Milloin konkurssipesässä tehdään tilintarkastus?
Konkurssilaissa laajaksi konkurssipesäksi on määritelty pesä, jossa vähintään kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä on täyttynyt konkurssin alkaessa: konkurssivelallisen (1) taseen loppusumma viimeisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan on yli 2,1 miljoonaa euroa, (2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto viimeisen tilikauden tilinpäätöksen mukaan on yli 4,2 miljoonaa euroa ja (3) palveluksessa viimeisen tilikauden aikana on ollut keskimäärin yli 50 henkilöä.
Lisäksi konkurssiasiamies voi konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain nojalla määrätä yhden tai useamman tarkastajan tekemään pesän hallinnon, tilien ja toiminnan erityistarkastuksen.
Kun konkurssipesä ei jatka konkurssiin menneen yhtiön liiketoimintaa, vaan pelkästään realisoi konkurssiyhtiön omaisuuden, on tilintarkastus tilintarkastuslain 1.4 §:n mukaista tilintarkastajan niin sanottua muuta työtä, johon tilintarkastuslakia sovelletaan osittain. Jos konkurssipesä jatkaa konkurssivelallisen liiketoimintaa ja on kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollinen, määräytyy tilintarkastusvelvollisuus tilintarkastuslain mukaan ja tarkastukseen sovelletaan tilintarkastuslakia kokonaisuudessaan.
Konkurssipesän tarkastajalle asetetut vaatimukset
Konkurssilakiin ei sisälly säännöksiä tarkastuksen tekijästä. Tarkastajan valinnasta päättävät velkojat riippumatta siitä, perustuuko tilintarkastus lakiin vai velkojien päätökseen. Hyvän pesänhoitotavan mukaisena voidaan pitää, että ainakin laajassa konkurssipesässä tilintarkastuksen toimittaa hyväksytty tilintarkastaja. Konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksen mukaan tarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja tai muu tehtäväänsä sopiva ja kykenevä sekä pesänhoitajasta riippumaton henkilö. Tarkastajaksi voidaan velkojainkokouksen harkinnan mukaan valita velallisen toimintaaikainen tilintarkastaja, jollei ole syytä epäillä tämän sopivuutta tehtävään.
Tilintarkastuksen sisällöstä
Konkurssiasiain neuvottelukunta on antanut velallisen ja konkurssipesän kirjanpitoa ja konkurssipesän tilintarkastusta koskevan suosituksen. Lisäksi konkurssiasiamiehen toimisto on antanut ohjeen konkurssipesän kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksesta.
Neuvottelukunnan suosituksen mukaan konkurssipesän perustarkastus käsittää (1) kirjanpidon ja rahavarojen, (2) selontekovelvollisuuden noudattamisen, (3) päätösvallan käytön, (4) realisointimenettelyn asianmukaisuuden ja (5) pesänhoitajan palkkion tarkastuksen. Suosituksen mukaan laaja tarkastus käsittää perustarkastuksen lisäksi muut toimeksiannossa erikseen todetut tarkastuskohteet, joita voivat olla esimerkiksi pantatun omaisuuden hoito ja realisointi sekä niiden aiheuttamien kulujen kohdentaminen, saatavien perinnän tuloksellisuus, jako-osuuslaskelman oikeellisuus ja jako-osuuksien maksaminen.
Keskeinen tarkastuksen kohde on konkurssipesän kirjanpidon perusteella laadittu tilityslaskelma, josta käytetään myös nimitystä realisaatiolaskelma. Tilityslaskelma sisältää konkurssipesän tulojen ja menojen sekä mahdollisten maksettujen ennakkojakoosuuksien kertymän konkurssin alkamisesta tilityslaskelman päättymispäivään. Tilityslaskelma ei siis ole kirjanpidon tuloslaskelman tapaan tietyn ajanjakson, tavallisesti yhden vuoden, tulojen ja menojen kertymä.
