen selvitystilan vaiheista ja varojen jaosta. Mikäli yhtiö on tilintarkastusvelvollinen, tilitarkastuskertomus liitetään lopputilitykseen. Samoin selvitysmenettelyn aikana mahdollisesti päättyneet tilinpäätökset tilintarkastuskertomuksineen liitetään lopputilitykseen. Selvitysmies esittää lopputilityksen yhtiökokoukselle, joka hyväksyy lopputilityksen. Yhtiö katsotaan tämän päätöksen jälkeen puretuksi. Lopputilitys ja yhtiökokouksen purkupäätös rekisteröidään kaupparekisteriin.

Lyhyestä virsi kaunisUusimmat Artikkelit
Katso kaikki