Tarkastuksessa tyypillisesti tarkastetaan seuraavia asioita:
Onko konkurssipesän hallinto noudattanut velkojainkokousten päätöksiä
- Onko konkurssipesän hallinnosta laadittu konkurssilaissa edellytetyt vuosiselonteot
- Ovatko konkurssien ja yrityssaneerausten Kosti-tiedonhallintajärjestelmään tallennetut asiakirjat ajan tasalla ja ovatko ne tallennettu järjestelmään viivytyksettä
- Vastaavatko pesänhoitajalle maksetut palkkioennakot ja palkkiot velkojainkokouksen päätöstä
- Vastaako konkurssipesän kirjanpito konkurssipesän laadun ja laajuuden kirjanpidolle asettamia vaatimuksia ja ovatko kirjanpidon tositteet hyväksyttäviä
- Antaako kirjanpitoon perustuva tilityslaskelma riittävän ja asianmukaisen kuvan konkurssipesän tilasta
- Onko konkurssipesän omaisuus realisoitu lain ja hyvän pesänhoitotavan mukaisesti
- Onko konkurssipesän omaisuutta ja rahavaroja hoidettu lain ja hyvän pesänhoitotavan mukaisesti
- Onko konkurssipesän hallinto ollut lain ja hyvän pesänhoitotavan mukaista
Tarkastustoiminta konkurssiasiamiehen toimistossa
- Velallisen kirjanpidon loppuun saattamisen ja erityistarkastuksen kustannukset maksetaan valtion varoilla noin 60–70 konkurssipesässä vuosittain
- Konkurssipesän hallinnon tarkastuksia suoritetaan noin 25–30 vuosittain
Kirjanpidon loppuunsaattaminen
Pesänhoitajan tulee laadituttaa konkurssiin menneen yrityksen kirjanpito konkurssihetkeen saakka. Siitä laaditaan myös tilinpäätös ja veroilmoitus. Jos kirjanpitomateriaalia ei löydy, kirjanpitoa on laiminlyöty pitkään, se on liian sekainen tai pesällä ei ole varoja, se voi myös jäädä tekemättä. Pesänhoitaja on vastuussa siitä, että pesä pystyy maksamaan kirjanpitopalvelut. Pesänhoitajalle tulee luovuttaa kaikki kirjanpitomateriaali.
Pesänhoitaja huolehtii, että veroilmoitukset annetaan. Aiemmin laiminlyötyjen ilmoitusten antaminen voi olla konkurssipesän edun mukaista.
Konkurssipesä on maksuvelvollinen, jos kirjanpitotyötä on teetetty viimeisten kahden kuukauden aikana ennen konkurssia.
Konkurssipesän kirjanpidon laatimiseen vaikuttaa konkurssipesän luonne. Yksinkertaisimmillaan realisointipesän pesänhoitaja vain realisoi pesän omaisuuden. Pesän kirjanpito voi perustua tiliotteisiin, joihin liitetään numeroidut tositteet. Käytännössä vähänkin laajempi realisointipesä kuitenkin kannattaa tehdä kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteella. Joissain tilanteissa voi olla järkevää jatkaa konkurssiin menneen yrityksen alv-velvollisuutta.
Liiketoimintaa jatkavaa pesää koskee yleinen kirjanpitovelvollisuus. Pesä rekisteröidään alv-rekisteriin ja työnantajarekisteriin. Kirjanpidon perusteella annetaan OmaVeroon veroilmoitukset. Liiketoimintaa jatkavasta pesästäkin tulee antaa lopputilitys. Kun liiketoiminta lakkaa, siirrytään toimimaan kuten realisointipesä.
Raukeava konkurssin kohdalla on pesänhoitajan myös laadittava tilityslaskelma. Velalliselle on annettava tarvittavat tiedot ja dokumentit konkurssin aikaisista toimista. Kirjanpitoaineisto luovutetaan velalliselle, jolla on siitä eteenpäin vastuu sen säilyttämisestä.
Kun velallinen on haettu konkurssiin, on pesänhoitajan otettava haltuunsa kaikki kirjanpitoaineisto. Tämä koskee myös kirjanpitolain säilyttämisajan ylittävää aineistoa. Tilitoimiston kannattaa siirtää ajoissa säilytysvelvollisuuden alaisen materiaalin pesänhoitajalle. Ajalta ennen konkurssia olevaan sekä konkurssipesän harjoittamaan liiketoimintaan liittyvään aineistoon sovelletaan yleisiä kirjanpitolain säilytysaikoja.
Tämä on lyhennelmä Leena Rekola-Niemisen Tilitoimistossa 4/18 -lehdessä ilmestyneestä laajasta artikkelista Konkurssipesän kirjanpidon uudet suositukset.
